Supo raportoivana organisaationa

Suojelupoliisi on sisäministeriön alainen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, joka toimii Suomessa ja ulkomailla. Vuodesta 2019 lähtien Suojelupoliisi on toiminut uusin tiedustelutoimivaltuuksin.

Suojelupoliisin tehtävänä on havaita, estää ja paljastaa sellaisia toimia, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- tai yhteiskuntajärjestystä tai Suomen sisäistä tai ulkoista turvallisuutta.

 

Suojelupoliisi

  • hankkii, analysoi ja raportoi tiedustelutietoa päätöksenteon tueksi
  • torjuu terrorismia
  • estää vakoilua
  • seuraa ja arvioi kotimaisten ääriliikkeiden muodostamaa uhkaa
  • tekee turvallisuusselvityksiä kansallisen turvallisuuden tai erittäin tärkeän yksityisen edun kannalta merkittäviin tehtäviin valittavista ihmisistä

Suojelupoliisin päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. Eri puolilla Suomea on kahdeksan aluetoimistoa.

Vuoden 2021 lopussa Suojelupoliisissa työskenteli 524 henkilöä erilaisissa operatiivisissa ja asiantuntijatehtävissä. Henkilöstömäärän kasvu on ollut merkittävää uusien tiedustelutoimivaltuuksien myötä.

Lisätietoja toiminnasta saa Suojelupoliisin verkkosivuilta www.supo.fi ja vuoden 2021 vuosikirjasta, johon on koottu tietoa perustehtävistä ja globaalista turvallisuuden tilannekuvasta.

Vastuullisuusraportti vuodesta 2021 on saatavilla verkkosivujen kautta. Vastuullisuustyöstä raportoidaan ensimmäistä kertaa ja se on laadittu Valtiokonttorin suosittelemalle pohjalle.

Vastuullisuuden johtaminen ja hallinto

Suojelupoliisin vastuullisuusasiat käsitellään johdon kokouksissa ja niistä tiedotetaan henkilöstölle. Viraston intraan on luotu omat sivut kestävälle kehitykselle.

Suojelupoliisissa perustettiin kestävän kehityksen työryhmä vapaaehtoisista työntekijöistä vuoden 2021 alussa. Työryhmän tehtäväksi asetettiin tiekartan laadinta viraston hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja käytännön toimenpiteiksi. Tämä kestävään kehitykseen liittyvä tavoite oli muun muassa asetettu sisäministeriön ja viraston väliseen tulossopimukseen. Kevään aikana työryhmässä myös työstettiin Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti kestävän kehityksen tavoitevalintaa ja pohdittiin konkreettisia toimenpiteitä ja mittareita.

Tämän ensimmäisen vastuullisuusraportin laadintaa varten koottiin asiantuntijatyöryhmä. Raportin laadinnassa mukana olevia asiantuntijoita on tarkoitus säännöllisesti vaihtaa tulevina vuosina. Raportointivastuun jakamisen lisäksi tarvitaan uusia näkökulmia ja osaamista eri puolilta organisaatiota.

Sisäasiainhallinnon alalla on toiminut kestävän kehityksen asiantuntijaverkosto vuodesta 2019 alkaen. Siinä on edustajia jokaisesta virastosta. Verkoston tehtäviin kuuluu hallinnonalan virastojen kestävän kehityksen työn tukeminen ja tiedonvaihto.

Vastuullisuustavoitteet

Sisäasiainhallinnossa kestävä kehitys kytkeytyy kysymykseen, miten tuotamme turvallisuutta tulevaisuudessakin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ja annamme oman panoksemme ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä kestävämmän Suomen rakentamiseen?

Sisäministeriö laati oman kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksensa lokakuussa 2019. 

Sitoumus koostuu viidestä erillisestä sitoumuksesta:

  • sisäministeriön hallinnonalan hiilijalanjäljen pienentäminen 
  • kestävän kehityksen painoarvon lisääminen hankinnoissa 
  • hälytyspalveluiden yhdenvertaisuuden edistäminen 
  • uusintarikollisuuden ja uudelleen uhriutumisen vähentäminen 
  • hallinnonalojen virastojen haastaminen tekemään omat toimenpidesitoumuksensa

Sitoumuksen tavoitteena on saada kestävä kehitys vahvemmin hallinnonalan toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi. SM:n hallinnonalan virastojen tulossopimuksiin on asetettu kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita. Vastuullisuustyötä mittaamalla ja raportoimalla voidaan parantaa toiminnan johtamista organisaatioissa ja siten edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Viraston vastuullisuussuunnitelmaan on kuvattu tämänhetkiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Suunnitelman toimeenpanoa tukevat SM:n hallinnonalan yhteinen hiilijalanjäljen laskenta sekä vastuullisuuden lisääminen hankinnoissa. Kansallisen hankintastrategian toimeenpano on myös alkanut ja virastoissa on laadittu toimintasuunnitelmia syksyn 2021 aikana.

Suojelupoliisin lakisääteiset tehtävät tukevat useiden tavoitteiden saavuttamista jo sellaisenaan. 
Kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa yhteiskunnan turvallisuutta ja kansalaisten turvallisuudentunnetta sekä yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta ylläpitävät turvallisuustehtävät. Nämä kaikki osaltaan ylläpitävät yhteiskuntarauhaa ja oikeudenmukaisuutta.

Suojelupoliisin toiminta on järjestetty hyvän hallintotavan mukaisesti, tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisuutta edistäen. Viraston koulutustoiminta tukee elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä hyödyntää uusia oppimismenetelmiä.

Suojelupoliisin arvot ovat laillisuus, luotettavuus ja laatu. Ne näkyvät jokapäiväisessä työssä asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja työkavereiden kanssa.

  • Olemme työssämme vastuullisesti rohkeita ja uskallamme kokeilla uutta.
  • Onnistumme vain yhdessä ja kumppaneiden kanssa.
  • Pidämme huolta toisistamme.

Suojelupoliisin strategiaa päivitettiin vuoden 2021 aikana ja se on rakennettu vuoropuhelussa henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Uudistettu strategia antaa entistä vahvemman perustan vastuullisuustyölle.

Strategian avulla halutaan olla parempia erityisesti kolmessa asiassa:

  • tiedonhankinnassa
  • toimintakulttuurissa
  • yhteistyössä

Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaisesti Suojelupoliisissa tunnistettiin YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteesta neljä (4) oman toiminnan näkökulmasta merkittävää tavoitetta keväällä 2021. 

Tunnistetut kestävän kehityksen tavoitteet Supossa ovat:

  • Tavoite 8: Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
  • Tavoite 12: Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  • Tavoite 13: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  • Tavoite 16: Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.