Kyvykäs tiedustelu on Suomen etu

Samalla kun kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa kilpailevat keskenään arvot, intressit ja diilit, ei Suomen turvallisuustilanteessa ole näkyvissä uusia myönteisiä käänteitä. Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyy, Suomen turvallisuustilanne mahdollisesti heikkenee entisestään. Venäjän suurvaltatavoitteet eivät katoa, mutta sen nykyhetkellä Ukrainaan sidotut tiedustelu- ja vaikuttamisresurssit vapautuvat käyttöön muualla.

Suomen sijainti Venäjälle elintärkeän Itämeren ja jatkuvasti merkitystään kasvattavan arktisen alueen välissä takaa Venäjän pysyvän kiinnostuksen. Suomi kiinnostaa useita maita paitsi geostrategisen sijaintinsa, myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen asemansa ja teknologisen osaamisensa vuoksi. Osana Euroopan unionia ja Natoa sekä halukkaiden koalition aktiivisena jäsenenä Suomi on nykyisellään kokoaan merkittävämpi toimija.

Sodan päätyttyä länsimaat joutuvat harkitsemaan, miten ja millä aikataululla taloudelliset ja poliittiset suhteet Venäjän kanssa palautetaan. Varsin todennäköisesti ne valitsevat suhtautumisessaan Venäjään erilaisia tapoja. Osalla valtioista on toisia merkittävämpiä intressejä niin talous- kuin energiayhteistyön suhteen eivätkä kaikki valtiot jaa täysin samankaltaista uhkakuvaa. Keskeistä on suhtautuminen Venäjää vastaan suunnattujen pakotteiden jatkamiseen sodan jälkeen. Äkillinen ja harkitsematon luopuminen pakotteista nopeuttaisi Venäjän talouden elpymistä ja siten lisäisi sen tavoittelemia sotilaalliseen varustautumiseen käytettävissä olevia varoja.

Tiedustelutiedon merkitys korostuukin yhä voimakkaammin nykyisessä epävarmuuden ajassa. Suojelupoliisi tuottaa valtiojohdolle tietoa, jotta se pystyy tekemään kansallista turvallisuutta suojaavia ja Suomen tulevaisuutta määritteleviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä parhaan saatavissa olevan tiedon varassa. Tällaisen tiedon hankkiminen maailmalta vaatii suojelupoliisilta sekä jatkuvaa vuoropuhelua tiedon tarvitsijoiden kanssa että rohkeutta kokeilla ennakkoluulottomasti uutta ja kehittää omia suorituskykyjään.

"Valtioiden välistä kamppailua vallasta ja resursseista käydään entistä enemmän yritysten hallitsemalla talouden kentällä.”

Maailma ei jakaudu vain liittolaisiin ja vihollisiin vaan turvallisuuspolitiikassa on yhä enemmän harmaan sävyjä. Tiedustelu ei voi keskittyä vain Venäjän ja Kiinan aiheuttamaan uhkaan, koska yhä useampi maa toimii eri tilanteissa eri tavoin sen mukaan, mikä tuo milloinkin suurimman hyödyn. Tämä vaatii myös suojelupoliisilta hyvin laaja-alaista ymmärrystä Suomenkin turvallisuuteen vaikuttavista kehityskuluista eri puolilla maailmaa. Pienen maan turvallisuus- ja tiedustelupalvelulle tilanne korostaa toimivien kansainvälisten kumppanuuksien välttämättömyyttä.

Valtioiden välistä kamppailua vallasta ja resursseista käydään entistä enemmän yritysten hallitsemalla talouden kentällä. Talouden merkitys kansalliselle turvallisuudelle kasvaa, kun valtiot pyrkivät varmistamaan oman asemansa kilpailussa teknologisesta kehityksestä ja sen vaatimista raaka-aineista.

Riippuvuudet energiasta, raaka-aineista, teknologioista sekä toimitus- ja tuotantoketjuista antavat niitä hallitseville suurvalloille vipuvartta muiden maiden painostamiseen. Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta on olennaista turvata se, että suomalaiset päättäjät voivat tehdä ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä Suomen ja Euroopan edun näkökulmasta. Suojelupoliisi on jo vahvistanut rooliaan myös taloudellisen turvallisuuden kentällä.

Suomen liittolaismaissa tiedustelulla on pidemmät perinteet ja vakiintuneempi asema kuin Suomessa, jossa tiedustelu on toimialana nuori. Varsinaista tiedustelukulttuuria ei ole vielä valtionhallinnossa laajemmin tai päättäjien keskuudessa riittävästi syntynyt. Suomen verrokkimaissa ollaan asiassa huomattavasti pidemmällä. Esimerkiksi Ruotsissa on tehty parin viime vuoden aikana merkittäviä päätöksiä ja toimenpiteitä niin tiedustelutoiminnan rahoituksen kuin siviilitiedustelun kehittämisen ja sen ohjauksen suhteen. Myös Suomessa tiedustelun asemasta, kyvykkyydestä ja kehittämisestä on syytä käydä jatkuvaa poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua. Vahva  kansallinen tiedustelukyky on yksi Suomen keskeisistä voimakeinoista epävarmassa maailmassa.

Juha Martelius
Suojelupoliisin päällikkö