Äärioikeistolainen ideologia terrorismin näkökulmasta

Länsimaissa on viime vuosina tapahtunut tai estetty useita äärioikeistolaisia terrori-iskuja. Iskuhankkeita on perusteltu etno- ja rotunationalistisella ajattelulla.

Kuvituskuvana seinä.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kasvanut viime vuosina länsimaissa, myös Suomessa. Suomessa merkittävimmän terroristisen uhkan muodostavat yksittäiset henkilöt ja pienryhmät. 

Äärioikeistolaisessa ideologiassa painottuvat muun muassa rasismi, antisemitismi ja muukalaisvihamielisyys. Äärioikeistolaiset toimijat korostavat vihollisinaan tahoja, joiden he kokevat uhkaavan kansallisvaltion, edustamansa kulttuurin tai valkoisen väestön olemassaoloa. Vihollisina näyttäytyvät esimerkiksi maahanmuuttajat, etniset ja uskonnolliset vähemmistöryhmät ja poliitikot. 

Äärioikeistolaisen aatteen äärimmäisyys perustuu väkivallan käytön hyväksymiseen sekä demokratian kumoamisen tavoitteluun. Aatetta edistetään epädemokraattisin keinoin. Äärioikeistolaista aatetta kannattavat pääasiassa erilaiset ulkoparlamentaariset toimijat yksittäisistä henkilöistä pienryhmiin ja katutason liikkeistä kansainvälisiin verkostoihin. 

Terroristisen toiminnan näkökulmasta olennaiset äärioikeiston nykysuuntaukset voidaan jakaa karkeasti etnonationalismiin ja rotunationalismiin. Näillä aatesuuntauksilla on perusteltu terrori-iskuja viime vuosina länsimaissa. Suojelupoliisi on kiinnostunut terrorismiin kytkeytyvästä äärioikeistolaisesta toiminnasta.  

Äärioikeistolaiset toimijat eivät aina edusta yhtä suuntausta

Vaikka äärioikeistolaisessa aatemaailmassa on olemassa erilaisia suuntauksia, eivät äärioikeistolaiset toimijat välttämättä edusta puhtaasti yhtä suuntausta. Väkivaltaisen äärioikeiston keskuudessa on nähtävissä myös aatteellista yksilöllistymistä ja ideologisten rajaviivojen hämärtymistä.

Muukalaisvihamielisyys, maahanmuuttovastaisuus ja valkoisen identiteetin suojeleminen ovat edelleen äärioikeistolaisen aatteen keskiössä, mutta näitä peruslähtökohtia täydennetään mitä moninaisimmilla näkemyksillä. Esimerkiksi Isilin kaltaisten ääri-islamististen terroristijärjestöjen ihailu ei ole poissuljettua kaikkein radikaaleimmissa äärioikeistopiireissä. Toisaalta akselerationismia ja rotusotaa kannattavat äärioikeistolaiset ovat paikoin yhdistelleet erilaisia okkultistisia ja ritualistisia näkemyksiä kansallissosialismiin pohjautuvaan eetokseen.

Etnonationalistisessa ajattelussa valkoinen väestö on uhattuna 

Etnonationalismi pohjautuu ajatukseen yhteiskunnan etnisen yhtenäisyyden säilyttämisestä. Etnisten ryhmien sekoittumista halutaan välttää. Ideologian mukaan valkoinen väestö on oikeutettu puolustamaan ja suojelemaan etnistä yhtenäisyyttään. 

Ajattelu on olennaisesti läsnä äärioikeiston korostamassa väestönvaihtoteoriassa, jonka mukaan valkoinen länsimainen väestö pyritään tarkoituksellisesti alistamaan vähemmistöksi ja vähitellen korvaamaan länsimaissa. 

Etnonationalismi ja väestönvaihtoteoria ovat olleet olennainen äärioikeistolaisen väkivallan oikeuttamisen peruste viime vuosina. Aatesuuntaus on korostunut erityisesti Uuden-Seelannin Christchurchissa tapahtuneen terrori-iskun myötä. Maaliskuussa 2019 kahteen moskeijaan hyökännyt ja 51 ihmistä surmannut iskijä perusteli tekoaan valkoisen väestön suojelemisella. 

Christchurchin isku ja siihen liittyvä propaganda ovat innoittaneet äärioikeistolaisia terroristeja. Iskun inspiraatiovaikutus on näkynyt useissa toteutuneissa väkivallanteoissa sekä paljastuneissa iskuhankkeissa ympäri maailmaa.

Rotunationalismi korostaa valkoista ylivaltaa

Rotunationalismi korostaa rodullista puhtautta ja totalitarismia. Suuntaus nojaa käsitykseen valkoisesta ylivallasta eli valkoisen väestön ylemmyydestä sekä oikeudesta alistaa ja käyttää väkivaltaa muita väestöryhmiä kohtaan. 

Fasismia, uusnatsismia, rotusotaa ja antisemitistisiä salaliittoteorioita korostavat näkemykset ovat tyypillisesti läsnä rotunationalistisessa ajattelussa. 

Äärioikeistolaisen terrorismin näkökulmasta rotunationalismi on korostunut viime vuosina erityisesti Siege-kulttuurina tunnetussa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Siege-kulttuurin kannattajat lietsovat rotusotaa ja pyrkivät väkivalloin romahduttamaan vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen. Tästä väkivallan kiihdyttämistä korostavasta toimintamallista käytetään myös termiä akselerationismi.

Alakulttuurin toiminta painottuu erityisesti verkkoon äärioikeiston suosimille sosiaalisen median alustoille. Osa kannattajista korostaa myös okkultistisia ja satanistisia näkemyksiä. 

Siege-kulttuurin konkreettisin ilmentymä ovat löyhät terroristiryhmät, joista tunnetuimpia ovat Atomwaffen Division, The Base, Feuerkrieg Division ja Sonnenkrieg Division. Solumaisten ryhmien toiminta painottuu verkkoon, mutta osa niistä on myös järjestänyt esimerkiksi aseellista koulutusta. Ryhmiä on luokiteltu terroristisiksi Britanniassa, Australiassa ja Kanadassa.

Länsimaissa on paljastunut Siege-kulttuuriin kytkeytyviä iskuhankkeita, minkä lisäksi Yhdysvalloissa Atomwaffen Divisionin kannattajat ovat syyllistyneet kaikkiaan viiteen henkirikokseen.