Kansallinen terrorismin uhka-arvio 2023

Terrorismin uhka Suomessa on edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaisia ja radikaali-islamistisia toimijoita, joilla on todennäköisesti halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen. Todennäköisimmän uhkan aiheuttavat näiden ideologioiden yksittäiset kannattajat ja pienryhmät. Lyhyellä aikavälillä iskut ovat epätodennäköisiä.

Suojelupoliisin arvion mukaan terrorismin uhka Suomessa on pysynyt neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Todennäköisimmän terrori-iskun uhkan aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät.

Infografiikka uhkataso kaksi kohonnut.

Toimijoiden ideologinen joustavuus on edelleen yksi keskeinen nouseva trendi eikä uskollisuutta yhdelle järjestölle välttämättä ole.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on Suomessa noin 350. Kohdehenkilöiden lista ei ole pysyvä, vaan sille lisätään ja siltä poistetaan henkilöitä jatkuvasti.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut

Kansainvälisesti äärioikeistolaisessa ideologiassa painottuvat rasismin, antisemitismin ja muukalaisvihamielisyyden kaltaiset tekijät. Tunnusomaista on aiemmista iskuista inspiroituminen, kokemus valkoiseen väestönosaan kohdistuvasta uhkasta sekä terrorismin ihannointi verkossa. Myös Suomessa äärioikeistolla on samankaltaisia näkemyksiä. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia henkilöitä. Yksittäiset äärioikeistolaiset henkilöt ja pienryhmät muodostavat huomionarvoisen terrorismin uhkan Suomessa. Väkivallan uhka kohdistuu erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä ideologisiksi vastustajiksi koettuihin poliittisiin toimijoihin. Potentiaalisia iskukohteita ovat myös muut tahot, joita pidetään äärioikeistolaisessa ideologiassa vihollisina.

Suojelupoliisi on tunnistanut yksittäisiä Suomesta Ukrainan sota-alueelle lähteneitä äärioikeistolaisia. Konfliktialueella toimiminen lisää myös suomalaisten radikalisoitumisen todennäköisyyttä.

Sosiaalisen median alustoille painottuva verkostoituminen, propagandan levittäminen ja väkivaltaisen toiminnan edistäminen ovat olennainen osa Suomen äärioikeistolaista toimintaa. Suomalaisia kytkeytyy myös Siege-kulttuuriin, jossa valkoisen ylivallan kannattajat yllyttävät terroristiseen väkivaltaan ja rotusotaan yhteiskunnan romahduttamiseksi.

Vuonna 2020 lakkautettuun Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen kytkeytyneet aktiivit ovat jatkaneet samankaltaista toimintaa uusissa kokoonpanoissa. Järjestäytynyt äärioikeistoliikehdintä ei tällä hetkellä aiheuta terroristista uhkaa, mutta luo potentiaalisen kasvualustan yksittäisten henkilöiden radikalisoitumiseen.

Kiinnostus aseita ja räjähteitä kohtaan korostuu edelleen äärioikeiston keskuudessa

Aseisiin liittyvä kiinnostus on noussut kansainvälisesti esiin äärioikeistolaisessa toimintaympäristössä viime vuosina. Äärioikeistolaiset terroristit ovat suosineet iskuissaan ennen kaikkea ampuma-aseita, mutta myös räjähteitä hyödynnetään. Vuonna 2019 Suomessa löydettiin Kankaanpäässä äärioikeistolaisen pienryhmän hallusta huomattavia määriä ampuma-aseita, räjähteitä ja räjähdeaineita. Kansainvälisen äärioikeiston keskuudessa on myös havaittu kasvavaa kiinnostusta kotitekoisia aseita kohtaan. Länsimaissa on paljastunut useita tapauksia, joissa äärioikeistolaista aatetta kannattavat henkilöt ovat pyrkineet hankkimaan tai valmistamaan 3D-tulostettuja ampuma-aseita. Mielenkiinnon taustalla ovat todennäköisesti ainakin verkossa leviävät aseiden valmistamiseen liittyvät ohjeet.

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka säilynyt ennallaan

Suojelupoliisi on tunnistanut radikaali-islamistista ideologiaa kannattavia henkilöitä, joilla on halu ja kyky terrori-iskun toteuttamiseen. Valtaosa terrorismin torjunnan kohdehenkilöistä on edelleen radikaali-islamismin kannattajia. Isku-uhkan aiheuttavat ensisijaisesti yksittäiset henkilöt ja pienryhmät. Suomessa poliisi otti joulukuussa 2022 kiinni miehen epäiltynä kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten. Hänen hallustaan löydettiin radikaali-islamistisia aineistoja.

Radikaali-islamistiseen ideologiaan liittyvät terrori-iskut tehdään todennäköisimmin yksinkertaisin menetelmin, ja ne kohdistuvat siviiliväestöön tai viranomaisiin julkisilla paikoilla. Islamia loukkaavaksi tai sitä vastustavaksi tulkitut teot tai tapahtumat, kuten Koraanien polttaminen tai sotilaalliset toimet terroristijärjestöjä vastaan konfliktialueella, todennäköisesti lisäävät terrori-iskun uhkaa lyhyellä aikavälillä.

Suomessa keskeisimpiä radikaali-islamismin tukitoimia ovat varojen välittäminen ja ideologian levittäminen verkossa. Propagandan levittäminen ja kuluttaminen ovat keskittyneet salattuihin pikaviestisovelluksiin ja keskusteluryhmiin. Iskut kehotetaan suuntaamaan esimerkiksi muita uskontoja ja seksuaalivähemmistöjä vastaan. Henkilöt, jotka ovat radikalisoituneet verkossa, saattavat seurata useiden radikaali-islamististen terrorijärjestöjen propagandaa, eikä selvää uskollisuutta yhdelle järjestölle ole.

Vierastaistelijailmiö vaikuttaa edelleen radikaali-islamistiseen toimintaympäristöön Suomessa. Syyrian ja Irakin konfliktialueilla oleskelee yhä joitakin radikaali-islamismia kannattavia henkilöitä, joilla on kytköksiä Suomeen. Lyhyellä aikavälillä on epätodennäköistä, että konfliktialueilta palanneiden verkostot tai yksittäiset palaajat aktivoituvat terroristiseen toimintaan Suomessa.

Maailmanlaajuisesti radikaali-islamistinen terrorismi keskittyy pääosin epävakaille alueille esimerkiksi Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa, Somaliassa ja Sahelin alueella. Saharan eteläpuoleisen Afrikan merkitys al-Qaidan ja Isilin toiminta-alueena on voimakkaassa kasvussa. Afganistanissa al-Qaidan toimintamahdollisuudet ovat parantuneet sen ja Taliban-hallinnon välisten tiiviiden suhteiden ansiosta. Al-Qaidan johtajan Ayman al-Zawahirin kuolema heinäkuussa 2022 ei erittäin todennäköisesti ole vähentänyt järjestön aiheuttamaa uhkaa.

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen verkossa lisääntynyt

Nuorten verkossa tapahtuva väkivaltainen ja ideologisesti riippumaton radikalisoituminen on keskeinen nouseva trendi kansainvälisesti, ja useissa Euroopan maissa on estetty alaikäisten suunnittelemia iskuhankkeita. Terrorismia ihannoiva ja poliittisen väkivallan välttämättömyyttä julistava verkkoympäristö tarjoaa radikaalia ideologiaa kannattaville tai siitä kiinnostuneille henkilöille radikalisoivan kasvualustan ja yhteisön, jonka puolesta tai sen innoittamana harjoittaa poliittista väkivaltaa. Suomen terrorismitilanne seuraa usein kansainvälisiä kehityskulkuja.

Muun terrorismin uhka on matala

Äärivasemmiston ja Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) muodostama terrorismin uhka Suomessa on matala. PKK ja sen tukijat keskittyvät Suomessa erityisesti rahoituksen keräämiseen ja vaikuttamistoimintaan. Äärivasemmistolainen toiminta keskittyy Suomessa pääasiassa antifasistiseen aktivismiin sekä PKK:n toiminnan tukemiseen.

Äärivasemmistolainen toiminta on Suomessa pääasiassa väkivallatonta, kun taas väkivaltaa kannattava toiminta suuntautuu ensisijaisesti Suomen ulkopuolelle. PKK:n toiminta Lähi-idässä kohdistuu Turkkiin ja sitä edustaviin kohteisiin.

Hallinnon vastaisten liikkeiden toiminta on Suomessa ollut pääsääntöisesti väkivallatonta. Esimerkiksi koronatoimien vastainen toiminta on keskittynyt mielenilmauksiin.

Arvio Suomen terrorismitilanteen kehittymisestä lyhyellä aikavälillä

Terrorismin uhka säilyy todennäköisesti tasolla kaksi eli kohonnut. Todennäköisimmän terrori-iskun uhkan Suomessa aiheuttavat jatkossakin äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Merkittävin kyky väkivaltaan on todennäköisesti henkilöillä, joilla on aikaisempaa väkivaltataustaa.

Verkkoympäristö mahdollistaa aatteiden omaksumisen monesta suunnasta eikä edellytä sitoutumista vain yhden organisaation toimintaan. Verkossa tapahtuva radikalisoituminen todennäköisesti koskettaa yhä nuorempia. Ukrainan sota-alueelta leviävät laittomat aseet todennäköisesti kasvattavat ääritoimijoiden väkivaltakyvykkyyttä Euroopassa. Ukrainaan ja muille konfliktialueille matkustaa todennäköisesti edelleen yksittäisiä henkilöitä.