Lähi-idän jatkuva epävakaus heijastuu kauas

Suojelupoliisi seuraa Lähi-idän kehitystä sekä terrorismin että valtiollisen vakoilun torjunnan näkökulmasta, mutta myös tuottaakseen Suomen valtiojohdolle tiedustelutietoa sellaisista kehityskuluista, jotka voivat vaikuttaa sen päätöksentekoon niin kotimaassa kuin kansainvälisillä foorumeilla. Suojelupoliisi tarkastelee Lähi-itää myös siksi, että alueella tapahtuvilla konflikteilla, valtioilla ja liittolaisuuksilla on poikkeuksellista symbolista arvoa monia eri ideologioita ja politiikkoja edustaville toimijoille länsimaissa. Länsimaisessa keskustelussa Lähi-itä pelkistyy usein terrorismin ja konfliktien kehdoksi, mutta tämä on hyvin kapea näkökulma alueeseen. Lähi-itä on keskellä suuria muutoksia.

Lähi-idän ristiriidat heijastuvat kansainväliseen politiikkaan ja talouteen

Lähi-itä on ollut hyvin pitkään epävakaa ja hajanainen. Alueen valtioilla, niiden sisällä erilaisilla ryhmittymillä, mutta myös ulkovalloilla on Lähi-idässä runsaasti risteäviä intressejä, mikä on johtanut toistuviin konflikteihin. Viimeisen vuoden aikana Lähi-idän tilanne on muuttunut merkittävästi ja ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin alueella on tapahtunut nopeita muutoksia: Iran on menettänyt huomattavasti alueellista vaikutusvaltaansa, Gazassa on saavutettu epävakaa aselepo ja Syyriassa pitkä Assadien valtakausi on päättynyt. Viime vuoden muutosten lisäksi Lähi-idän perinteinen merkitys terroristijärjestöille on vähentynyt ja muuttanut muotoaan, mutta Lähi-itä on edelleen terrorismin merkittävä kasvualusta. 

Alueen kehitykseen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta, ja yksittäisillä valtioilla voi olla suuri rooli koko alueen suunnan määrittämisessä. Lähi-idän valtioiden arvoristiriidoilla on usein kansainvälisiä heijastevaikutuksia valtioiden välisiin suhteisiin, kansainväliseen politiikkaan ja talouteen. Lähi-idässä valtioiden lisäksi merkittäviä toimijoita ovat valtioiden osittain tukemat terroristijärjestöt, kapinallisjoukot ja muut ei-valtiolliset toimijat. 

Useat Lähi-idän maat ovat kärsineet pitkään sodista ja väkivaltaisuuksista, millä on ollut vaikutuksia terrorismiin ja radikalisoitumiseen ja sitä kautta heijastevaikutuksia myös Eurooppaan ja Suomeen. Alueen strategisesti keskeinen sijainti ja merkittävät luonnonvarat ovat tehneet siitä pysyvän suurvaltojen kiinnostuksen kohteen. Lähi-idän valtiot tuottavat merkittävän määrän maailman öljystä ja maakaasusta, ja Punainenmeri on tärkeä meriliikenteen kuljetusväylä. Myös suomalaisten yritysten ja kaupan toimitusketjut ovat reitistä riippuvaisia. Merkittävä osa Euroopan ja Aasian välisestä tietoliikenteestä kulkee alueen läpi. Nato-jäsenyyden myötä turvallisuusuhkat liittokunnan etelärajalla koskettavat myös Suomea. Viime vuosina useista Lähi-idän valtioista on myös tullut kokoaan suurempia toimijoita kansainvälisessä politiikassa. 

Perinteiset terroristijärjestöt ovat heikentyneet

Lähi-idän hauraat valtiot ja pitkäkestoiset konfliktit ovat pitkään olleet terrorismin kasvualustoja eikä tähän erittäin todennäköisesti ole tulevina vuosina näkyvissä muutosta. Tilanteeseen vaikuttaa myös monen pitkäaikaisesta konfliktista kärsineen valtion demografia: väestöstä suuri osa on nuoria, joiden huonoja tulevaisuudennäkymiä terrorijärjestöt käyttävät keinona houkutella heitä mukaan rahaa tai elämälle merkitystä tuovaa ideologiaa tarjoamalla. Näköalattomuus on tästä syystä yksi merkittävimmistä syistä radikaalien toimijoiden kyvylle radikalisoida ihmisiä.

Tärkeimmät kansainväliset terroristiset toimijat Lähi-idässä ovat edelleen radikaali-islamistiset järjestöt ”Islamilainen valtio” (Isil) ja al-Qaida. Valtaosa näiden järjestöjen iskuista tapahtuu Lähi-idän alueella, mutta myös Eurooppa ja muut länsimaat sekä Afrikka ovat niiden kohteena. Näiden järjestöjen lisäksi terroristijärjestö Kurdistanin työväenpuolue (PKK) on toiminut Lähi-idän eri maissa vuosikymmeniä. PKK:n ja Turkin välillä 2025 käynnistyneen rauhanprosessin vaikutukset järjestön tulevaisuuteen ovat vielä epäselviä. Vuosikymmeniä Lähi-idässä toimineet terroristijärjestöt, kuten Hamas ja Hizbollah ovat viime vuosina merkittävästi heikentyneet.

Viime vuosina kansainvälinen Isilin vastainen koalitio on ajanut Isilin toiminnan järjestönä ahtaalle. Tämä saattaa inspiroida terroristijärjestöjä nostamaan profiiliaan näyttävällä iskulla länsimaissa. Eurooppaan suuntautuvan ohjatun terrorismin kannalta olennaista on se, miten hyvin järjestöt kuten Isil kykenevät organisoitumaan eri maissa. Isilin johtohahmoihin kohdistuneista torjuntaoperaatioista huolimatta järjestöllä on kuitenkin pitkäaikaisia rakenteita Lähi-idässä, ja se on osoittautunut sitkeäksi erityisesti Syyriassa ja Irakissa. Tällä hetkellä tärkeää on seurata erityisesti Isilin toimintaa Syyriassa.

Toteutuneet merkittävät iskut Euroopassa lisäävät äärijärjestöjen pelotetta, auttavat tekemään niiden omaa toimintaa tunnetuksi ja rekrytoimaan jäseniä. Terrori-iskuilla pyritään myös vaikuttamaan länsimaiden haluun toimia Euroopan ulkopuolella kuten Lähi-idässä tai Afrikassa, jopa fyysiseen tai poliittiseen vetäytymiseen asti. Länsimaiden voimakas reagointi iskuihin todennäköisesti lisää terrorijärjestöjen suosiota esimerkiksi vastavoimana koetulle muslimivastaisuudelle.

Ratkaisematon konflikti kasvattaa radikalisoitumisen riskiä sekä Israelissa että Palestiinalaisalueilla

Lokakuussa 2023 leimahtanut konflikti Israelin ja Gazassa tosiasiallista valtaa pitäneen terroristijärjestö Hamasin välillä päättyi hauraaseen tulitaukoon syksyllä 2025. Israelissa suru ja halu kostaa Hamasin hyökkäyksen uhrien ja satojen panttivankien puolesta johtivat maan ennennäkemättömiin sotatoimiin Gazassa. Israel on pitkään kärsinyt radikaali-islamistisen Hamasin terrori-iskuista, mutta lokakuun 2023 iskujen jälkeen asenteet palestiinalaisia kohtaan kovenivat entisestään. 

Sekä Israelissa että sen miehittämällä Palestiinalaisalueella Gazan konfliktin vaikutukset ovat sekä fyysisiä että psykologisia – ja erittäin pitkäkestoisia. 

Israelin miehittämällä Palestiinalaisalueella (Gaza, Länsiranta ja itä-Jerusalem) pitkittynyt Israel-Hamas -konflikti on johtanut näköalattomuuteen, jota Hamas on kyennyt hyödyntämään rekrytoinnissaan. Gazassa konfliktin pitkäaikaiset vaikutukset ovat vielä laajempia, sillä puuttuva infrastruktuuri ja esimerkiksi puuttuva perusterveydenhuolto tai koulutus vaikuttavat ihmisten elinoloihin vuosikymmenten ajan. 

Gazan konfliktin vaikutukset näkyvät laajemmin kuin pelkästään Lähi-idässä, sillä sekä Israel että Palestiina ovat olleet monille pitkään merkittäviä symboleja. Esimerkiksi kristityille, muslimeille ja juutalaisille Israel ja Palestiinalaisalue ovat pyhää maaperää. Vasemmistotoimijoille palestiinalaisten asia on tärkeä, sillä sen taustalla on halu tuoda esiin ja korjata siirtomaavaltojen vallankäyttö ja sen pitkäaikaisseuraukset koko Lähi-idässä. Oikeisto-konservatiivitoimijoille juutalaisvaltio ja sen halu laajentua miehitetyille palestiinalaisalueille ovat keskeisiä teemoja. 

Pitkään jatkuneet ideologiset konfliktit ja niihin liittyvät väkivaltaisuudet ovat radikalisoineet eri toimijoita vuosikymmenten ajan. Ratkaisematon konflikti kasvattaa todennäköisesti pitkällä aikavälillä katkeruutta ja radikalisoitumisen riskiä niin Israelissa, sen miehittämillä Palestiinalaisalueilla kuin laajemminkin Lähi-idässä ja muualla maailmassa. Vaikka alueella sovittaisiin pysyvästä rauhasta, riski väkivaltaisuuksien uudelle nousulle on suuri. Yksinkertaisia ratkaisuja pysyvän rauhan saavuttamiseksi ei ole.

Suojelupoliisi sekä monet muut Euroopan turvallisuus- ja tiedustelupalvelut ovat viimeisen kahden vuoden aikana korostaneet toistuvasti juutalaisiin ja Israeliin kohdistuvan uhkan kasvaneen. Lähi-idän konfliktit ovat heijastuneet monien iskijöiden motiiveissa länsimaissa ja Lähi-idässä. Antisemitistinen, islamvastainen ja yleisesti polarisoiva puhe ja propaganda lisäävät myös ulkoisten toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa maiden sisäpolitiikkaan.

Iranin strateginen asema on heikentynyt

Iranin asema on tällä hetkellä kansainvälisesti heikompi kuin vuosikymmeniin. Vuoden 2025 lopussa maassa alkoivat laajimmat mielenosoitukset vuosiin, joiden taustalla on muun muassa Iranin heikentynyt taloustilanne. Aiemmin Iranissa vuonna 2022 huivikapinana tunnettu mielenosoitusten sarja aiheutti merkittäviä levottomuuksia maan sisällä, minkä lisäksi huonontunut taloustilanne pääasiassa länsimaiden tiukentuneiden pakotteiden seurauksena heikentää iranilaisten oloja. Iranin hallinto on vastannut väkivaltaisesti molempiin mielenosoitusten sarjoihin. Israel on aseellisilla toimillaan heikentänyt todella merkittävästi kahta Iranin tärkeää liittolaista, Gazassa toimivaa Hamasia ja Libanonissa toimivaa Hizbollahia. Myös naapurimaa Syyriassa Iranin pitkään tukema al-Assadin hallinto kaatui joulukuussa 2024. 

Kesäkuussa 2025 Israel ja Yhdysvallat iskivät Iranin ydinohjelmaa vastaan. Iran ei kyennyt estämään iskuja eikä vastaamaan niihin merkittävällä tavalla, sillä Israel liittolaisineen torjui selvästi suurimman osan maata vastaan ammutuista ohjuksista ja lennokeista. Tämä todennäköisesti heikentää Iranin ballististen ohjusten pelotetta. 

Iranin menetettyä monia liittolaisiaan maa pyrkii vahvistamaan monia vanhoja suhteitaan. Muun muassa Irakin merkitys Iranille todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Iranin aseman heikentyminen saattaa kasvattaa sen arvaamattomuutta toimijana.

Pirstaleinen Syyria uhkaa toiveita vakaudesta 

Syyriaa vuosikymmeniä hallinneen al-Assadin suvun hallinto kaatui vuonna 2024. Monet Syyriassa al-Assadin hallinnon avulla aiemmin valtaa käyttäneet valtiot kuten Venäjä ja Iran joutuivat uuden tilanteen eteen, kun vallan sai radikaali-islamistinen Hayat Tahrir al-Sham (HTS). Pitkän sisällissodan jälkeen maan sisäinen hajaantuneisuus ja pirstaleisuus ovat pitkäaikainen uhka maan vakauspyrkimyksille. Jos nykytilannetta vastustavat ryhmät haastavat aseellisesti HTS:n johtaman Syyrian nykyhallinnon, maassa voi alkaa uusi sisällissota. Jos Syyrian nykyhallinto epäonnistuu pyrkimyksissään yhdistää maa tai suojella sen monia vähemmistöjä, poliittiset toisinajattelijaryhmät, mutta myös radikaalit ja jopa terroriset järjestöt voivat opportunistisesti hyödyntää pirstaleisuutta ja yhtenäisyyden puutetta Syyrian sisällä. 

Yksi keskeinen ääriajattelulle ja radikalisoitumiselle altistava tekijä Syyriassa on pelko tulevaisuudesta. Lupaukset mahdollisuudesta vaikuttaa omaan tulevaisuuteen epävakaassa tilanteessa ovat keino erityisesti radikaaleille ja terroristiryhmille rekrytoida jäseniä osaksi toimintaansa. Syyria pysyy todennäköisesti kasvualustana ryhmille, joiden väkivaltainen toiminta ei rajoitu maan rajojen sisäpuolelle. Tällöin Syyrian epävakaus ei vaikuta vain maan sisällä, vaan myös laajasti naapurivaltioissa ja jopa Euroopassa asti. 

Lähi-idän valtiot hakevat vakautta ja vaikutusvaltaa 

Lähi-idässä on useita valtioita, jotka ovat etenkin viime vuosina saaneet kokoaan suurempaa merkitystä maailmanpolitiikassa. Tämä ei johdu vain niiden öljyvaroista, vaan ne ovat pyrkineet kasvattamaan rooliaan aktiivisina kansainvälisen politiikan toimijoina. Maat ovat esimerkiksi halunneet profiloitua rauhanvälityksessä Ukrainan sodan ja Gazan konfliktin yhteydessä. Myös investoinnit Eurooppaan tuovat Persianlahden maille vaikutusvaltaa. Aasiassa ja Afrikassa näiden maiden investointien tuoma vaikutusvalta on vielä suurempi. 

Lähi-idän alueen rooli on 1900-luvun alusta asti määrittynyt pitkälti fossiilisten energiavarojen kautta. Persianlahden alueen merkitys energian maailmanmarkkinahintojen kannalta säilyy vielä pitkään keskeisenä, vaikka yhtäältä uusiutuvien energiamuotojen käyttö lisääntyy ja toisaalta energiaomavarainen Yhdysvallat ei enää ole riippuvainen alueen öljystä. Fossiilisten polttoaineiden merkityksen vähenemisen vuoksi alueen öljyntuottajavaltiot ovat jo vuosia aktiivisesti pyrkineet monipuolistamaan talouttaan sekä houkuttelemaan alueelle yrityksiä, osaajia ja turismia. Alueellinen epävakaus ja terroristijärjestöjen toiminta Lähi-idässä luo alueen hallinnoille myös merkittäviä taloudellisia riskejä.

Kaikilla suurvalloilla on omat tavoitteensa Lähi-idässä. Tämä antaa monille alueen valtioille runsaasti poliittista pelivaraa.