Resurssikilpailu siirtyy öljystä kriittisiin mineraaleihin

Kriittisiksi mineraaleiksi luokitellaan alkuaineita ja yhdisteitä, jotka ovat välttämättömiä digitaalisten palveluiden, energiantuotannon tai puolustuskyvyn ylläpitoon, kuten esimerkiksi litiumia tai kobolttia. Nykyisten avainteknologioiden lisäksi  resurssikamppailussa varaudutaan suojaamaan myös murrosteknologioiden tarvitsemia raaka-aineita, kuten kvanttilaskentaan tai fuusioreaktoreihin tarvittavia suprajohteita. 

Kriittisistä raaka-aineista esimerkiksi harvinaiset maametallit eivät sinänsä ole harvinaisia, mutta ne esiintyvät luonnossa mineraaliseoksissa pieninä pitoisuuksina. Niiden erottelu ja jalostaminen on vaarallista ja likaista työtä, jota on ollut länsimaisten ympäristönormien puitteissa vaikea tehdä kannattavasti. 

Laitteiden kierrätys ei ole lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä ratkaisu kriittisten mineraalien saantiin, sillä teollisessa mittakaavassa se ei ole vielä kannattavaa. 

Kiina on valjastanut mineraalituotannon vaikuttamisen välineeksi 

Kiina on rakentanut pitkäjänteisesti Afrikan ja Kaakkois-Aasian maiden kanssa sitovia kauppasopimuksia, joiden puitteissa se on perustanut kaivoksia tai varannut olemassa olevien kaivosten tuotannon pitkälle tulevaisuuteen. Kiinalaiset yritykset ovat myös  hankkineet eri maissa rahoitusvaikeuksiin joutuneita kaivosyhtiöitä valtauksineen. 

Kaivostoiminta on hyvin suhdanneherkkää teollisuutta, ja yksityisten kvartaaleittain raportoivien yritysten on vaikea kilpailla valtion kanssa, joka on valmis kantamaan raskaankin taloudellisen tappion pitkän aikavälin tuottoa tavoitellessaan. 

Kiina on pystynyt valtaamaan myös jalostusmarkkinan. Länsimaiset yritykset ovat ulkoistaneet ympäristöä vaarantavaa jalostustoimintaa kiinalaisille yrityksille, jotka ovat voineet toteuttaa sen länsiyrityksiä halvemmalla. 

Koska Kiina on vähitellen onnistunut haalimaan hallintaansa merkittävän osan kriittisten raaka-aineiden tuotantoketjuista, se ei ole saanut ainoastaan pitkän tähtäimen taloudellista tuottoa, vaan ennen kaikkea myös vaikutusvaltaa.

Yhdysvaltain asettamiin tulleihin Kiina vastasi kriittisten mineraalien vientirajoituksilla ja edellyttää nyt vientilupia kriittisille raaka-aineille myös Eurooppaan. 

Tulevia konflikteja käydään kriittisistä mineraaleista 

Alueellisten konfliktien moottorina on usein jokin kriittinen resurssi. Öljy on ollut keskeinen Arabian niemimaan geopoliittista asemaa nostava tekijä, mutta samalla se on osaltaan kasvattanut alueen konfliktiherkkyyttä. 

Tulevia konflikteja käydään todennäköisesti kriittisiä mineraaleja sisältävillä alueilla, joille pääsy helpottuu joko ilmastotekijöiden tai kehittyvän teknologian myötä. Jännitteitä voidaan ennakoida ikiroudan alta paljastuvalle Arktiselle sekä sellaisille matalille merialueille, joiden kansainvälinen asema on epäselvä. 

Sukellusdroonien kehitys mahdollistaa aiempaa kustannustehokkaamman mineraalietsinnän myös merten pohjasta. Vaikka se ei edelleenkään olisi taloudellisesti erityisen järkevää, strateginen välttämättömyys luo kannusteen.

Kiina on Afrikan lisäksi pyrkinyt vahvistamaan läsnäoloaan myös Etelä-Amerikassa, joka jo nyt tuottaa esimerkiksi suuren osan maailman kuparista. Venäjä on jatkossa sekä Kiinalle että Yhdysvalloille potentiaalinen kriittisten mineraalien lähde. 

Suomessa on Euroopan mittakaavassa merkittävät mineraalivarannot, mutta kaivostoiminta on ollut usein ristiriidassa muiden elinkeinojen – kuten matkailun tai poronhoidon kaltaisten luontaiselinkeinojen – kanssa. Tulevaisuudessa kaivostoiminnan merkitys todennäköisesti kasvaa, ja Suomen mineraalivarannot arvioidaan Euroopan strategisiksi resursseiksi.