Radikaali-islamistinen terrorismi on yhä merkittävä uhka Euroopassa

Organisoituneista radikaali-islamistista toimijoista merkittävimmän uhan Euroopalle muodostavat terroristijärjestöt Islamilainen valtio (Isil) ja al-Qaida sekä niihin kytkeytyvät yksittäiset henkilöt ja pienryhmät. Todennäköisin radikaali-islamistinen terrori-isku on radikaali-islamistisesta propagandasta inspiroitunut yksinkertaisin tekovälinein tehty väkivallanteko. Kansainvälisillä terroristijärjestöillä on kuitenkin todennäköisesti pyrkimys toteuttaa myös monimutkaisempia iskuja länsimaita vastaan.

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka Suomessa on suojelupoliisin uhka-arvion mukaan kohonnut. Uhkaan vaikuttaa kotoperäinen radikalisoituminen, radikaali-islamistiset verkostot, kansainväliset tapahtumat sekä yksittäiset toimijat, jotka inspiroituvat propagandasta ja muista tapahtuneista iskuista.

Useilla Suomeen kytkeytyvillä radikaali-islamistisilla toimijoilla on merkittäviä yhteyksiä konfliktialueille ja he ovat verkostoituneet kansainvälisesti. Osalla heistä on kokemusta radikaali-islamististen terroristijärjestöjen taistelu- tai tukitoiminnasta konfliktialueella.

Radikaali-islamistinen toiminta keskittyy Suomessa kuitenkin pääosin kansainvälisen terrorismin tukitoimintaan, kuten propagandan levittämiseen ja tuottamiseen, terrorismin rahoittamiseen sekä tukiverkostojen kasvattamiseen.

Isilin toteuttamat monimuotoiskut Euroopassa vähentyneet – uhka ei ole kadonnut

Isilillä ja siihen kytköksissä olevilla toimijoilla on yhä pyrkimys toteuttaa terroritekoja myös Euroopassa. Viime vuosina tyypillisin Isiliin liittyvä isku Euroopassa on ollut yksittäisen henkilön tai pienryhmän toteuttama väkivallanteko yksinkertaisilla tekovälineillä. Iskijät saavat inspiraationsa järjestön propagandasta tai kehotuksista.

2010-luvun puolivälissä Isilin keskusjohto kykeni toteuttamaan tai ohjaamaan tarkoin suunniteltuja ja mittavia iskuja Euroopassa. Isilin kyky toteuttaa tai ohjata terroristista toimintaa Euroopassa on heikentynyt muun muassa niin sanotun kalifaatin menettämisen myötä. Järjestön tuottaman propagandan määrä on myös merkittävästi vähentynyt viime vuosina, mikä on osittain näkynyt yksittäisten toimijoiden tekemien iskujen vähentymisenä. Isilillä on silti yhä verkostoja, joita se kykenee hyödyntämään ulkoisissa operaatioissa, propagandan levittämisessä, rekrytoinnissa ja varojen keräämisessä.

Etenkin perinteisillä kannatusalueillaan Irakissa ja Syyriassa Isil on palannut toimimaan maanalaisen terroristiryhmän tavoin menetettyään hallitsemansa maa-alueet. Isil on pyrkinyt propagandassaan ylläpitämään kuvaa itsestään globaalina terroristijärjestönä ja korostamaan toimintakykyään myös Syyrian ja Irakin ulkopuolisilla alueilla. Järjestön toiminta Lähi-idän konfliktialueilla, Aasiassa ja Afrikassa on vakiintunutta, ja se tekee iskuja niin turvallisuusviranomaisia kuin siviilikohteitakin vastaan. 

Isililin ja al-Qaidan toiminta Afrikan ja Aasian hauraissa valtioissa 

Al-Qaidalla ja Isilillä on laajat kansainväliset verkostot. Useat radikaali-islamistiset järjestöt Aasiassa tai Afrikassa ovat vannoneet uskollisuutta toiselle niistä. Esimerkiksi Al-Qaidalla on useita alueellisia alajärjestöjä. Niistä esimerkiksi Arabian niemimaan al-Qaidaan linkittyvillä toimijoilla on ollut halua ja kykyä toteuttaa iskuja myös länsimaissa. 

Molemmat järjestöt edustavat sunnalaista radikaali-islamistista ideologiaa, mutta niiden ajattelussa ja toiminnassa on myös eroja. Al-Qaida ja Isil kilpailevat keskenään. Molempien järjestöjen tavoite on luoda lopulta islamilainen valtio eli kalifaatti, mutta al-Qaida ja Isil pyrkivät tähän tavoitteeseen eri tavoin. 

Isil on pyrkinyt saamaan haltuunsa maa-alueita tehdäkseen niistä osan niin sanottua kalifaattiaan. Selvin esimerkki tästä nähtiin Syyriassa ja Irakissa, jossa Isil onnistui pitämään maa-alueita hallussaan hetkellisesti. Al-Qaidalle globaali kalifaatti on lähinnä pitkän tähtäimen tavoite. Järjestö pyrkii ensisijaisesti tukemaan paikallisia alajärjestöjään aluevaltausten sijaan.

Radikaali-islamististen järjestöjen ajattelu ei edusta valtavirtaa muslimimaissa

Al-Qaida ja Isil näkevät taistelevansa islamin rappeutumista vastaan. Järjestöjen mukaan islamia heikentävät sen viholliset eli kristityt ja juutalaiset, mutta myös ne muslimit, jotka eivät kannata oikeanlaista uskontulkintaa.

Radikaali-islamististen terroristijärjestöjen mukaan äärimmäisen väkivallan käyttäminen on tarpeellista ja hyväksyttyä, jotta viholliset saadaan häädettyä muslimienemmistöisistä maista. Järjestöjen ajattelu ei edusta valtavirtaa muslimimaissa.

Isil suhtautuu jyrkemmin muslimeihin, joiden se ei katso noudattavan puhdasoppista uskonnon tulkintaa. Isil pyrkii pääsemään eroon kaikista, joita se pitää harhaoppisina. Al-Qaida keskittyy voittamaan paikallisväestöjen sympatiat puolelleen.

Isil on ottanut erityisesti erilaista uskontulkintaa edustavat shiiamuslimit keskeiseksi väkivallan kohteeksi. Myös al-Qaida pitää shiiamuslimeja harhaoppisina, mutta suhtautuu asiaan käytännöllisemmin, sillä se ei halua kääntää paikallisväestöä itseään vastaan. 

Muut radikaali-islamistiset toimijat 

Useissa maissa on kansallisia toimijoita, joiden ajattelussa yhdistyvät nationalistiset tavoitteet ja radikaali-islamistinen ajattelu. Tällaisten toimijoiden tavoitteet ovat ensisijaisesti paikallisia ja niiden väkivaltainen toiminta keskittyy yleensä pääasiassa lähialueille. 

Myös radikaalishiialaisesta ajattelusta kumpuaa aseellista ja terroristista toimintaa. Radikaalishiialaisten järjestöjen väkivaltainen toiminta on pääosin paikallista ja keskittyy erityisesti Lähi-itään.