Hyvä yritysturvallisuus suojaa yritystä vakoilulta

Taloudellinen turvallisuus on olennainen osa Suomen kansallista turvallisuutta. Talouden digitalisaatio on monimuotoistanut kansallisen turvallisuuden uhkakuvia.

Kuvituskuvassa aurinkoisen talon seinä.

Suojelupoliisi hankkii tietoa talouteen kohdistuvista uhkista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta uhkia ja riskejä voitaisiin ehkäistä ennalta. 

Vieraat valtiot voivat pyrkiä kohdistamaan Suomeen monenlaista taloudellista vaikuttamista esimerkiksi yritysostojen tai muiden investointien varjolla. Erityisesti epädemokraattisten valtioiden kohdalla on usein vaikea tehdä eroa yksityisen ja valtiollisen hankkeen välillä.

Yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria on suojeltava

Valtioiden laiton tiedustelu voi kohdistua esimerkiksi suomalaiseen huipputeknologian osaamiseen tai vientivalvonnan alaisiin tuotteisiin. Vakoilua aktiivisesti harjoittavat valtiot pyrkivät usein hankkimaan tuotekehitystietoa aloilta, joiden huippuosaamista löytyy myös Suomesta. 

Teknologisen kehityksen myötä myös vientirajoitusten alaisten tuotteiden, kuten kaksikäyttötuotteiden, määrittely on yhä vaikeampaa. Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan tuotteita, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. 

Suomalainen kriittinen infrastruktuuri on yhä useammin yksityisessä omistuksessa. Yritykset pystyvät tuottamaan palvelut tehokkaasti, mutta joutuvat suhteuttamaan järjestelmiensä suojauksen tuloihinsa. 

Investoinnit yksityisomisteiseen infrastruktuuriin kiinnostavat ulkomaisia toimijoita. Kriittisen infrastruktuurin myynti ulkomaiselle toimijalle voi aiheuttaa riskin Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Digitalisaatio on luonut uusia haavoittuvuuksia

Suomen tärkeimpiä tuotantotekijöitä on osaamiseen liittyvä tieto. Se löytyy yhä useammin tietojärjestelmistä, jotka ovat kiinni verkossa. 

Kun yhteiskunnan kriittiset toimet siirtyvät yhä enemmän verkkomaailmaan, järjestelmien riski joutua laittoman tiedustelun kohteeksi kasvaa. Vaikka vakoilua tapahtuu edelleen myös perinteisin menetelmin, internet on laajentanut keinovalikoimaa.

Talouden digitalisaatio on monimuotoistanut kansallisen turvallisuuden uhkakuvia. Uusi ilmiö ovat esimerkiksi ulkoistettuihin alihankinta- tai palveluntuottajaketjuihin kohdistuvat hyökkäykset, joiden kautta voi päästä varsinaisen tiedustelun kohteen järjestelmiin.