Supo raportoivana organisaationa

Suojelupoliisin tehtävänä on havaita, estää ja paljastaa sellaisia toimia, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- tai yhteiskuntajärjestystä tai Suomen sisäistä tai ulkoista turvallisuutta.

Suojelupoliisi

• hankkii, analysoi ja raportoi tiedustelutietoa päätöksenteon tueksi
• torjuu terrorismia
• estää vakoilua
• tekee turvallisuusselvityksiä kansallisen turvallisuuden tai erittäin tärkeän yksityisen edun kannalta merkittäviin tehtäviin valittavista ihmisistä

Suojelupoliisin päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. Eri puolilla Suomea on kahdeksan aluetoimistoa.

Vuoden 2022 lopussa Suojelupoliisissa työskenteli 524 henkilöä erilaisissa operatiivisissa ja asiantuntijatehtävissä. Tiedustelulainsäädännön ja uusien toimivaltuuksien myötä henkilöstömäärän kasvu on ollut merkittävää viime vuosina. Vuoden 2022 aikana kasvu on tasaantunut.

Lisätietoja Suojelupoliisin toiminnasta saa verkkosivuilta www.supo.fi ja vuoden 2022 vuosikirjasta, johon on koottu tietoa perustehtävistä ja kansallisen turvallisuuden tilannekuvasta.

Tämä raportti on luettavissa Suojelupoliisin verkkosivuilla. Vastuullisuustyöstä raportoidaan toista kertaa, ja raportti on laadittu Valtiokonttorin suosittelemalle pohjalle.

Vastuullisuuden johtaminen ja hallinto

Suojelupoliisin vastuullisuusasiat käsitellään johdon kokouksissa ja niistä tiedotetaan henkilöstölle. Viraston intraan on luotu omat sivut kestävälle kehitykselle.

Suojelupoliisin tiekartta viraston hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja käytännön toimenpiteiksi laadittiin vuoden 2021 aikana. Tiekartan laatiminen on kestävään kehitykseen liittyvä tavoite, joka on asetettu sisäministeriön ja viraston väliseen monivuotiseen tulossopimukseen ja sitä seurataan. Tiekarttaa päivitetään tarvittaessa vuoden 2023 aikana.

Tämän vastuullisuusraportin kokoamisessa on haastateltu muun muassa osaamisen ja työhyvinvoinnin asiantuntijoita ja käyty läpi kuluneen vuoden tapahtumia. Tulevina vuosina raportointivastuuta jaetaan, jotta saadaan uusia näkökulmia ja osaamista eri puolilta organisaatiota.

Sisäasiainhallinnon alalla on toiminut kestävän kehityksen asiantuntijaverkosto vuodesta 2019 alkaen ja siinä on edustus jokaisesta virastosta. Verkoston tehtäviin on kuulunut hallinnonalan virastojen kestävän kehityksen työn tukeminen ja tiedonvaihto. Valtiokonttorilta on saatu kehittämisrahaa hallinnonalan kestävän kehityksen ja vastuullisuustyön kehittämiseksi. Tämä hanke käynnistyy kevään 2023 aikana.

Vastuullisuustavoitteet

Sisäasiainhallinnossa kestävä kehitys kytkeytyy kysymykseen, miten tuotamme turvallisuutta tulevaisuudessakin taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ja annamme oman panoksemme ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä kestävämmän Suomen rakentamiseen? Sisäministeriö laati oman kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksensa lokakuussa 2019. 

Sitoumus koostuu viidestä erillisestä sitoumuksesta:

• sisäministeriön hallinnonalan hiilijalanjäljen pienentäminen 
• kestävän kehityksen painoarvon lisääminen hankinnoissa 
• hälytyspalveluiden yhdenvertaisuuden edistäminen 
• uusintarikollisuuden ja uudelleen uhriutumisen vähentäminen 
• hallinnonalojen virastojen haastaminen tekemään omat toimenpidesitoumuksensa. 

Sitoumuksen tavoitteena on saada kestävä kehitys vahvemmin hallinnonalan toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi. Sisäministeriön hallinnonalan virastojen tulossopimuksiin on asetettu kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita. Vastuullisuustyötä mittaamalla ja raportoimalla voidaan parantaa toiminnan johtamista organisaatioissa ja siten edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Suojelupoliisin vastuullisuussuunnitelmaan on kuvattu tämänhetkiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Suunnitelman toimeenpanoa tukevat sisäministeriön hallinnonalan yhteinen hiilijalanjäljen laskenta sekä vastuullisuuden lisääminen hankinnoissa. Kansallisen hankintastrategian toimeenpanossa on edetty. Hankinta-Suomi -ohjelmassa on tuotettu lukuisia työkaluja, oppaita, selvityksiä ja muita tuotoksia hankintayksiköiden ja muiden kiinnostuneiden vapaasti hyödynnettäväksi.

Suojelupoliisin lakisääteiset tehtävät tukevat useiden tavoitteiden saavuttamista jo sellaisenaan. 
Kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa yhteiskunnan turvallisuutta ja kansalaisten turvallisuudentunnetta sekä yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuut¬ta ylläpitävät turvallisuustehtävät. Nämä kaikki osaltaan ylläpitävät yhteiskuntarauhaa ja oikeudenmukaisuutta.

Suojelupoliisin toiminta on järjestetty hyvän hallintotavan mukaisesti, tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisuutta edistäen. Viraston koulutustoiminta tukee elinikäistä oppimista, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä hyödyntää uusia oppimismenetelmiä.

Suojelupoliisin arvot ovat laillisuus, luotettavuus ja laatu. Ne näkyvät jokapäiväisessä työssä asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja työkavereiden kanssa.

• Olemme työssämme vastuullisesti rohkeita ja uskallamme kokeilla uutta.
• Onnistumme vain yhdessä ja kumppaneiden kanssa.
• Pidämme huolta toisistamme.

Suojelupoliisin strategia uudistettiin vuoden 2021 aikana. Vision saavuttamiseksi strategiassa määriteltiin kolme kärkeä - tieto, toimintakulttuuri ja yhteistyö -, joissa halutaan tulevaisuudessa olla parempia. Strategisia tavoitteita vuosille 2023-2025 on konkretisoitu tiekartan muotoon vuoden 2022 aikana.

Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaisesti Suojelupoliisissa tunnistettiin YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteesta neljä oman toiminnan näkökulmasta merkittävää tavoitetta keväällä 2021. 
Tavoitteet ovat pysyneet samoina raportointivuonna 2022.

Tunnistetut kestävän kehityksen tavoitteet ovat:

• Tavoite 8: Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja
• Tavoite 12: Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys
• Tavoite 13: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan
• Tavoite 16: Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla