Usein kysytyt kysymykset turvallisuusselvityksestä

Selvityksen tekoaika vaihtelee. Jos selvityksen kohteesta pyydetään ulkomaan viranomaisten rekisteritietoja tai selvityksen kohde haastatellaan, selvityksen tekoaika saattaa pidentyä. Tällä hetkellä Suojelupoliisin voimassa oleva palvelulupaus on 35 arkipäivää. 

Henkilöturvallisuusselvitys on voimassa määräajan tai toistaiseksi, kuitenkin enintään viisi vuotta selvityksen antamisesta.

Nuhteettomuusseuranta tarkoittaa sitä, että Suojelupoliisi saa automaattisesti tiedon rikosepäilystä, jos sinulla on voimassa oleva turvallisuusselvitys. Tätä tietoa ei koskaan kerrota suoraan työnantajalle, vaan Suojelupoliisi ottaa aina ensin yhteyttä rikosasiaa tutkivaan poliisiin ja sen jälkeen sinuun. Sinulla on siis mahdollisuus kertoa näkemyksesi tapahtuneesta.

Antamasi selvityksen jälkeen Suojelupoliisi tekee tapauskohtaisen harkinnan siitä, ilmoittaako se rikosepäilystä työnantajalle.

Asialla ei ole vaikutusta henkilöturvallisuusselvitykseesi. Tietoja alle 15-vuotiaana tehdyistä teoista ei saa käyttää turvallisuusselvityksessä.

Turvallisuusselvitystä ei koskaan tehdä ilman henkilön omaa kirjallista suostumusta. Suostumuksen annat itse allekirjoittamalla ja päiväämällä turvallisuusselvityslomakkeen tai antamalla suostumuksen sähköisen asioinnin kautta.

Jos selvityksessä ei ole tullut esiin ilmoitettavaa tietoa, tieto selvityksen lopputuloksesta voidaan kertoa sinulle suullisesti. Selvityksen hakijalla (eli esimerkiksi työnantajalla) on velvollisuus kertoa sinulle selvityksen tuloksesta. 

Jos sinusta on annettu kirjallinen lausunto, sinulla on oikeus nähdä se ja saada siitä jäljennös. Työnantaja tai muu lausunnon antaja voi näyttää lausunnon sinulle.

On. Kenelläkään ei ole velvollisuutta antaa suostumusta turvallisuusselvityksen tekemiseen. Turvallisuusselvityksen tekeminen voi kuitenkin olla edellytys rekrytointipäätökselle.

Kyllä ja ei. Turvallisuusselvitys ei ole yksittäinen päätös, vaan siinä selvitetään haettavan työn kannalta merkitykselliset asiat. Turvallisuusselvityksen hakija (esimerkiksi työnantaja) päättää itsenäisesti, millaisilla asioilla on merkitystä rekrytoinnin kannalta. Menneisyyden maksuhäiriöt, kuten ulosottoon menneet perinnät, voivat joissakin tapauksissa tulla turvallisuusselvityksessä ilmoitettaviksi. Maksuhäiriömerkinnät käydään siis läpi tapauskohtaisesti. Suojelupoliisi ei koskaan tee päätöstä rekrytoinnista, vaan päätöksen tekee aina työnantaja.

Kuten henkilöillä, myös yrityksillä on oikeus kieltäytyä turvallisuusselvityksestä. Selvitystä ei tehdä ilman kohteen suostumusta. Turvallisuusselvitys on kuitenkin usein edellytys esimerkiksi puolustus- ja turvallisuushankinnoille, joten ilman yritysturvallisuusselvitystä yritys voi jäädä kilpailutuksen ulkopuolelle.

Jos turvallisuusselvitys liittyy rekrytointiprosessiin, selvityksen hakija on tuleva työnantaja. Hakija voi olla myös viranomainen tai yritys. Henkilö tai yritys, josta turvallisuusselvitystä haetaan, on selvityksen kohde.

Suojelupoliisi käsittelee kaikkia turvallisuusselvityksessä esiin tulleita tietoja salassapitovelvollisuuden mukaisesti. 

Ei välttämättä, mutta henkilön on täytettävä turvallisuusselvityshakemus. Suojelupoliisi arvioi, voidaanko uusi turvallisuusselvitys liittää voimassa olevaan turvallisuusselvitykseen. 
Liittämisen hinta on puolet uuden vastaavan turvallisuusselvityksen hinnasta. Liitetty turvallisuusselvitys valmistuu nopeammin kuin uusi turvallisuusselvitys. 

Turvallisuusselvitysten tarkoitus on ennalta ehkäistä sellaista toimintaa, joka voi vahingoittaa esimerkiksi valtion turvallisuutta, Suomen suhteita toiseen valtioon, yleistä turvallisuutta tai yksityisen tahon liikesalaisuutta. Suojelupoliisi voi tehdä turvallisuusselvityksiä vain silloin, kun laissa luetellut perusteet täyttyvät. Yrityksenne voi hakeutua turvallisuusselvitysasiakkaaksi. Silloin Suojelupoliisi arvioi antamanne selvityksen perusteella, täyttääkö yrityksenne laissa mainitut perusteet.

• Hakeutuminen turvallisuusselvitysasiakkaaksi 

Voit olla yhteydessä ulkoministeriössä toimivaan kansalliseen turvallisuusviranomaiseen (National Security Authority, NSA). Työtehtävässä vaaditusta turvallisuustasosta riippuen sinun pitää täyttää siihen sopiva turvallisuusselvityshakemus, joka sitten toimitetaan NSA:n kautta Suojelupoliisille.

Kun henkilöturvallisuusselvitys on tehty ja kansallinen turvallisuusviranomainen on saanut muut mahdollisesti pyytämänsä tiedot, se voi myöntää sinulle Personal Security Clearance (PSC) -todistuksen. 

Usein näissä tilanteissa vaaditaan taustan tarkastusta, ja yleensä siihen riittää rikosrekisteriote. Rikosrekisteriotteen voi tilata suoraan Oikeusrekisterikeskuksen nettisivuilta.

• Kansallinen turvallisuusviranomainen 

Henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä jo töissä olevasta henkilöstä, jos lain edellytykset täyttyvät. Suosittelemme kuitenkin, että turvallisuusselvitystä haetaan ensimmäisen kerran jo palvelussuhteeseen tai tehtävään ottamisen hetkellä. 

Huumausaineiden käyttörikos näkyy rekistereissä lähtökohtaisesti kolme vuotta. Sen jälkeen se ei enää tule turvallisuusselvityksessä esiin. Supo harkitsee aina tapauskohtaisesti ja suhteessa työtehtäviin, ilmoittaako se turvallisuusselvityksen yhteydessä esiin tulleesta merkinnästä työnantajalle. Työnantaja päättää, vaikuttaako asia rekrytointiin.