Suomeen kohdistuu tiedustelua ja vaikuttamista
Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvaa tiedustelua tekevät erityisesti Venäjä ja Kiina. Venäjän tiedustelua kiinnostavat ensisijaisesti länsimaiden turvallisuuspolitiikkaan, erityisesti Ukrainan tilanteeseen ja tukemiseen liittyvät kysymykset ja keinot pakotteiden kiertämiseen. Kiinan tiedustelu kohdistuu muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon ja huipputeknologiaan.
Venäjä siirtää tiedonhankintansa painopistettä kyberympäristöön
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama jännitteinen turvallisuustilanne Euroopassa vaikuttaa Venäjän tiedustelun suuntaamiseen. Ajankohtaisina mielenkiinnon kohteina korostuvat Suomen Nato-jäsenyyden konkreettiset seuraukset, Ukrainalle osoitettava materiaalituki sekä keinot pakotteiden kiertämiseen Suomen kautta.
Venäjän henkilötiedustelun toimintaedellytykset Suomessa ovat heikentyneet Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä diplomaattien karkotusten vuoksi. Venäjä joutuu erittäin todennäköisesti siirtämään tiedonhankintansa painopistettä kyberympäristöön.
Venäjän vaikuttamisen keskeisenä tavoitteena on heikentää Naton ja EU:n yhtenäisyyttä sekä vähentää länsimaiden tukea Ukrainalle. Suomen liittyminen Natoon, sodan jatkuminen Ukrainassa, syvenevä vastakkainasettelu länsimaiden ja Venäjän välillä sekä lisääntyvät pakotteet todennäköisesti voimistavat Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan. Kuitenkin juuri Nato-jäsenyys antaa suojaa vaikuttamisen väkivaltaisimpia muotoja vastaan.
Venäjä muuntelee todellisia tietoja informaatiovaikuttamisessaan
Kiinalle asetetut vientirajoitteet ja maan sisäinen tilanne kasvattavat tiedustelun tarvetta
Kiina kohdistaa Suomeen henkilötiedustelua ja kybervakoilua. Kiinan kybervakoilun tavoitteena on hankkia tietoa muiden valtioiden ulkopoliittisista näkemyksistä sekä teknologista tuotekehitystietoa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Kiinalle asettamat puolijohteiden ja niiden valmistusteknologian vientirajoitteet kasvattavat Kiinan tarvetta hankkia tietoa kybervakoilulla.
Kiina korostaa kansallisen turvallisuuden varmistamisen olevan kaikkien kiinalaisten velvollisuus. Tämä yhdessä Kiinan lainsäädäntömuutosten kanssa todennäköisesti vaikeuttaa monien Kiinassa oleskelevien ulkomaalaisten, kuten diplomaattien, toimittajien ja tutkijoiden toimintaa entisestään sekä todennäköisesti kasvattaa Suomessa asuviin kiinalaistaustaisiin henkilöihin kohdistettua valvontaa.
Todennäköisyyttä kuvaavat termit
Epätodennäköinen 20 %
Todennäköinen 75 %
Erittäin todennäköinen 90 %
Raportissa käytetyt aikamääreitä kuvaavat termit
Lyhyt aikaväli 6 kk–2 v
Keskipitkä aikaväli 2–5 v
Pitkä aikaväli yli 5