Terrorismin uhka-arvio on tilannekuva terrorismista
Äärioikeiston keskuudessa on kiinnostusta ampuma-aseita ja räjähteitä kohtaan. Radikaali-islamistinen terrorismi keskittyy tällä hetkellä Suomessa pääasiassa tukitoimiin, kuten värväämiseen, propagandan levittämiseen ja varainkeruuseen. Todennäköisimmän terrori-iskun uhkan muodostavat ideologioiden yksittäiset kannattajat. Terrorismin uhkataso on edelleen tasolla kaksi eli kohonnut.
Terrorismin uhka Suomessa on neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkataso on säilynyt samana viime vuoteen verrattuna. Todennäköisimmän terrori-iskun uhkan aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on edelleen noin 390. Heistä valtaosa kannattaa radikaali-islamistista ideologiaa. Kohdehenkilöiden lista ei ole pysyvä, vaan sille lisätään ja siltä poistetaan henkilöitä jatkuvasti.
Äärioikeistolaisen terrorismin uhka kohdistuu erityisesti etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin
Yksittäiset äärioikeistolaiset henkilöt ja pienryhmät muodostavat huomionarvoisen terrorismin uhkan Suomessa. Väkivallan uhka kohdistuu erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä poliittisiin päättäjiin. Potentiaalisia iskukohteita ovat myös muut tahot, joita pidetään äärioikeistolaisessa ideologiassa vihollisina.
Äärioikeiston keskuudessa on kiinnostusta ampuma-aseita ja räjähteitä kohtaan. Vuoden 2019 lopulla alkaneessa rikostutkinnassa löydettiin äärioikeistolaisen pienryhmän hallusta huomattavia määriä ampuma-aseita, räjähteitä ja räjähdeaineita. Vuoden 2021 aikana tämän Kankaanpäässä toimineen ryhmän tutkinta tarkentui terrorismirikostutkinnaksi, ja tapaus tuli julkisuuteen, kun epäillyt vangittiin.
Sosiaalisen median alustoille painottuva verkostoituminen, propagandan levittäminen ja väkivaltaisen toiminnan edistäminen ovat olennainen osa äärioikeistolaista toimintaa. Myös suomalaisia kytkeytyy Siege-kulttuuriin, jossa valkoisen ylivallan kannattajat yllyttävät väkivaltaan ja rotusotaan yhteiskunnan romahduttamiseksi.
Järjestäytyneet ja avoimesti toimivat äärioikeistoryhmät eivät itsessään muodosta terrorismin uhkaa, mutta ne luovat potentiaalisen kasvualustan yksittäisten henkilöiden radikalisoitumiselle.
Radikaali-islamistinen terrorismi Suomessa keskittyy tukitoimintaan
Radikaali-islamistisesti motivoitunut terrorismi Suomessa keskittyy valtaosin toiminnan mahdollistamiseen, kuten värväämiseen, propagandan levittämiseen ja varainkeruuseen. Merkittävin kyky väkivaltaiseen toimintaan on niillä, jotka ovat taistelleet tai muuten toimineet terroristijärjestöjen hyväksi konfliktialueilla, ja niillä, joilla on väkivaltataustaa.
Radikaali-islamistisen terrori-iskun uhkaa aiheuttavat etenkin yksittäiset henkilöt, jotka saavat motivaationsa esimerkiksi terroristisesta propagandasta tai tapahtumista, jotka he kokevat islamia loukkaaviksi. Todennäköisimpiä ovat edelleen yksittäisten henkilöiden helposti hankittavilla välineillä tekemät iskut. Radikaali-islamistiset terrori-iskut tapahtuvat useimmiten julkisilla paikoilla tai yleisötilaisuuksissa. Euroopassa useilla iskujen tekijöillä on ollut mielenterveysongelmia.
Vierastaistelijailmiö vaikuttaa edelleen radikaali-islamistiseen toimintaympäristöön Suomessa. Syyrian ja Irakin konfliktialueilta saapui Suomeen vuonna 2021 muutamia perheitä. Koillis-Syyrian kurdialueen leireillä oleskelee lastensa kanssa yhä joitakin radikaali-islamismia kannattavia naisia, joilla on kytköksiä Suomeen.
Talibanin valtaannousu Afganistanissa syksyllä 2021 ei ole toistaiseksi vaikuttanut terrorismin uhkaan Suomessa. On epätodennäköistä, että Afganistan houkuttelisi lyhyellä aikavälillä vierastaistelijoita Suomesta. Talibanin valtaannousu on inspiroinut joitakin radikaali-islamistisia liikkeitä, ja sen esimerkkiä on nostettu esiin niiden propagandassa. Toisaalta esimerkiksi terroristijärjestö ”Islamilainen valtio” (Isil) pitää Talibania vihollisenaan.
Maailmanlaajuisesti merkittävimmän terroriuhkan muodostavat edelleen terroristijärjestöt Isil ja al-Qaida sekä niille uskollisuutta vannovat ryhmittymät erityisesti Aasian ja Afrikan konfliktialueilla. Isilin johtajan Abu Ibrahim al-Qurayshin kuolema helmikuussa 2022 ei vaikuta merkittävästi järjestön aiheuttamaan uhkaan.
Muun terrorismin uhka on matala
Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) ja äärivasemmiston muodostama terrorismin uhka Suomessa on matala. Suomessa PKK on keskittynyt ennen kaikkea tukitoimintaan, kuten varainhankintaan. Äärivasemmiston toiminnassa on kyse pääasiassa väkivallattomasta äärioikeiston vastustamisesta ja yhteistyöstä kurdiaktivistien kanssa. Väkivaltaa kannattavien äärivasemmistolaisten joukko on Suomessa pieni, ja sen toiminta suuntautuu ensisijaisesti Suomen ulkopuolelle.
Terrorismin uhka
Suojelupoliisi päivittää vähintään kerran vuodessa terrorismin uhka-arvion. Arvion tarkoitus on tarjota ajantasainen ja parhaaseen tietoon perustuva tilannekuva terrorismitilanteesta Suomessa.
Terrori-iskut ovat terrorismin vakavin ja näkyvin ilmenemismuoto. Euroopassa valtaosa suunnitelluista iskuista jää toteutumatta viranomaisten terrorismin torjunnan ansiosta. Huomattava osa terroristisesta toiminnasta on kuitenkin vaikeasti havaittavaa rikollisuutta, joka muodostuu erilaisista terrorismin tukitoimista.
Terrorismin tukitoimia ovat esimerkiksi väkivaltaan oikeuttavan propagandan laatiminen ja levittäminen sekä muiden ihmisten kannustaminen terrorististen toimijoiden tukemiseen.
Uhkatasot
Uhkatasoilla kuvataan Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Tason arvioinnissa huomioidaan saatavilla oleva tiedustelutieto, terroristijärjestöjen tai niihin kytköksissä olevien henkilöiden ja ryhmien toimintakyky ja motivaatio sekä mahdollisten iskusuunnitelmien aikajänne.
Luokittelun tarkoituksena on antaa selkeä kuva siitä, millainen terrorismin uhka Suomeen kohdistuu ja onko uhkatasossa tapahtunut muutosta aiempaan arvioon verrattuna.
Terrorismin uhka-arvio on päivitetty 29.3.2022.