Vakoilun kohteena voi olla poliittinen tai taloudellinen tieto
Vakoilemalla voidaan etsiä tietoa esimerkiksi valtion päätöksenteosta tai yritysten kehittämästä huipputeknologiasta.
Vakoilun kohteeksi mahdollisesti joutuvien joukko on laajempi kuin usein ajatellaan. Kohteeksi voi joutua mikä tahansa organisaatio, jolla on hallussaan vakoilevaa valtiota kiinnostavaa tietoa tai joka pystyy vaikuttamaan päätöksentekoon.
Vakoilulla hankitaan tietoa päätöksenteosta
Tyypillisin vakoilulla hankittu tieto liittyy kohdevaltion ulko-, sisä- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon ja poliittisten kantojen valmisteluun. Esimerkiksi arktisen alueen asiat ja kyberturvallisuus kiinnostavat ulkomaisia tiedustelupalveluita. Tietoa hankitaan sieltä, missä sitä käsitellään.
Viranomaisten lisäksi tietoa voidaan yrittää hankkia yrityksistä, jotka tuottavat esimerkiksi tietojärjestelmäpalveluita viranomaisille.
Yritysten tuotekehitystieto kiinnostaa vakoilevia valtioita
Toinen tärkeä vakoilun kohde ovat yritykset, jotka kehittävät huipputeknologian tuotteita. Kohteena voi olla myös palveluntarjoaja, jolle jokin yritys on ulkoistanut tietojärjestelmänsä.
Perinteisilläkin toimialoilla toimivat yritykset voivat olla vakoilun kohde jollekin kehittyvälle maalle, joka pyrkii kuromaan umpeen länsimaiden teknologiaetumatkaa. Yritysten lisäksi kohteina voivat olla tutkimuslaitokset, jotka osallistuvat teollisiin tuotekehityshankkeisiin.
Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri on vakoilun kohde
Kriittistä infrastruktuuria, kuten energiahuoltoa, tietoliikenneverkkoja ja vesihuoltoa, ylläpitävät ja rakentavat julkishallinnon organisaatiot ja yritykset ovat mahdollisia kohteita valtiollisille vakoilijoille.
Infrastruktuurin rakenne ja turvallisuusjärjestelyt ovat kiinnostavaa tietoa sellaisille valtioille, jotka haluavat kriisitilanteessa vaikuttaa niiden toimintaan tai jopa lamauttaa koko infrastruktuurin.
Myös välillisesti hyödynnettävä tieto kiinnostaa
Varsinaisten salassa pidettävien asiakirjojen lisäksi valtiollisissa vakoiluoperaatioissa pyritään hakemaan sellaista välillistä tietoa, jonka avulla voidaan hankkia salassa pidettävää tietoa.
Tällaista tietoa organisaatiossa ovat esimerkiksi henkilöstön yhteystiedot ja roolit, yhteistyöverkostot ja alihankintaketjut, tietotekniset tunnistautumistiedot ja tietojärjestelmien turvajärjestelyt.
Pakolaisvakoilun kohteena ovat itsevaltaisen maan entiset tai nykyiset kansalaiset Suomessa
Tiettyjen maiden tiedustelupalvelut valvovat ja häiritsevät Suomessa asuvia ihmisiä. Toiminnan kohteena ovat tyypillisesti ihmiset, jotka on luokiteltu kotimaassaan poliittiseen oppositioon tai jotka kuuluvat tiettyyn etniseen vähemmistöön. Tätä toimintaa kutsutaan pakolaisvakoiluksi.