Kansallinen terrorismin uhka-arvio 2026

Todennäköisimmän isku-uhkan aiheuttavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt ja pienryhmät. Erityisesti nuorten ja alaikäisten osuus iskuhankkeisiin osallistuneista on länsimaissa kasvussa. Lasten ja nuorten  verkkoympäristöön painottuva radikalisoituminen on ollut huolestuttava ilmiö jo usean vuoden aikana. Nuorten osallistumisesta ääriliikkeiden toimintaan on useita vakavia esimerkkejä sekä radikaali-islamistisen että äärioikeistolaisen ideologian kannattajien keskuudesta. Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten yleinen väkivaltakiinnostus johtaa todennäköisesti vakaviin väkivallantekoihin.

Radikaali-islamistinen terrorismi Euroopassa edelleen keskeisin uhka

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka Euroopassa on pysynyt pääosin samalla tasolla kuin viime vuonna. Iskuhankkeiden määrä on edelleen koholla verrattuna Hamasin lokakuun 2023 hyökkäystä edeltäneisiin vuosiin. Gazan sota on mobilisoinut ja radikalisoinut radikaali-islamistista ideologiaa kannattavia henkilöitä ja verkostoja. Myös kansainväliset terroristijärjestöt Isil ja al-Qaida sekä niille uskollisuutta vannovat ryhmittymät ovat pyrkineet hyödyntämään konfliktia propagandassaan ja kehottaneet  iskuihin länsimaissa. Sen sijaan islamia loukkaavaksi tulkitut teot ovat jääneet vähemmälle huomiolle propagandassa.

Todennäköisin iskutapa on edelleen siviiliväestöön kohdistuva hyökkäys yksinkertaisin tekovälinein, kuten ajoneuvoa tai teräaseita käyttäen. Radikaali-islamistisessa propagandassa kehotetaan ja ohjeistetaan myös ampuma-aseiden ja räjähteiden käyttöön. On todennäköistä, että länsimaissa toteutettavat monimutkaisemmat tai suuria uhrimääriä vaativat iskut inspiroivat radikaali-islamistista terrorismia kannattavia henkilöitä, mikä todennäköisesti näkyy uusina iskuhankkeina. Laajamittainen isku Suomessa on kuitenkin epätodennäköinen.

Kansainvälisesti merkittävimmän uhkan aiheuttavat terroristijärjestöt Isil ja al-Qaida sekä niille uskollisuutta vannovat ryhmittymät. Järjestöjen toiminta painottuu konfliktialueille ja hauraisiin valtioihin, mutta niillä on erittäin todennäköisesti pyrkimyksenä toteuttaa merkittäviä iskuja länsimaita vastaan. Terrorisminvastaisen toiminnan vuoksi niiden iskukyky on rajallinen, minkä vuoksi iskuhankkeet Euroopassa ovat pääosin yksittäisten radikalisoituneiden henkilöiden tai pienryhmien toteuttamia. 

Vierastaistelijailmiö ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi Suomen terrorismitilanteeseen lyhyellä aikavälillä. Mikään konfliktialue ei ole muodostunut 2010-luvun Isilin ”kalifaattiin” verrattavaksi,  merkittäviä määriä länsimaisia vierastaistelijoita houkuttelevaksi kohteeksi. Yksittäisillä terroristijärjestöjen hallitsemille alueelle matkustavilla henkilöillä voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus lähtömaassaan sekä radikalisoinnin ja iskukehotusten että matkustuksen fasilitoinnin näkökulmasta.

Äärioikeistolaista terrorismia kannattavat yhteisöt ihannoivat aiempia iskuja

Äärioikeistolaista terrorismia kannattavat verkkoyhteisöt ovat edelleen merkittävässä roolissa isku-uhkan näkökulmasta. Isku-uhkaa aiheuttaville verkostoille on tyypillistä akselerationismin kannattaminen sekä aiempien äärioikeistolaisten terrori-iskujen toteuttajien ihannointi. Suuria uhrimääriä aiheuttaneilla vuosien takaisilla Christchurchin ja Utøyan terrori-iskuilla sekä niihin liittyvällä propagandalla on edelleen symbolinen ja inspiroiva merkitys. Toisaalta viime vuosina äärioikeistolaisia iskuja on länsimaissa ollut verrattain vähän ja niissä on menehtynyt tyypillisesti vain yksittäisiä henkilöitä. 

Äärioikeistolaista ideologiaa kannattavien nuorten toteuttaman ideologialla perustellun vakavan väkivallan uhka on kasvanut. Alaikäisillä on tyypillisesti heikko pääsy ampuma-aseisiin ja räjähteisiin, mikä nostaa yksinkertaisten tekovälineiden, kuten teräaseiden roolia. Uhka kohdistuu erityisesti ideologisiksi vastustajiksi katsottuihin henkilöihin, kuten etnisten, uskonnollisten ja seksuaalivähemmistöjen edustajiin sekä poliittisiin päättäjiin. 

Järjestäytynyt äärioikeistoliikehdintä ei aiheuta suoraa terrorismin uhkaa, mutta se voi toimia alustana yksittäisten henkilöiden ja pienryhmien radikalisoitumiselle sekä väkivaltaisen toiminnan suunnittelulle. Väkivaltakyvykkyyttä voidaan kasvattaa esimerkiksi kamppailuharjoituksilla, joihin voi osallistua useita ideologisen väkivallan hyväksyviä henkilöitä.

Äärivasemmistolainen retoriikka on kiristynyt

Äärivasemmistolaisen ja anarkistisen terrorismin uhka länsimaissa on pääosin matala, mutta väkivaltaisen ja sabotaasitoiminnan lisääntymisestä on joitain viitteitä.  Äärioikeistolaiseksi miellettyjä kohteita vastaan tehtyjen iskujen lisäksi toiminta Euroopassa kohdistuu myös kriittiseen infrastruktuuriin ja suuryrityksiin. Ympäristö- ja ilmastokysymykset nousevat todennäköisesti nykyistä merkittävämpään rooliin äärivasemmistolaisessa toiminnassa keskipitkällä aikavälillä.

Erityisesti palestiinalaiskysymys on mobilisoinut äärivasemmistolaisia henkilöitä ja verkostoja, mikä on näkynyt länsimaissa myös väkivallantekoina. Tyypillisesti kyse on kuitenkin henkilövahinkoja karttavasta sabotaasista ja ilkivallasta, joka on kohdistunut  lähinnä Israelin asevoimiin ja puolustusteollisuuteen kytkeytyviksi katsottuihin tahoihin. Myös Suomessa on havaintoja kiristyneestä äärivasemmistolaisesta retoriikasta sekä palestiinalaiskysymyksen mobilisoivasta vaikutuksesta. 

Iran ja PKK näkyvät terrorismin kentällä

Useassa Euroopan maassa on viime vuosina havaittu Iraniin yhdistettyjä iskuhankkeita, jotka ovat kohdistuneet Israeliin ja juutalaisuuteen kytkeytyviin kohteisiin sekä Iranin hallinnon vastustajiin. Tyypillisesti iskuhankkeissa on kiistettävyyden vuoksi köytetty rikollisverkostoja, esimerkiksi Ruotsissa toimivia ryhmiä. Vastaavaa toimintaa Suomen maaperällä ei voida sulkea pois.

Terroristijärjestö Kurdistanin työväenpuolue (PKK) keskittyy Suomessa tukitoimintaan ja sen aiheuttama isku-uhka länsimaissa on matala. PKK:n ja Turkin välillä 2025 käynnistyneen rauhanprosessin vaikutukset järjestön tulevaisuuteen ovat vielä epäselviä.

Nuorten vakavilla väkivaltahankkeilla liittymäpintaa terrorismiin 

Yleinen väkivaltakiinnostus on entistä keskeisemmässä roolissa etenkin ääriajatteluun kytkeytyvien nuorten aiheuttaman väkivallan uhkan kohdalla. Riski koskee etenkin haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, joille virtuaaliset ääri-ideologioihin kytkeytyvät yhteisöt voivat tarjota tärkeän vertaisryhmän. Yleisestä väkivaltakiinnostuksesta kumpuava radikalisoituminen johtaa todennäköisesti lyhyellä aikavälillä myös vakaviin väkivallantekoihin, kuten koulusurmiin tai joukkoampumisiin. Tällainen toiminta ei tyypillisesti uhkaa kansallista turvallisuutta, mutta vakavimmillaan siinä on liittymäpintaa myös terrorismiin. 

Nuorten yleinen väkivaltakiinnostus näkyy myös julkisuutta saaneissa nihilistiseen väkivaltaan kytkeytyvissä yhteisöissä. The Comin ja 764:n kaltaisissa vahvasti verkkoympäristöön painottuvissa ryhmissä yllytetään esimerkiksi itsetuhoisuuteen, seksuaalirikoksiin ja raakaan väkivaltaan. Tyypillisesti sekä yllyttäjät että uhrit ovat nuoria, monesti alaikäisiä. Ajatusmaailmassa on yhtäläisyyksiä äärioikeistolaiseen akselerationismiin, ja ilmiö kytkeytyy ääri-ideologioista kinnostuneiden nuorten keskuudessa havaittuun yleiseen väkivaltakiinnostukseen. Aatteeltaan nihilistisiä ja väkivaltaista ekstremismiä edustavia verkkoyhteisöjä on joissain länsimaissa luokiteltu terroristijärjestöiksi.