Terrorismin uhka-arvio on tilannekuva terrorismista

Terrorismin uhka on ollut Suomessa kohonneella tasolla vuodesta 2017 lähtien. Korkeimman terrori-iskun uhkan Suomessa muodostavat eri ideologioita kannattavat yksittäiset toimijat.

Kuvituskuvassa kerrostalon pihalla oleskelevia ihmisiä.

Suojelupoliisi päivittää vähintään kerran vuodessa terrorismin uhka-arvion. Arvion tarkoitus on tarjota ajantasainen ja parhaaseen tietoon perustuva tilannekuva terrorismitilanteesta Suomessa. 

Uusin uhka-arvio on julkaistu huhtikuussa 2020. 

Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuva terrorismin uhka 

Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Taso ei ole muuttunut edeltävään kesäkuussa 2017 julkaistuun uhka-arvioon nähden. 

Terrorismin tilannekuva ja toimintakenttä ovat kuitenkin muuttuneet sekä Suomessa että kansainvälisesti. Konfliktialuematkailu on voimistanut verkostoitumista sekä kykyä ja valmiutta väkivaltaan. Erityisesti tämä muutos koskee radikaali-islamistista terrorismia, mutta myös äärioikeistolaista ja äärivasemmistolaista liikehdintää.

Radikaali-islamististen verkostojen kehitys Suomessa seurailee kansainvälistä tilannetta. Kuten konfliktialueelle lähtijät myös radikaali-islamistiset verkostot Suomessa ovat multietnisiä ja käsittävät useamman sukupolven. Avioliittoja solmitaan verkostojen sisällä, mikä voi hankaloittaa ideologiasta irtautumista ja voimistaa seuraavien sukupolvien radikalisoitumista. 

Suomessa toimivilla terroristista toimintaa edistävillä ryhmillä ja verkostoilla on yhteyksiä ulkomaille sekä muslimienemmistöisiin maihin että länsimaihin.

Syyrian konfliktialueelta palaajat aiheuttavat turvallisuusuhkia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä

Suojelupoliisi arvioi Syyrian konfliktialueelta palaajien muodostavan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä suoria että välillisiä turvallisuusuhkia. Terroriuhkan lisäksi konfliktialueelta palaavat henkilöt aiheuttavat reaktioita niin maahanmuuttajaväestössä, ääriliikkeissä kuin laajemminkin kansalaisissa. Palaajat ovat myös viharikosten mahdollisia kohteita. 

Kansallisen turvallisuuden lisäksi konfliktialueelta palaavat saattavat vaikuttaa laajemmin Euroopan terrorismitilanteeseen ja sen torjuntaan esimerkiksi muodostamiensa verkostojen ja Schengen-alueella matkustamisen myötä.

Suomesta matkusti vuosina 2012–2016 Syyrian konfliktialueelle kymmeniä miehiä ja naisia lapsineen liittyäkseen terroristijärjestö Isiliin (tunnetaan myös nimellä Isis) tai elääkseen sen julistamassa ja sittemmin luhistuneessa kalifaatissa. Osa henkilöistä on kuollut alueella. Taustatekijät henkilöiden päätökselle matkustaa Isilin tai muun terroristijärjestön tai ryhmittymän hallitsemalle alueelle ovat pitkälti yksilöllisiä.

Konfliktialueella oleskelleet ovat altistuneet jopa vuosien ajan äärimmäisen radikalisoivalle ympäristölle. Uskonnolla perustellun väkivaltaisen ekstremismin kehityksen näkökulmasta huolta aiheuttavat terroristista toimintaa tukevien henkilöiden lapset eli kasvava sukupolvi. Lapset edustavat terroristijärjestöille tulevaisuutta ja ideologista jatkuvuutta.

Isil on edelleen uhka

Isil on edelleen uhka huolimatta sen aluemenetyksistä Syyriassa ja Irakissa. Isilillä on toimivia verkostoja, joita se pystyy hyödyntämään operaatioissa, propagandan levittämisessä, rekrytoinnissa ja varojen keräämisessä. Suomi on Isilin vastaisen koalition jäsenenä Isilin näkökulmasta oikeutettu kohde terroristiselle toiminnalle.

Vähäisemmän mutta mahdollisen terroriuhkan muodostavat Suomessa radikaali-islamistiset järjestöt al-Qaida ja sen Somaliassa toimiva siipi al-Shabaab. Niiden toiminta on keskittynyt pääasiassa Aasian ja Afrikan konfliktialueille ja epävakaisiin valtioihin, mutta taustalla on voimakkaan länsivastainen ja globaaliin jihadismiin pyrkivä ideologia.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa. Viimeaikaisten iskujen aiheuttaman inspiraatiovaikutuksen, yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja erityisesti verkossa tapahtuvan radikalisoitumisen takia yksittäiset väkivallanteot ovat mahdollisia myös Suomessa.

Kurdistanin työväenpuolueella (PKK) on Suomessa valtionrajat ylittävää tukitoimintaa, jossa on mukana äärivasemmistolaisia antifasisteja. EU on luokitellut PKK:n terroristijärjestöksi.

Lähi-idässä on käynnissä monitahoinen ja alati kehittyvä konflikti usean valtiollisen ja ei-valtiollisen toimijan kesken. Konflikti voi edetessään vaikuttaa sekä radikaali-islamistisen että muun terrorismin uhkaan Euroopassa.

Yksittäiset toimijat tai ryhmät ensisijainen uhka ideologiasta riippumatta

Suomessa on merkittävää terrorismin tukitoimintaa ja kansainvälisiä verkostoja. Suomessa asuu ja vierailee tunnistettuja henkilöitä ja ryhmiä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku. Suomeen kohdistuvan uskonnolla perustellun terrori-iskun uhkan aiheuttavat ensisijaisesti radikaali-islamistista ideologiaa ja päämääriä ajavat yksittäiset toimijat tai ryhmät.

Yksittäiset toimijat muodostavat korkeimman terrori-iskun uhkan myös ideologiaan katsomatta. Teko- ja toimintatavoista todennäköisimpiä ovat yksinkertaisesti toteutettavat iskut ja helposti saatavilla olevat tekovälineet, mutta myös ampuma-aseiden ja räjähteiden käyttö on mahdollista.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä pysyi ennallaan

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta vuonna 2019. Loppuvuodesta 2019 kohdehenkilöiden lukumäärä oli noin 390.

Syyrian ja Irakin konfliktiin liittyvien värväys- ja edistämisverkostojen aktivoitumisen sekä vierastaistelijailmiön seurauksena terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä lähes kaksinkertaistui edeltävinä vuosina. Nähtävissä ei ole sellaisia tekijöitä, jotka merkittävästi vaikuttaisivat terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärään pidemmällä aikavälillä tulevaisuudessa. Laadullisesti tilanne voi muuttua.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärän voimakas kasvu 2010-luvulla, Turussa elokuussa 2017 tapahtunut terrori-isku sekä Syyrian konflikti osoittivat, että kansainvälisillä tapahtumilla voi olla merkittävä radikalisoiva ja mobilisoiva vaikutus kansalliseen tilanteeseen. 

Suomen ulkopuoliset tapahtumat voivat toimia laukaisevana tekijänä myös väkivaltaiselle uskonnollisesti tai poliittisesti motivoituneelle teolle sekä eri ryhmien vastakkainasettelulle.

Suomessa on muita valtioita ja eri uskontoja edustavia kohteita sekä kansainvälisiä tapahtumia, joihin kohdistuu tavallista korkeampi uhka sekä terroristijärjestöjen että yksittäisten toimijoiden taholta. Valtiollisiin ja symboliarvoltaan merkittäviin kohteisiin, ajankohtiin ja tapahtumiin voi liittyä yleistä uhkatasoa korkeampi terrorismin uhka. 

Uhkaa voivat nostaa myös terrorismin trendit, kuten suoraviivaiset summittaiset iskut väkijoukkoihin tai väestönosaa edustaviin kohteisiin sekä näiden iskujen saama mediahuomio. Terrori-iskujen uhka länsimaisia intressejä ja turistikohteita vastaan on kohonnut, joten suomalaiset voivat joutua länsimaita vastaan suunnattujen iskujen kohteiksi myös ulkomailla.

Uhkatasot 

Uhkatasoilla kuvataan Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Tason arvioinnissa huomioidaan saatavilla oleva tiedustelutieto, terroristijärjestöjen tai niihin kytköksissä olevien henkilöiden ja ryhmien toimintakyky ja motivaatio sekä mahdollisten iskusuunnitelmien aikajänne.

 

Luokittelun tarkoituksena on antaa selkeä kuva siitä, millainen terrorismin uhka Suomeen kohdistuu ja onko uhkatasossa tapahtunut muutosta aiempaan arvioon verrattuna.