Kansallinen terrorismin uhka-arvio 2025

Äärioikeistolaisen ja radikaali-islamistisen terrorismin uhka on tasolla kolme, kohonnut. Tämä on lievä nousu verrattuna aiempaan uhkatasoon. Viime vuosien aikana Suomen turvallisuusympäristössä on havaittu useita kehityskulkuja, jotka kohottavat terrorismin uhkaa. Suojelupoliisi siirtyi vuonna 2025 käyttämään uutta viisiportaista uhka-asteikkoa.

Todennäköisimmän isku-uhkan muodostavat edelleen äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Suomessa on henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky terrori-iskujen tekemiseen. Muun terrorismin uhka on matala.

Terrori-iskuilla länsimaissa on todennäköisesti inspiraatiovaikutusta myös Suomessa. Ääritoimijoiden propagandassa korostuvat kansainvälisesti yksittäiset väestöryhmät, kuten etniset, uskonnolliset ja seksuaalivähemmistöt sekä viranomaiset ja poliittiset päättäjät. Lähi-idän konfliktien eskaloituminen on aktivoinut eri ääri-ideologioiden edustajia Euroopassa, mikä vaikuttaa terrorismin uhkatasoon myös Suomessa.

Nuorten verkkoon painottuva radikalisoituminen on keskeinen kansainvälinen trendi. Se näkyy myös Suomessa sekä radikaali-islamistisessa että äärioikeistolaisessa toimintaympäristössä. Nuorten radikalisoituminen näkyy lähitulevaisuudessa todennäköisesti myös terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden joukossa. Nuorten radikalisoitumisessa on havaittu yleisen väkivaltakiinnostuksen korostumista, ja nuorten on havaittu radikalisoituvan aiempaa nopeammin.

Verkko on keskeinen äärioikeistolaisessa toiminnassa

Äärioikeistolaisten terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä Suomessa on kasvanut 2020-luvulla. Äärioikeistolaiset terroristit ovat kiinnostuneita ampuma-aseista ja räjähteistä, mutta myös yksinkertaisia tekovälineitä kuten teräaseita hyödynnetään. Todennäköisimpiä iskukohteita ovat etniset, uskonnolliset ja seksuaalivähemmistöt sekä ideologisiksi vastustajiksi katsotut tahot, kuten poliitikot tai viranomaiset.

Järjestäytynyt äärioikeistoliikehdintä ei muodosta suoraa terroristista uhkaa Suomessa, mutta se voi toimia alustana yksilöiden ja pienryhmien radikalisoitumiselle ja ideologialla perustellulle väkivaltaiselle toiminnalle. Suomen äärioikeiston keskuudessa on kiinnostusta ampuma-aseiden ja räjähteiden hankkimiseen ja näiden käyttöön liittyvään kouluttautumiseen. Kiinnostusta aseisiin selittää osittain aatemaailmasta kumpuava ajatus varautumisesta yhteiskunnan romahtamiseen.

Äärioikeistolaiset terrorismin torjunnan kohdehenkilöt ovat tyypillisesti väkivallasta kiinnostuneita nuoria miehiä, joista osalla on mielenterveyteen ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Äärioikeistolaisessa retoriikassa korostuvat valkoisen väestönosan kokemat uhkat, varautuminen yhteiskunnallista epävakautta ja sodan kaltaista tilaa varten, suurta medianäkyvyyttä saaneista iskuista haettu inspiraatio sekä terrorismin ihannointi verkossa.

Verkko on keskeinen äärioikeistolaisessa toiminnassa. Suomalaisia osallistuu aktiivisesti väkivaltaa ihannoiviin keskusteluihin. Osallistujissa on myös alaikäisiä. Sekä Suomessa että kansainvälisesti useat iskuhankkeet ovat liittyneet verkkopainotteiseen Siege-kulttuuriin, jonka tukijat kannattavat nykyisen yhteiskuntajärjestelmän kaatamista poliittisen väkivallan keinoin.

Kansainväliset kehityskulut kohottavat radikaali-islamistisen terrorismin uhkaa Suomessa

Todennäköisin radikaali-islamistinen terrori-isku on yksinkertaisin tekovälinein julkisella paikalla tehty isku. Kansainvälinen radikaali-islamistinen propaganda kehottaa väkivaltaan etenkin islamille vihamieliseksi tulkittuja tahoja kohtaan. Iskukehotukset kohdistuvat kristinuskoa, Israelia ja juutalaisuutta edustaviin kohteisiin sekä seksuaalivähemmistöihin. Konfliktialueilla toimivat terroristijärjestöt pyrkivät edelleen toteuttamaan ja edistämään iskuja länsimaissa, mutta laajamittaisen iskun toteutus Suomessa on epätodennäköistä.

Radikaali-islamistinen toiminta keskittyy Suomessa edelleen pääosin kansainvälisen terrorismin tukitoimintaan, kuten propagandan levittämiseen ja tuottamiseen, terrorismin rahoittamiseen, sekä tukiverkostojen kasvattamiseen. Viimeisen kahden vuoden aikana on nähty kansainvälisiä kehityskulkuja, jotka ovat kohottaneet myös Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuvaa radikaali-islamistisen terrorismin uhkaa.

Koraanien häpäisy ja etenkin laajentuneet Lähi-idän konfliktit ovat toimineet radikalisoivina ja mobilisoivina tekijöinä Euroopan radikaali-islamistisessa toimintaympäristössä. Muutokset ovat näkyneet muun muassa terrori-iskujen sekä keskeytettyjen iskuhankkeiden määrän kasvuna.

Terroristijärjestö ”Islamilaisen valtion” (Isil) ja sen Afganistanin provinssin (ISKP) verkostot Euroopassa ja sen lähialueilla ovat aktivoituneet. Ryhmän kansainvälisessä toiminnassa korostuvat etenkin keskiaasialais- ja kaukasialaistaustaiset radikaali-islamistit.

Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti viime syksynä Isiliin liittyvän esitutkinnan terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta. KRP pääsi epäiltyjen jäljille Suojelupoliisin tiedonhankinnan ansiosta ja Suojelupoliisi tukee myös tutkintaa omalla asiantuntemuksellaan.

Maailmanlaajuisesti merkittävimmän terroriuhkan muodostavat edelleen Isil ja al-Qaida sekä niille uskollisuutta vannovat ryhmittymät. Ne ovat hyödyntäneet symbolisesti merkittäviä tapahtumia propagandassaan ja lisänneet länsimaihin kohdistuvia iskukehotuksia. Terroristijärjestöjen muodostama uhka keskittyy pääosin epävakaille alueille Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa, jonne järjestöt pyrkivät myös houkut­telemaan vierastaistelijoita.

Irakin ja Syyrian konfliktialueella Isil on jatkanut terroristista toimintaansa ja pyrkinyt inspiroimaan, tukemaan ja toteuttamaan terrori-iskuja Euroopassa. Radikaali-islamistisen Hayat Tahrir al-Shamin (HTS) valtaannousu Syyriassa ja sen luoma epävakaus todennäköisesti laajentaa Isilin toimintavapautta alueella. Muutoksen laajemmat vaikutukset Syyriassa ja sen ulkopuolella näkyvät vasta pitemmän ajan kuluessa.

Vuonna 2024 Suomeen palasi yksi Suomesta Syyrian ja Irakin konfliktialueelle lähtenyt henkilö. Alueella on edelleen noin 50 Suomesta lähtenyttä henkilöä, joista suurin osa on todennäköisesti kuollut, mutta alueella vallitsevien olosuhteiden vuoksi kuolemia ei ole voitu vahvistaa.

Muun terrorismin uhka on matala

Muun terrorismin osalta Suomeen kohdistuva uhka on matala. Äärivasemmiston toiminta Suomessa on pääosin väkivallatonta ja keskittyy kurditoimijoiden tukemiseen sekä radikaaliin antifasismiin. Äärivasemmiston joukossa on kuitenkin yksittäisiä, väkivaltaiseen toimintaan valmiita henkilöitä. Väkivalta ilmenee erityisesti yhteenotoissa äärioikeistolaisten mielenosoittajien kanssa. Terroristijärjestö Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) toiminta Suomessa keskittyy pääasiassa tukitoimintaan.

Muissa Euroopan maissa tapahtuneissa äärivasemmistolaisissa iskuissa kohteina ovat olleet yritykset ja julkinen sektori. Äärivasemmiston terrori-iskujen tyypillinen toimintatapa on infrastruktuuriin kohdistettu sabotaasi. Mielenosoituksissa kuitenkin esiintyy väkivaltaa, joka kohdistuu ensisijaisesti vihollisiksi miellettyihin tahoihin, kuten poliittisiin vastustajiin ja viranomaisiin.