Vakoilu vie startupilta tulevaisuuden

Suomalainen startup-ekosysteemi on tuottanut useita kansainvälisiä menestystarinoita.  Menestys vaatii yrittäjiltä valtavaa työtä: kamppailu rahoituksesta on kovaa, voitto- ja  kasvuodotukset ovat suuria ja painetta tulee monesta suunnasta. Armottoman kilpailun  puristuksessa ja työpäivien venyessä pienet resurssit on käytettävä startupin  ydintekemiseen. Yleensä tämä tarkoittaa startupin varsinaisen tuotteen hiomista  tukitoimintojen – kuten turvallisuusuhkilta suojautumisen – kustannuksella.

Valitettavasti myös Venäjän ja Kiinan kaltaisten autoritaaristen valtioiden  tiedustelukoneistot ovat huomanneet tämän ja ottaneet kasvuyrityksiä kohteikseen. 
Suojelupoliisi seuraa ja torjuu suomalaiseen elinkeinoelämään kohdistuvia kansallisen turvallisuuden uhkia, kuten valtiollista vakoilua ja vaikuttamista.

Supon tiedossa on viime vuosilta lukuisia onnistuneita kybervakoilutapauksia, joissa  valtiolliset toimijat ovat tunkeutuneet suomalaisten pienyritysten järjestelmiin.  Vakoilutapausten myötä yritykset ovat menettäneet tietoa, mikä voi vaikuttaa vakavasti niiden mahdollisuuksiin menestyä markkinoilla. Yrityksiin kohdistuu uhkia myös investointien ja henkilötiedustelun kautta.

Asiakkaan luottamuksen voi menettää vain kerran

Startup-maailmassa esimerkiksi kybervakoilulta suojautuminen voi tuntua yhdeltä  pieneltä murheelta monen muun prioriteetin keskellä, mutta turvallisuuspuutteet voivat  pahimmassa tapauksessa koitua yrityksen kohtaloksi. Onnistuneen vakoiluoperaation  myötä startup voi menettää sekä tuotteensa että asiakkaidensa luottamuksen. Vakoilusta  kärsii sekä yrittäjä että Suomen kansallinen etu. 

Valtiollisen vakoilun riski kohdistuu  erityisesti yrityksiin, jotka kehittävät korkean teknologian tuotteita. Nämä liittyvät esimerkiksi avaruusteknologiaan, tekoälyyn,  puolustusteknologiaan, puolijohteisiin tai kvanttiteknologiaan. Valtiollisen  tiedustelutoiminnan taustalla ovat useimmiten Venäjä tai Kiina, jotka kilpailevat  teknologioista ja joilla ei ole pidäkkeitä vihamieliseen tiedonhankintaan. Venäjän  tiedustelu pyrkii hankkimaan tietoa etenkin Ukrainan sotilaalliseen tukeen liittyviä  tuotteita kehittävistä yrityksistä sekä yleisimmin puolustusteknologiasta. Kiina on  kiinnostunut korkean teknologian tuotteista laaja-alaisesti, ja se käyttää vakoilua paitsi  oman teknologisen osaamisen kehittämiseen, mutta myös taloudellisen kilpailuasemansa  parantamiseen.

Ulkomaiset investoinnit saattavat johtaa teknologiasiirtoihin

Kybervakoilun lisäksi yrityksiin kohdistuu riskejä myös ulkomaisen rahoituksen ja  henkilötiedustelun kautta. 

Suurvallat etsivät Euroopasta tällä hetkellä korkean teknologian yrityksiä, jotka kehittävät  maiden tavoittelemaa teknologiaa, mutta joiden rahoitusasema on heikko. Valtiollisten  rahoittajien toimintamalliin kuuluu antaa rahoitusta melko hyvillä rahoitusehdoilla, mutta  tiukoilla tiedon omistajuuteen tai käyttörajoituksiin asetetuilla ehdoilla. Rahoitus  käytännössä johtaa teknologiasiirtoon toiseen maahan.

Myös yritysostot ovat valtioille tapa hankkia teknologista osaamista laillisin keinoin. Autoritaariset valtiot voivat saada yritysoston avulla haltuunsa länsimaissa toimivan  yrityksen, joka luo mahdollisuuden myös kiertää pakotteita. Monet korkean teknologian tuotteet ovat kaksikäyttötuotteita eli niitä on mahdollista hyödyntää myös sotilaallisissa  sovelluksissa, mutta ne eivät välttämättä ole minkään vientivalvontarajoituksen piirissä.

Valtiot voivat hyödyntää myös henkilötiedustelua yrityksiä vastaan. Nopea kansainvälinen kasvu ja suuret rekrytoinnit voivat kasvattaa insider-riskiä. Insiderilla tarkoitetaan yrityksen tai sen alihankkijan työntekijää, joka tahallisesti ja vilpillisesti vaarantaa yrityksen tietoturvallisuuden ja tiedot kolmannen osapuolen hyödyksi. Kolmas osapuoli voi olla  esimerkiksi vieras valtio. 

Turvallisuudesta kilpailuetu

Vakoiluriskiä on mahdollista pienentää järjestelmällisellä turvallisuuskulttuurilla ja hyvällä  tietoturvalla. Onnistuneiden turvallisuustoimenpiteiden avain on tunnistaa, mikä on  yrityksen keskeisin suojattava etu. Monelle startupille se voi olla tuote tai uusi innovaatio, toisille palvelutuotannon prosessi. Turvallisuustoimenpiteitä toteutetaan  kerroksellisesti tämän ympärille.

Jokaisen yrityksen on rakennettava itselleen sopiva turvallisuuskulttuuri. Resurssien  käyttäminen turvallisuuteen voi vaatia päättäväisyyttä, sillä aloittelevien yritysten  rahoitusmallit asettavat monesti lyhyen tähtäimen kasvun turvallisuuskulttuurin edelle. Vaikka rahoittajan aikaperspektiivi on erilainen kuin yrityksen omistajan, turvallisuuteen  panostaminen kannattaa, jotta yrityksellä on toiminnan edellytykset myös  tulevaisuudessa. Asianmukainen turvallisuuskulttuuri on myös edullisempaa ja  vaivattomampaa luoda heti yritystaipaleen alkuvaiheessa kuin ottaa käyttöön  myöhemmin.

Turvallisuudesta on mahdollista tehdä myös yrityksen kilpailuvaltti. Nykyisessä maailmantilanteessa turvallisuusorientoituneille ratkaisuille on kysyntää. Valtionhallinnot  ostavat puolustus- ja turvallisuusalan tuotteita valtavaa tahtia. Natoon liittyminen on avannut suomalaisille yrityksille myös uusia markkinoita. Suomen kansallisen  turvallisuuden kannalta on tärkeää, että korkean teknologian alalla toimii myös  suomalaisia yrityksiä. 

Supo edistää myös Suomen taloudellista turvallisuutta 

Suomi tarvitsee menestyviä vientiyrityksiä emmekä halua, että esimerkiksi Venäjän tai  Kiinan tiedustelutoimijat pääsevät syömään nousevien suomalaisten yritysten  potentiaalia. Talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvien uhkien torjunta edellyttää  yritysten ja viranomaisten yhteistyötä.

Suojelupoliisi voi auttaa kasvuyrityksiä parantamaan niiden turvallisuutta eri tavoin  yrityksen kehitysvaiheesta riippuen. Se voi tarkoittaa esimerkiksi turvallisuusselvitysten  laatimista, jolloin supo selvittää yrityksen omien tai alihankkijoiden työntekijöiden  taustoja. Yhteistyöhön kuuluu myös muiden turvallisuustoimien kehittämistä.

Suojelupoliisi on keskustellut viime vuoden aikana turvallisuusuhkista useiden nousevien  teknologiayritysten kanssa. Yrityksiltä saatava tieto auttaa viranomaisia parantamaan  tilannekuvaansa ja tukemaan yrityksiä entistä paremmin turvallisuusuhkien torjunnassa.  Yhteistyön avulla on pystytty torjumaan suomalaisiin yrityksiin kohdistuneita kybervakoiluoperaatioita.