Millaisia turvallisuusselvityksiä Supo tekee?
Turvallisuusselvityksen laajuus riippuu työtehtävistä. Joskus turvallisuusselvitykseen liittyy myös ulkomaansidonnaisuuksien selvittäminen.
Suojelupoliisi tekee kaikki suomalaiset turvallisuusselvitykset lukuun ottamatta Puolustusvoimien turvallisuusselvityksiä, jotka tekee Pääesikunta.
Turvallisuusselvityksen laajuus riippuu ihmisen työtehtävästä ja tarvittavista oikeuksista esimerkiksi salassa pidettävän tiedon käsittelyyn. Laajuus ratkaisee, mitä tietolähteitä selvityksen tekemisessä käytetään. Henkilöä itseään voidaan tarvittaessa haastatella.
Turvallisuusselvitys voi olla suppea, perusmuotoinen tai laaja. Turvallisuusselvityksen hakija eli useimmiten työnantaja ja turvallisuusselvityksen kohde eli työntekijä täyttävät aluksi selvitykseen liittyvät lomakkeet sähköisen asiointipalvelun kautta. Tietyissä tilanteissa tiedot voi toimittaa Suojelupoliisille myös paperisina.
Suppea turvallisuusselvitys
Suppea turvallisuusselvitys voidaan laatia esimerkiksi ihmisestä, joka työtehtävissään pääsee turvallisuuden kannalta merkittävään tilaan, käsittelee ydin- tai räjähdysaineita tai siirtää merkittäviä omaisuuseriä.
Suppeassa henkilöturvallisuusselvityksessä voidaan tarkistaa:
- väestötietojärjestelmä
- rikosrekisteri, sakkorekisteri ja liiketoimintakieltorekisteri
- oikeushallinnon tietojärjestelmästä tuomiot ja syyteharkinnassa olevat tai olleet rikosasiat
- poliisin henkilörekisterit
- Puolustusvoimien pääesikunnan sotilasoikeudenhoitorekisteri
- Rajavartiolaitoksen henkilörekisteri
- Tullin tietojärjestelmät
- ammatin- ja elinkeinonharjoittajien toimilupia koskevat rekisterit
- ulkomaalaisrekisteri ja viisumirekisteri.
Perusmuotoinen turvallisuusselvitys
Perusmuotoinen turvallisuusselvitys voidaan tehdä esimerkiksi ihmisestä, joka voisi työtehtävissään merkittävästi vaarantaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, poikkeusoloihin varautumista, kriittistä infrastruktuuria tai kansantaloutta.
Perusmuotoisessa turvallisuusselvityksessä voidaan käyttää kaikkia samoja tietolähteitä kuin suppeassa selvityksessä. Niiden lisäksi voidaan tarkastaa Suojelupoliisin tietojärjestelmä, Pääesikunnan turvallisuustietorekisteri, ulosottorekisteri, luottotietorekisteri sekä poliisin tiedustelujärjestelmä.
Tiettyjä tehtäviä varten voidaan selvittää myös henkilön ulkomaansidonnaisuudet. Silloin Suojelupoliisi arvioi, onko kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävään tehtävään hakeutuvalla ihmisellä johonkin toiseen valtioon sellaisia sidonnaisuuksia, joiden vuoksi hän voisi altistua hyväksikäytölle, painostukselle, lahjomiselle tai muulle epäasialliselle vaikuttamiselle.
Laaja turvallisuusselvitys
Laaja henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun työntekijä käsittelee työtehtävissään salaisia tai erittäin salaisia tietoja useammin kuin satunnaisesti.
Laajassa selvityksessä selvitetään rekisteritietojen lisäksi henkilön elinkeinotoimintaan liittyvät tiedot sekä perhe- ja sukulaisuussuhteet. Myös tiedot varallisuudesta, veloista ja muista taloudellisista sidonnaisuuksista selvitetään. Apuna käytetään muun muassa julkisia verotietoja, ja henkilöltä kysytään suostumus tietojen pyytämiseen luotto- ja rahoituslaitoksilta.
Laajaan turvallisuusselvitykseen kuuluu aina ihmisen itsensä haastattelu ja hänen ulkomaansidonnaisuuksiensa selvittäminen.
Laajaan turvallisuusselvitykseen voi myös kuulua perusmuotoinen turvallisuusselvitys henkilön läheisistä, kuten avio- tai avopuolisosta tai samassa taloudessa asuvista vanhemmista tai täysi-ikäisestä lapsesta. Turvallisuusselvitykseen tarvitaan aina ihmisen oma suostumus.
Ulkomaansidonnaisuudet voidaan selvittää
Suojelupoliisi voi tarvittaessa selvittää ihmisen ulkomaansidonnaisuudet. Ne voivat liittyä esimerkiksi kansalaisuuteen, toisessa maassa työskentelyyn, ulkomailla olevaan omaisuuteen tai yritystoimintaan.
Sidonnaisuudet ulkomaille ovat yhä arkipäiväisempi osa monen suomalaisen elämää, eikä niiden olemassaolo ole turvallisuusselvityksessä haitta. Suojelupoliisi arvioi sidonnaisuuksien merkitystä aina kyseessä olevan työtehtävän näkökulmasta. Tarkoitus on löytää sellaiset asiat, jotka voisivat altistaa ihmisen työtehtävässään esimerkiksi painostukselle, hyväksikäytölle, lahjomiselle tai muulle epäasialliselle vaikuttamiselle.
Suojelupoliisi antaa myös Maahanmuuttovirastolle lausuntoja kansalaisuus- ja oleskelulupahakemuksista.
Arviointikriteerilautakunta antaa suosituksia lain tulkinnasta
Oikeusministeriön yhteydessä toimiva arviointikriteerilautakunta antaa turvallisuusselvityslain tulkintasuosituksia Suojelupoliisille ja Puolustusvoimien pääesikunnalle.
Korkein hallinto-oikeus antoi vuonna 2020 vuosikirjapäätöksen Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan yhteydessä tehdystä turvallisuusselvityksestä.
Kansainväliset henkilöturvallisuusselvitystodistukset
Suojelupoliisi hoitaa yhdessä Kansallisen turvallisuusviranomaisen NSA:n kanssa kansainvälisiä henkilöturvallisuusselvitystodistuksia (Personnel Security Clearance, PSC). Suomessa Kansallisena turvallisuusviranomaisena toimii ulkoministeriö.
Suojelupoliisi tekee todistukseen tarvittavan turvallisuusselvityksen. Supo voi tehdä selvityksen vain, jos NSA on todennut, että kansainvälisen henkilöturvallisuusselvitystodistuksen myöntämiseen on perusteet. NSA vastaa todistukseen liittyvistä hallinnollisista kysymyksistä ja myöntää todistuksen.