Terrorismin uhka-arvio on tilannekuva terrorismista

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kasvanut. Vierastaistelijailmiö on lisännyt Suomen radikaali-islamististen toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä. Terrorismin uhka-taso on edelleen tasolla kaksi eli kohonnut.

Kuvituskuva - ruskean talon seinään ja ikkunoihin heijastuu auringonvalo.

Suojelupoliisi päivittää vähintään kerran vuodessa terrorismin uhka-arvion. Arvion tarkoitus on tarjota ajantasainen ja parhaaseen tietoon perustuva tilannekuva terrorismitilanteesta Suomessa. 

Uusin uhka-arvio on julkaistu maaliskuussa 2021.

Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuva terrorismin uhka

Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkataso on säilynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna, mutta äärioikeiston tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi.

Suurimman terrori-iskun uhkan aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset toimijat tai pienryhmät. Todennäköisimpiä ovat yksinkertaisesti toteutettavat iskut ja helposti saatavilla olevat tekovälineet, kuten teräaseet ja ajoneuvot, mutta myös ampuma-aseiden ja räjähteiden käyttö on mahdollista. Konfliktialueilla toimivien terroristijärjestöjen ulkomailta käsin järjestämien iskujen uhka on matala Suomessa. 

Suomessa on merkittävää terrorismin tukitoimintaa. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on noin 390. Määrässä ei ole viime vuoteen verrattuna tapahtunut merkittävää muutosta. Moni kohdehenkilö on saanut aseellista koulutusta, osallistunut aseelliseen konfliktiin tai ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan. Kohdehenkilöiden lista ei ole pysyvä, vaan sille lisätään ja siltä poistetaan henkilöitä jatkuvasti. 

Äärioikeiston uhka on kasvanut 

Äärioikeiston uhka on voimistunut Suomessa. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen.

Länsimaissa äärioikeistolaisen terrorismin uhka on näkynyt viime vuosina useina iskuina ja iskuhankkeina. Tyypillisesti terroristisen uhkan muodostavat henkilöt eivät kuulu järjestäytyneisiin äärioikeistoryhmiin. 

Kansainvälisesti sekä äärioikeistolaiset iskijät että terroristista toimintaa kannattavat löyhät ryhmittymät ovat aktiivisesti hyödyntäneet internetiä propagandan levittämiseen, rekrytointiin ja verkostoitumiseen. Myös Suojelupoliisin tunnistamat äärioikeistolaiset kohdehenkilöt kytkeytyvät tyypillisesti osaksi äärioikeiston kansainvälistä verkkoympäristöä. 

Vierastaistelijailmiö on lisännyt Suomen radikaali-islamististen toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt aiemmalla tasollaan. Terroristijärjestö ”Islamilaisen valtion” (Isil) toimintakyky on heikentynyt sen huippuvuosista, mutta järjestö toimii edelleen aktiivisesti konfliktialueilla Lähi-idässä, Afrikassa ja Aasiassa. Isil kykenee edelleen inspiroimaan kannattajiaan, ja se pyrkii toteuttamaan iskuja myös Euroopassa. Myös Suomi esitetään Isilin propagandassa vihollismaana. 

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden enemmistöllä on kytköksiä radikaali-islamismiin. Suomen radikaali-islamistiset verkostot ovat monietnisiä ja ylisukupolvisia. Vierastaistelijailmiö on lisännyt ja vahvistanut Suomen radikaali-islamististen toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä. Syyrian konfliktialueelta ja siellä sijaitsevalta al-Holin leiriltä palasi Suomeen vuonna 2020 useita henkilöitä. 

Suurin osa konfliktialueelta palaavista todennäköisesti jatkaa toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa, esimerkiksi rekrytoimalla ja levittämällä ääri-ideologiaa. Suojelupoliisi arvioi konfliktialueilta palaavien henkilöiden muodostavan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä uhkan kansalliselle turvallisuudelle.

Suojelupoliisi seuraa äärivasemmistolaisen liikehdinnän ja PKK:n muodostamaa uhkaa

Suojelupoliisi seuraa ja arvioi myös äärivasemmistolaisen liikehdinnän sekä EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) kansalliselle turvallisuudelle muodostamaa uhkaa. Suomessa – ja laajemmin Euroopassa – PKK on keskittynyt aktiiviseen toimintansa tukemiseen kurdialueilla. Suomesta on myös matkustanut Syyrian konfliktialueelle muutamia vapaaehtoisia, jotka ovat liittyneet kurditaustaisiin aseellisiin järjestöihin ja osallistuneet alueella taisteluihin.

Koronaviruspandemialla ei ole ollut vaikutusta kansalliseen uhkatasoon

Koronaviruspandemiaan liittyvät rajoitukset ovat vähentäneet potentiaalisten iskukohteiden, kuten julkisten kokoontumisten ja massatapahtumien, määrää. Siitä huolimatta terrori-iskuja tapahtui sekä Euroopassa että sen ulkopuolella vuonna 2020. Kansallisesti pandemialla ei ole ollut vaikutusta terrorismin uhkatasoon.

Terroristiset toimijat ovat hyödyntäneet pandemiaa propagandassaan viholliskuvien vahvistamiseksi. Radikaali-islamistit ovat luoneet kuvaa pandemiasta kostona vääräuskoisille, ja äärioikeistossa tilanne on nähty mahdollisuutena kiihdyttää yhteiskuntajärjestyksen romahdusta.

Kansainväliset tapahtumat voivat inspiroida iskujen tekemiseen

Kansainväliset ja turvallisuuspoliittisesti merkittävät tapahtumat sekä niiden saama mediahuomio voivat toimia laukaisevana tekijänä terrori-iskuille. Esimerkiksi loppuvuonna 2020 Ranskassa Muhammed-pilapiirroksiin liittyvä vastakkainasettelu mobilisoi yksittäisiä toimijoita väkivallantekoihin.

Tiedot tapahtuneista iskuista ja iskujen tekijöistä manifesteineen leviävät nopeasti sosiaalisessa mediassa ja viestisovelluksissa. Iskut ja niihin liittyvä propaganda voivat inspiroida etenkin yksittäisiä henkilöitä vastaavien iskujen tekemiseen lyhyelläkin aikajänteellä. 

Valtiollisiin ja symboliarvoltaan merkittäviin kohteisiin, ajankohtiin ja tapahtumiin voi liittyä yleistä uhkatasoa korkeampi terrorismin uhka. Suomalaiset voivat joutua länsimaita vastaan suunnattujen iskujen kohteiksi myös ulkomailla.
 

Uhkatasot 

Uhkatasoilla kuvataan Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Tason arvioinnissa huomioidaan saatavilla oleva tiedustelutieto, terroristijärjestöjen tai niihin kytköksissä olevien henkilöiden ja ryhmien toimintakyky ja motivaatio sekä mahdollisten iskusuunnitelmien aikajänne.

  Kaavio: uhkataso kaksi eli kohonnut.

Luokittelun tarkoituksena on antaa selkeä kuva siitä, millainen terrorismin uhka Suomeen kohdistuu ja onko uhkatasossa tapahtunut muutosta aiempaan arvioon verrattuna.


Terrorismin uhka-arvio on päivitetty 23.3.2021.