Valtiollisen vakoilun ja vaikuttamisen tilannekatsaus

Venäjän tiedustelun toimintamallit monipuolistuvat

Venäjä muodostaa keskeisimmän tiedustelu-uhkan Suomea vastaan. Venäjän tiedustelua kiinnostavat muun muassa Suomen ulkopolitiikka, Nato-jäsenyyden aiheuttamat muutokset, Suomen rajapolitiikka sekä kriittinen ja sotilaallinen infrastruktuuri.

Eurooppalaiset maat, mukaan lukien Suomi, ovat heikentäneet viime vuosien aikana merkittävästi Venäjän henkilötiedustelun toimintaedellytyksiä karkottamalla diplomaattipeitteen suojassa toimineita tiedustelijoita. Siksi Venäjä pyrkii lisäämään toisaalta Venäjältä käsin toteutettavaa ammattimaista henkilötiedustelua, toisaalta sijaistoimijoiden hyödyntämistä helposti toteutettavaan tiedonhankintaan. Etänä värvätyt henkilöt – joita tällä hetkellä käytetään Euroopassa tiedustelua laajemmin sabotaasi- ja ilkivaltatoimintaan – eivät aina itse edes tiedä toimivansa Venäjän palveluiden hyväksi. 

Venäjän tiedustelupalvelut jatkavat karkotuksista huolimatta yrityksiään sijoittaa tiedustelijoita maan edustustoihin Suomessa ja muualla Euroopassa, koska diplomaattinen koskemattomuus tarjoaa erinomaisen suojan oikeustoimilta ja mahdollisuuden luoda luontevasti suhteita sellaisiin henkilöihin, jotka Venäjän tiedustelua kiinnostavat. Venäjä myös varautuu todennäköisesti jo nyt siihen, että lähivuosina joko Ukrainaan saatavan rauhan tai länsimaiden väsymisen kautta sille voi avautua tilaisuuksia purkaa sitä vastaan kohdistettuja rajoitteita ja sitä kautta palauttaa henkilötiedustelukykyään Euroopassa. 

Jos Venäjän taloudelliset ja poliittiset suhteet Suomeen ja muihin Euroopan valtioihin palautuvat edes osittain, sen aiheuttama tiedustelu-uhka monipuolistuu. Aiempien menetelmien rinnalle nousee konfliktitilanteessa toimiviksi osoittautuneita toimintatapoja, kuten sijaistoimijoiden laajaa hyödyntämistä ja tiedonhankintaa Venäjältä käsin. On todennäköistä, että Venäjä samalla siirtää osan nyt Ukrainaan suuntaamistaan tiedusteluresursseista muualle Eurooppaan, mukaan lukien Suomeen.

Myös EU:n pakotepolitiikka ja mahdollisuudet lieventää sitä kiinnostavat Venäjän tiedustelua. Venäjän tiedustelupalvelut pyrkivät tiedon lisäksi hankkimaan pakotteiden ja vientirajoitteiden kohteena olevia tuotteita Suomen ja muiden EU-maiden kautta  monimutkaisten hankintaketjujen avulla. Venäjän pyrkimys hankkia laittomasti länsimaista osaamista on aktiivista jatkossakin. Maa on jäämässä kehityksessä jälkeen usealla korkean teknologian alalla ja Venäjä tulee erittäin todennäköisesti panostamaan sotilaalliseen varustautumiseen myös jatkossa.

Kaikki epäilyttävä ei ole Venäjän vaikuttamista

Venäjästä muodostuu julkisessa keskustelussa usein kuva ylivertaisena toimijana, joka pystyy vaikuttamaan moninaisiin asioihin eri puolilla Eurooppaa. Todellisuudessa Venäjän resurssit kohdistuvat tällä hetkellä suurelta osin Ukrainaan. Pohjoismaat tai Suomi eivät myöskään rajatilannetta lukuun ottamatta ole olleet Venäjän vaikuttamistoiminnan keskiössä, eikä Suomeen ole kohdistunut joistain Euroopan maista poiketen sabotaasi-iskuja.

Venäjän vaikuttamistoiminta Suomea vastaan näyttää laajalta, sillä erilaisia tapahtumia tulkitaan Venäjän vaikuttamiseksi – mikä toimii Venäjän hyväksi. Tästä hyvä esimerkki on lennokkihavainnot Suomessa. Niitä on selvitetty huolellisesti viranomaisyhteistyöllä, ja lähes kaikki on voitu varmistaa muun lentotoiminnan aiheuttamiksi. 

Suomen Nato-jäsenyys sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon aiempaa vahvempi näkyvyys kansainvälisillä areenoilla on lisännyt Venäjän Suomeen kohdistuvan informaatiovaikuttamisen määrää ja aggressiivisuutta. Päätavoitteina on luoda pelkoa ja rajoittaa Suomen ulkopoliittisen johdon liikkumatilaa. Etenkään jälkimmäisessä Venäjä ei kuitenkaan ole onnistunut. Maa on suhteiden katkeamisen myötä ylipäätään menettänyt kykynsä saada ymmärrystä omille intresseilleen ja vaikuttaa sitä kautta Suomen poliittiseen päätöksentekoon. Tämän ymmärryksen palauttaminen on Venäjän vaikuttamisen keskeinen tavoite, jos siihen jossain vaiheessa avautuu tilaisuuksia esimerkiksi yhteydenpidon osittaisen palautumisen seurauksena. Venäjä todennäköisesti pyrkii panostamaan erityisesti tiedustelu-upseerien tekemään poliittiseen vaikuttamiseen ja kasvattamaan siinä hyödynnettäviä verkostojaan. 

Venäjän Suomeen kohdistama kybervakoilu on jatkunut aktiivisena, ja sen kohdistaminen on heijastanut Venäjän tietotarpeita Suomen poliittisesta päätöksenteosta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Valtionhallintoon sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisiin toimijoihin kohdistetun toiminnan ohella Venäjä on suunnannut kybertiedonhankintaansa myös puolustus- ja sotilaskäyttöön soveltuviin tuotteisiin ja innovaatioihin. Venäjä pyrkii hankkimaan tietoa, joka tukisi sen hyökkäyssotaa Ukrainassa. Venäjän tiedustelupalvelut ovat myös kartoittaneet suomalaisten organisaatioiden tietojärjestelmien verkko- ja fyysisen infrastruktuurin rakenteita sekä suojausmenetelmiä. 

Venäjä käyttää haktivistiryhmiä länttä vastaan

Suomi on yhä useammin Venäjän tiedustelupalveluiden laajojen monikansallisten kyberoperaatioiden kohteiden joukossa. Venäjä on kohdistanut tiedonhankintaansa laaja-alaisesti muun muassa länsimaisiin tiedusteluyhteisöihin, kansainvälisen politiikan asiantuntijoihin ja journalisteihin. Venäjän aktiivinen kybertiedonhankinta aiheuttaa merkittävän tiedusteluriskin kansainväliseen politiikkaan ja Venäjään liittyvien teemojen parissa työskenteleville virkamiehille, asiantuntijoille ja tutkijoille. 

Opportunistista mutta myös menetelmällistä kehitystä on kuvastanut Venäjän lisääntynyt kiinnostus toimitusketjujen hyödyntämiseen osana kybervakoilua. Venäjä on hyödyntänyt länsimaissa yleisesti käytettävien tietojärjestelmien toimitusketjujen heikkouksia Suomeen ja länsimaihin kohdistuvissa tunkeutumisissa. Esimerkiksi pilvipalvelut tarjoavat  kybervakoilun näkökulmasta hyvän panos-tulos-suhteen: pilvipalvelun toimitusketjuun kuuluvaa organisaatiota varten kehitetty tunkeutumismenetelmä voi tarjota väylän lukuisten saman pilvipalvelun asiakkaiden tietoihin. 

Venäjän tiedustelupalvelut hyödyntävät säännöllisesti myös suomalaista tietoverkkoinfrastruktuuria kolmansiin maihin kohdistuvissa operaatioissaan. Venäjän on myös havaittu omaksuneen Kiinan vakiintuneesti käyttämiä toimintamalleja kuluttajaverkkolaitteiden murtamisessa osaksi toiminnansuojausinfrastruktuuria. Murretut kuluttajaverkkolaitteet mahdollistavat haitallisen kybertoiminnan naamioimisen tavanomaiseksi verkkoliikenteeksi, mutta myös vaikeuttavat tekijän tunnistamista ja jäljittämistä. Näiden ohella murretut kuluttajareitittimet tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa kybertiedonhankintaa kohdeorganisaatioiden tietoturvavalvonnan ulottumattomissa: murrettu kotireititin voi esimerkiksi tarjota pääsyn liikenteeseen etätyöntekijän ja kohdeorganisaation järjestelmien välillä.

Venäjä hyödyntää kybervakoilun keinoin hankkimiaan tietoja länsimaihin kohdistuvassa vaikuttamistoiminnassa, mukaan lukien Suomessa. Venäjä pyrkii esimerkiksi kybervaikuttamisen ja informaatiovaikuttamisen välimaastoon luettavilla niin kutsutuilla hack & leak -operaatioilla häpäisemään ja häiritsemään kohdemaita, -henkilöitä tai -organisaatioita laittomasti hankittuja sekä osin vääristeltyjä tietoja vuotamalla. 

Vastaavasti kyberrikollisuuden ja valtiollisten kybervakoilutoimijoiden välinen raja on hälventynyt viimeisten vuosien aikana. Sijaistoimijoiden roolin arvioidaan kasvaneen kyberympäristössä tapahtuvassa tiedonhankinnassa ja vaikuttamisessa. Viime vuosien näkyvimmiksi kybertoiminnan ilmiöiksi nousseet venäjämielisten haktivistiryhmittymien Suomeen ja muihin länsimaihin kohdistamat palvelunestohyökkäykset ovat niin ikään jatkuneet. 

Näkyvyyttä helposti saava haktivistitoiminta mukailee Venäjän etujen mukaista kybervaikuttamista, ja kyberilkivaltaa eli palvelunestohyökkäyksiä nähdään erittäin todennäköisesti jatkossakin. Valtaosin tällaisen toiminnan vaikutukset pysyvät vähäisinä, mutta pyrkimystä suurempien reaalimaailman vaikutusten tavoitteluun on myös nähtävissä.

Suomea koskeva tiedustelutieto on Kiinalle tärkeää

Kiinan tiedustelun kiinnostus Suomea kohtaan on jatkuvaa ja pitkäaikaista. Kiina kohdistaa Suomeen henkilötiedustelua ja kybervakoilua, joilla Kiina pyrkii  maailmanpoliittisen asemansa vahvistamiseen. Sisäinen kehitys Kiinassa korostaa tiedustelutoimijoiden merkitystä, sillä koko kiinalaista yhteiskuntaa koskeva turvallisuuden painottaminen vaikuttaa myös maan tiedustelutoimijoiden rooliin. 

EU- ja Nato-maana Suomi on Kiinan kannalta kiinnostava poliittiseen päätöksentekoon kohdistuvan tiedustelun kohde. Lisäksi huipputeknologia, arktiset aiheet ja Kiinan hallinnon itselleen uhkaaviksi kokemat ryhmät ovat pysyneet Kiinan tiedustelun kohteina Suomessa. Tiedustelun avulla Kiina tavoittelee sekä Suomeen että laajemmin esimerkiksi Natoon liittyvää tietoa. Henkilötiedustelussa mielenkiinnon kohteena ovat laajasti erilaiset asiantuntijat ja yhteiskunnalliset toimijat, joilla on mahdollisuus päästä käsiksi Kiinaa kiinnostavaan tietoon tai vaikuttaa päätöksentekoon Kiinan toivomalla tavalla. 

Kiina pyrkii globaalisti ohjaamaan Kiinasta käytävää keskustelua sille edulliseen suuntaan. Suomessakin Kiinan tavoitteena on vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon, ohjata Kiinasta käytävää keskustelua Kiinan päämäärien mukaisesti ja välttää Kiinan näkökulmasta epätoivottavien aiheiden käsittelyä. Vaikuttamisen kohteita voivat olla Suomessa poliittiset päättäjät, julkinen keskustelu sekä Suomessa asuva kiinalaistaustainen väestö. Kiina hyödyntää kiinalaisyhteisöjä Kiinan ulkopuolella vaikuttamistoiminnan kanavina esimerkiksi niihin linkittyvien erilaisten yhdistysten kautta. 

Kiina on tarkka julkisuuskuvastaan ja reagoi herkästi, kun se kokee etujaan loukattavan. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa esimerkiksi negatiivinen uutinen saa osakseen kansainvälistä mediahuomiota. Kun Kiina mainitaan sille epäedullisessa valossa, kiinalaiset tahot voivat reagoida myös ilman, että taustalla on valtiollista ohjausta. 

Kiina harjoittaa Suomessa pakolaisvakoilua, jonka avulla se pyrkii valvomaan ja kontrolloimaan Suomessa asuvia entisiä ja nykyisiä kansalaisiaan, jotka se kokee uhkaksi itselleen. Pakolaisvakoilutapauksissa on mahdollista, että Kiina painostaa ja häiritsee eri  tavoin pakolaisvakoilun kohteita tai heidän läheisiään. 

Kiinan tiedustelu hyödyntää joustavasti eri toimintatapoja

Kiina käyttää tiedustelussa hyväkseen verkkoalustoja, joiden avulla se pyrkii luomaan kontakteja kohteisiin. Verkossa ja sosiaalisen median alustoilla tapahtuvissa lähestymisissä ei aina ole osoitettavissa selvää yhteyttä Kiinaan. Esimerkiksi rekrytointiprosesseja työpaikkoihin voidaan käyttää Kiinan tiedustelun lähestymisyritysten peitteenä. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinalainen tiedustelupalvelu luo kontaktin sitä  kiinnostavaan henkilöön esiintyen rekrytoijana tai käyttäen rekrytointiyritystä. 

Kiina hyödyntää erilaisia avustajia tiedustelussaan. Avustajat toimivat linkkinä tiedustelu-upseerin ja varsinaisen tiedustelun kohteen välillä ja tekevät tiedustelutoiminnan paljastamisesta ja yhdistämisestä Kiinan tiedusteluorganisaatioihin aiempaa vaikeampaa. Todennäköisesti Kiinan tiedustelupalvelut pyrkivät tulevaisuudessa kehittämään toimintatapojaan siten, että yksittäisiä lähestymisiä tai yhteydenottoja on entistä vaikeampi yhdistää Kiinaan tai Kiinan tiedusteluorganisaatioihin. 

Arkaluontoisen tiedon pyytäminen tai kutsut Kiinaan voivat olla merkkejä siitä, että yhteydenoton taustalla on kiinalainen tiedustelupalvelu.

Kiinan kyberoperaatiot keskittyvät yhä enemmän länsimaiseen kriittiseen infrastruktuuriin

Kiinan kyberoperaatiot ovat maailmanlaajuisia, ja ne kohdistuvat myös Suomeen. Kybertoiminnan kohdistuksessa korostuvat edelleen ulko- ja turvallisuuspoliittiset teemat, mutta viime vuosien aikana Kiinan kyberoperaatiot ovat keskittyneet yhä enemmän länsimaiseen kriittiseen infrastruktuuriin. Kiina pyrkii aktiivisesti luomaan itselleen mahdollisuuksia länsimaihin kohdistuvaan kybervaikuttamiseen. 

Kiinan kybertoiminnan nopeutta, voimakkuutta ja laajuutta määrittää suurelta osin Kiinan laaja kyberekosysteemi, joka on lainsäädännöllisin velvoittein ja taloudellisin kannustimin integroinut koulutus-, tutkimus- ja yrityssektorit tuottamaan kybertoiminnassa tarvittavaa osaamista, palveluja, työkaluja ja haavoittuvuuksia. 

Kiinan tiedustelu hyödyntää erityisesti kansallista kyberalan yrityssektoriaan tietoverkkoinfrastruktuurin, haavoittuvuuksien, tunkeutumistyökalujen sekä asiantuntijaosaamisen hankinnassa. Vastaavasti Kiinan lainsäädännön velvoite ilmoittaa uusista haavoittuvuuksista ensimmäiseksi maan viranomaisille on varmistanut Kiinan tiedusteluorganisaatioille erinomaiset lähtökohdat haavoittuvuuksien hyväksikäyttämiseen kyberoperaatioissa. Haavoittuvuuksien keskitetty hallinta on osittain määrittänyt Kiinan tiedustelun kohdevalintaa, mutta myös tehostanut haavoittuvuuksien hyödyntämistä ja vaikeuttanut hyökkääjän yksilöintiä, kun Kiinan tiedusteluorganisaatiot ovat hyödyntäneet samoja haavoittuvuuksia ja ohjelmistoja omissa kyberoperaatioissaan. 

Kiina hyödyntää edelleen aktiivisesti suomalaista tietoverkkoinfrastruktuuria, kuten konesaleista vuokrattuja palvelimia sekä murrettuja kuluttajaverkkolaitteita, kolmansiin maihin kohdistuvissa kyberoperaatioissaan. Viimeisten vuosien merkittävimpänä Kiinan kybertoimintaa kuvaavana trendinä on näyttäytynyt heikosti suojattujen kotireitittimien murtaminen osaksi niin kutsuttuja varjoverkkoja. Varjoverkot ovat mahdollistaneet Kiinan tiedustelulle toiminnan paremman suojaamisen ja erittäin kattavan tiedonhankinnan mutta myös vaikuttamisen. Varjoverkot yhdessä kiinalaisten verkkolaitteiden yleisyyden ja suosion kanssa ilmentävät Kiinan tavoitteita globaalin signaalitiedustelukyvyn rakentamiseksi.

Kiinan rakentama tuotantoketjujen kontrollointi tekee länsimaista yhä riippuvaisempia kiinalaisesta teknologiasta. Länsimaiden kasvava riippuvuus Kiinasta kaventaa ulkopoliittista liikkumatilaa sekä vaikeuttaa Kiinan kybervakoilun torjuntaa. 

Myös muut autoritaariset valtiot vakoilevat ja vaikuttavat

Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellistä on Iranin kaltaisten autoritaaristen valtioiden erityisesti omiin kansalaisiinsa kohdistama vakoilu ja vaikuttaminen. Valtiollisen toimijan tarkoitusperät pakolaisvakoilulle voivat olla moninaisia, mutta yksi keskeinen motiivi on toisinajattelijoiden kontrollointi ja hallinnolle haitallisen toiminnan tukahduttaminen. Iranin valtiollisessa toiminnassa Euroopassa käytetään myös sijaistoimijoita, jotta kytkös Iranin valtioon voitaisiin tarvittaessa kiistää.