Suojelupoliisi hankkii tietoa, jota muualta ei saa

Faktaa vai fiktiota

Suojelupoliisi seuraa Suomessa kaikkien internetliikennettä.

Suojelupoliisi voi hankkia tietoa internet-liikenteestä silloin, jos millään muulla menetelmällä ei voida saada tietoa yksilöidystä kansallista turvallisuutta vaarantavasta toiminnasta, kuten terrorismista tai vieraan valtion vakoilusta. 

Suojelupoliisi tarvitsee tietoliikennetiedustelun käyttämiseen aina tuomioistuimen luvan, ja tiedustelu saa kohdistua vain rajat ylittävään liikenteeseen. Se tarkoittaa, ettei Suomessa oleskelevien henkilöiden keskinäistä viestintää saa tiedustella. Esimerkiksi ruuhkatilanteessa Tukholman kautta reitittyvä suomalaisten välinen tietoliikenne on poistettava tiedusteluaineistosta. 

Tiedustelun kohteena olevan tietoliikenteen löytämiseksi Internetin tietoliikennevirrasta käytetään hakuehtoja. Yleisessä verkossa hakuehtona saa käyttää vain teknisiä tunnisteita, kuten verkko-osoitteita. Hakuehtona ei saa käyttää viestin sisällöstä löytyviä sanoja, kuten ”pommi”. 

Tietoliikennetiedustelulla ei ole tarkoitus, eikä edes mahdollista, seurata laajamittaisesti Suomen rajat ylittävää viestintää. Tiedustelun kiinnostuksen kohteena on viestinnän pieni osa, jossa tiedetään kulkevan kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävää tietoa. Teknisten tietojen perusteella seulottujen viestien joukossa on kuitenkin väistämättä myös sellaisia viestejä, joilla ei ole merkitystä kansallisen turvallisuuden kannalta. Tästä syystä teknisellä seulonnalla löydettyihin viesteihin voidaan kohdistaa sisältöhakuja, jotka nostavat merkitykselliset viestit pintaan, ja loput viesteistä hävitetään avaamatta. Jos viestin avaamisen jälkeen käy ilmi, ettei se liitykään tutkittavaan asiaan, viesti tuhotaan. Myös tiedustelukiellon alaiset viestit, kuten lääkärin ja potilaan väliset terveydenhoitoa koskevat viestit, poistetaan.