Terrorismi

Pääasiallisen terrorismin uhkan Suomessa aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat henkilöt ja pienryhmät. Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on pysynyt ennallaan ja on noin 390. Kohdehenkilöillä on laajoja keskinäisiä verkostoja ja yhteyksiä ulkomaisiin terroristisiin toimijoihin. Merkittävä osa toiminnasta, kuten verkostoituminen, tapahtuu internetissä ja viestintäsovelluksissa.

Kartta radikaali-islamististen terrorijärjestöjen Isilin, al-Qaidan ja niiden liittolaisten väkivaltainen toiminta maailmalla.

Äärioikeistolainen terrorismi muodostaa edelleen uhkan länsimaissa. Viimeisin vakava isku tapahtui kesäkuussa Kanadassa, kun neljä ihmistä kuoli islamin vastaisessa väkivallanteossa. Myös Suomessa on saatu viitteitä konkreettisten tekojen valmistelusta vuoden 2019 jälkeen. Lyhyellä aikavälillä äärioikeistolaiset terrori-iskut ovat mahdollisia länsimaissa, eikä iskun mahdollisuutta Suomessa voida sulkea pois.

Globaalisti merkittävimmät radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat edelleen ”Islamilainen valtio” (ISIL) ja al-Qaida. Ne muodostavat yhä maailmanlaajuisen uhkan, ja on todennäköistä, että ne inspiroivat yksittäisiä toimijoita iskujen suorittamiseen myös Euroopassa. ISILin keskusjohto ei kykene ohjaamaan tehokkaasti järjestön globaalia toimintaa, mutta sen alajärjestöt toimivat aktiivisesti konfliktialueilla ja hauraissa valtioissa. Al-Qaida on keskittynyt viime vuosina alueellisten siipiensä ja liittolaistensa tukemiseen. Molempien järjestöjen toiminta on lisääntynyt erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vaikka radikaali-islamistiset toimijat pitävät ääriliike Talibanin valtaannousua Afganistanissa voittona, tapahtumilla ei todennäköisesti ole suoria vaikutuksia Suomen turvallisuustilanteeseen lähitulevaisuudessa.

Suomessa radikaali-islamistinen terroristinen toiminta on pääosin tukitoimintaa, kuten rahoitusta sekä propagandan ja radikaalin ideologian levittämistä, mutta myös iskut ovat mahdollisia. Suomen radikaali-islamistiset verkostot ovat myös aiemmin värvänneet vierastaistelijoita konfliktialueille, ja Suomessa oleskelee aseellisten ryhmien toimintaan osallistuneita ja sitä edistäneitä henkilöitä. 

Äärivasemmistolaisen terrorismin uhka Suomessa on matala. Suomesta on matkustanut muutamia vapaaehtoisia Syyrian ja Irakin konfliktialueelle liittyäkseen kurditaustaisiin aseellisiin järjestöihin. Heidän toimintansa suuntautuu pääasiassa Suomen ulkopuolelle. 

Arvio

Terrorismin uhka säilyy lyhyellä aikavälillä todennäköisesti neliportaisen asteikon tasolla kaksi (kohonnut). Yksittäiset henkilöt tai pienryhmät ovat kiinnostuneita terrori-iskun tekemisestä Suomessa. Suomeen palaa todennäköisesti lisää ihmisiä Syyrian ja Irakin konfliktialueelta, mikä mahdollisesti vahvistaa radikaaleja verkostoja Suomessa ja Euroopassa. Terrori-iskut muualla länsimaissa vaikuttavat mahdollisesti terrorismitilanteeseen myös Suomessa.  
 


Kartan kuvaus

Radikaali-islamististen terrorijärjestöjen Isilin, al-Qaidan ja niiden liittolaisten väkivaltainen toiminta maailmalla. Talibanin väkivaltaista toimintaa ei huomioida tässä kartassa.

Väkivaltaisia tapahtumia maassa yhteensä (tammi–kesäkuu 2021):

Mali 200-500, Burkina Faso 200-500, Niger 100-200, Nigeria 100-200, Kamerun 100-200, Kongon demokraattinen tasavalta 200-500, Kenia 40-100, Mosambik 100-200, Egypti 40-100, Somalia 500-1000, Syyria 200-500, Irak 500-1000, Afganistan 40-100 ja Filippiinit 40-100. 

 


Todennäköisyyttä kuvaavat termit

Erittäin epätodennäköinen 5 %
Epätodennäköinen 20 %
Mahdollinen 50 %
Todennäköinen 75 %
Erittäin todennäköinen 90 %

Raportissa käytetyt aikamääreitä kuvaavat termit

Lähitulevaisuudessa 0–6 kk
Lyhyt aikaväli 6 kk–2 v
Keskipitkä aikaväli 2–5 v
Pitkä aikaväli yli 5