Radikaali-islamistinen terrorismi on yhä merkittävä uhka Euroopassa

Vaikka terroristijärjestö Isil on menettänyt alueensa Syyriassa ja Irakissa, sen muodostama uhka ei ole kadonnut.

Kuvistuskuvassa tyhjä piha ja tiilirakennuksen kulma.

Radikaali-islamistista toimijoista merkittävimmän uhan Euroopalle muodostavat terroristijärjestöt Isil (tunnetaan myös nimellä Isis) ja al-Qaida sekä niihin kytkeytyvät toimijat. Syyria ja Irak ovat edelleen radikaali-islamistisen terrorismin ydinalueita.

Merkittävän yhteyden Euroopan ja terroristijärjestöjen välillä muodostavat vierastaistelijat, jotka ovat viettäneet usein pitkiäkin aikoja Syyrian ja Irakin konfliktialueilla. Yhteyksiä muodostavat myös konfliktialueilta Eurooppaan paenneet tai lähetetyt henkilöt.

Isilin toteuttamat iskut vähentyneet – uhka ei ole kadonnut

Isil on kokenut merkittäviä tappioita Syyrian ja Irakin konfliktialueilla, mutta sen uhka ei ole kadonnut. Tilanne alueella on yhä hyvin epävakaa. Isilillä ja siihen kytköksissä olevilla toimijoilla on yhä pyrkimys toteuttaa terroritekoja myös Euroopassa. 

Tyypillisin Isiliin liittyvä isku on yksittäisen henkilön tai ryhmän toteuttama. Iskut saavat inspiraationsa järjestön propagandasta tai kehotuksista. Isilin keskusjohto on kyennyt toteuttamaan myös tarkoin suunniteltuja ja mittavia iskuja Euroopassa. 

Isilin kyky innoittaa kannattajiaan on heikentynyt niin sanotun kalifaatin menettämisen ja vähentyneen propagandan myötä. Tämä on näkynyt yksittäisten toimijoiden tekemien iskujen vähentymisenä. Isilillä on silti yhä verkostoja, joita se kykenee hyödyntämään ulkoisissa operaatioissa, propagandan levittämisessä, rekrytoinnissa ja varojen keräämisessä.

Etenkin perinteisillä kannatusalueillaan Isil on palannut toimimaan maanalaisen terroristiryhmän tavoin menetettyään hallitsemansa maa-alueet Syyriassa ja Irakissa. Järjestön toiminta on vakiintunutta, ja se tekee iskuja niin turvallisuusviranomaisia kuin siviilikohteitakin vastaan. Isil on pyrkinyt korostamaan propagandassaan globaalia läsnäoloaan ja toimintakykyään myös Syyrian ja Irakin ulkopuolisilla alueilla. 

Al-Qaidalla on useita alueellisia alajärjestöjä, joista esimerkiksi Arabian niemimaan al-Qaidaan linkittyvillä toimijoilla on ollut halua ja kykyä toteuttaa iskuja myös länsimaissa. 

Luoteis-Syyriassa Idlibin maakunnassa on al-Qaidaan linkittyviä ryhmiä, jotka toistaiseksi ovat pääosin keskittyneet toimintaan Syyriassa. Ryhmillä on kuitenkin taustallaan länsivastainen ja globaalia jihadia tukeva ideologia sekä halua toteuttaa iskuja myös konfliktialueen ulkopuolella. 

Konfliktialueelle lähteneet nostavat osaltaan terrorismin uhkaa Suomessa

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka on Suojelupoliisin uhka-arvion mukaan kohonnut. Uhkaan vaikuttaa vierastaistelijailmiö, kotoperäinen radikalisoituminen sekä yksittäiset toimijat, jotka inspiroituvat propagandasta ja muista tapahtuneista iskuista. 

Suomeen kytkeytyvillä radikaali-islamistisilla toimijoilla on merkittäviä yhteyksiä konfliktialueille ja kansainvälisiin terroristisiin verkostoihin. Useilla heistä on kokemusta radikaali-islamististen terroristijärjestöjen taistelu- tai tukitoiminnasta konfliktialueella.  

Suomesta on lähtenyt Syyrian ja Irakin konfliktialueelle yli 80 tunnistettua aikuista. Lähtijöiden todellinen määrä on luultavasti suurempi, sillä viranomaiset eivät välttämättä tiedä kaikista lähtijöistä. 

Matkustaminen Syyrian ja Irakin konfliktialueelle tapahtui pääsääntöisesti vuosina 2012-2016. Lähtijöiden määrä väheni, kun matkustaminen vaikeutui ja Isilin tilanne heikkeni. Osa lähteneistä palasi Suomeen jo kriisin alkuvaiheessa. 

Syyrian ja Irakin konfliktialueille lähteneistä henkilöistä yli 20 on palannut Suomeen. Noin 30 arvioidaan kuolleen, mutta alueella vallitsevien olosuhteiden vuoksi asialle ei ole vahvistusta. Syyriaan vietiin myös arviolta 30 lasta, joista osa on jo täysi-ikäisiä. Konfliktialueella on myös syntynyt lapsia, joilla on kytkös Suomeen. Osa lapsista on palannut Suomeen. 

Isiliin kytköksissä olleet palaajat lisäävät terrorismin uhkaa Suomessa. Osa heistä voi pyrkiä edistämään radikaalin ideologiansa leviämistä ja vahvistamaan radikaaliverkostoja, vaikka he eivät itse muodostaisi suoraa terrori-iskun uhkaa. 

Mahdollinen turvallisuusuhka arvioidaan aina yksilöllisesti. Konfliktialueelta palanneet pyritään saattamaan myös viranomaistoiminnan piiriin. Jos palaajan epäillään syyllistyneen rikoksiin konfliktialueella, asiasta aloitetaan rikostutkinta. Terrorismirikoksia tutkii Keskusrikospoliisi.