Radikaali-islamistinen terrorismi on yhä merkittävä uhka Euroopassa

Isil ja al-Qaida pyrkivät yhä toteuttamaan iskuja Euroopassa. Merkittävän uhkan muodostavat yksittäiset toimijat, jotka eivät ole sitoutuneita tiettyyn järjestöön.

Kuvituskuva - ruskeita ja sinisiä seiniä talon kulmassa.

Organisoituneista radikaali-islamistista toimijoista merkittävimmän uhan Euroopalle muodostavat terroristijärjestöt Isil (tunnetaan myös nimellä Isis tai Daesh) ja al-Qaida sekä niihin kytkeytyvät yksittäiset henkilöt ja pienryhmät.

Huomattavan uhkan muodostavat myös yksittäiset toimijat, jotka ovat omaksuneet ideologiansa esimerkiksi verkkoympäristössä monista eri lähteistä, eivätkä ole välttämättä sitoutuneita vain yhden organisaation toimintaan.

Isilin toteuttamat iskut Euroopassa vähentyneet – uhka ei ole kadonnut

Isilillä ja siihen kytköksissä olevilla toimijoilla on yhä pyrkimys toteuttaa terroritekoja myös Euroopassa. Viime vuosina tyypillisin Isiliin liittyvä isku Euroopassa on ollut yksittäisen henkilön toteuttama väkivallanteko. Iskijät saavat inspiraationsa järjestön propagandasta tai kehotuksista. Isilin keskusjohto kykeni toteuttamaan tai ohjaamaan myös tarkoin suunniteltuja ja mittavia iskuja Euroopassa 2010-luvun puolivälissä. 

Isilin kyky toteuttaa tai ohjata terroristista toimintaa Euroopassa on heikentynyt muun muassa sen niin sanotun kalifaatin menettämisen myötä. Järjestön tuottaman propagandan määrä on myös merkittävästi vähentynyt viime vuosina, mikä on osittain näkynyt yksittäisten toimijoiden tekemien iskujen vähentymisenä. Isilillä on silti yhä verkostoja, joita se kykenee hyödyntämään ulkoisissa operaatioissa, propagandan levittämisessä, rekrytoinnissa ja varojen keräämisessä.

Etenkin perinteisillä kannatusalueillaan Irakissa ja Syyriassa Isil on palannut toimimaan maanalaisen terroristiryhmän tavoin menetettyään hallitsemansa maa-alueet. Isil on pyrkinyt propagandassaan ylläpitämään kuvaa itsestään globaalina terroristijärjestönä ja korostamaan toimintakykyään myös Syyrian ja Irakin ulkopuolisilla alueilla. Järjestön toiminta Lähi-idän konfliktialueilla, Aasiassa ja Afrikassa on vakiintunutta, ja se tekee iskuja niin turvallisuusviranomaisia kuin siviilikohteitakin vastaan. 

Al-Qaidan mahdollisuudet toimia Afganistanissa ovat parantuneet

Al-Qaida on kyennyt säilyttämään asemansa merkittävänä ideologisena johtajana radikaali-islamistisessa toimintaympäristössä siitä huolimatta, että järjestön pitkäaikainen johtaja Ayman al-Zawahiri kuoli heinäkuussa 2022. Järjestön pitkäaikaiset ja tiiviit suhteet Taliban-hallintoon ovat edistäneet al-Qaidan kykyä toimia Afganistanissa viime vuosina. 

Al-Qaidalla on useita alueellisia alajärjestöjä, joista esimerkiksi Arabian niemimaan al-Qaidaan linkittyvillä toimijoilla on ollut halua ja kykyä toteuttaa iskuja myös länsimaissa. 

Afganistanissa radikaali-islamististen terroristiryhmien toimintamahdollisuudet ovat yleisesti parantuneet vuoden 2021 jälkeen. Myös Saharan eteläpuoleisen Afrikan merkitys al-Qaidan ja Isilin toiminta-alueena on voimakkaassa kasvussa.

Suomessa suurimman terroriuhkan muodostavat yksittäiset toimijat

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka on Suojelupoliisin uhka-arvion mukaan kohonnut. Uhkaan vaikuttaa kotoperäinen radikalisoituminen, radikaali-islamistiset verkostot, vierastaistelijailmiö sekä yksittäiset toimijat, jotka inspiroituvat propagandasta ja muista tapahtuneista iskuista.

Propagandan levittäminen ja kuluttaminen ovat keskittyneet salattuihin pikaviestisovelluksiin ja keskusteluryhmiin.

Suomeen kytkeytyvillä radikaali-islamistisilla toimijoilla on merkittäviä yhteyksiä konfliktialueille ja he ovat verkostoituneet kansainvälisesti. Osalla heistä on kokemusta radikaali-islamististen terroristijärjestöjen taistelu- tai tukitoiminnasta konfliktialueella.