Suojelupoliisi tehtävä on torjua terrorismia tiedustelun keinoin. Terroristinen toiminta ja siihen liittyvät ilmiöt pyritään paljastamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Terrorismin uhkataso Suomessa on viisiportaisen asteikon tasolla kolme, kohonnut. Kansallinen terrorismitilanne on vahvasti yhteydessä kansainvälisiin kehityskulkuihin. Länsimaissa toteutuneilla iskuilla on todennäköisesti inspiraatiovaikutusta myös Suomessa.

Äärioikeistolaisen liikehdinnän voimistuminen on heijastunut myös Suomeen. Verkkoympäristöjen rooli on olennainen radikalisaatiossa.

Väkivaltainen radikaali-islamistinen liikehdintä muodostaa globaalisti merkittävimmän terrorismin uhkan. Terroristijärjestöt Isil ja al-Qaida ovat edelleen keskeisimmät väkivaltaiset radikaali-islamistiset toimijat.

Suojelupoliisi tehtävä on torjua terrorismia tiedustelun keinoin. Terroristinen toiminta ja siihen liittyvät ilmiöt pyritään paljastamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Terrorismin uhkataso Suomessa on viisiportaisen asteikon tasolla kolme, kohonnut. Kansallinen terrorismitilanne on vahvasti yhteydessä kansainvälisiin kehityskulkuihin. Länsimaissa toteutuneilla iskuilla on todennäköisesti inspiraatiovaikutusta myös Suomessa.

Onko olemassa tyypillistä terrori-iskua? Kuka iskuja tekee? Oliko Turun isku tutkijoille yllätys? Terroristiset teot tähtäävät tietyn aatemaailman tavoitteiden edistämiseen väkivallan avulla. Iskujen tekijät tulevat kirjavista taustoista. Tässä jaksossa puhutaan siitä, kuinka ihminen radikalisoituu, mikä väkivallassa motivoi ja kuinka iskuja voidaan estää. Suojelupoliisin analyytikoiden tiedonhankinta on tärkeää terrorismin ehkäisemisessä.

Äärivasemmistolainen liikehdintä keskittyy radikaaliin antifasistiseen toimintaan ja kurdien tukemiseen. Yksittäiset ihmiset ovat kuitenkin valmiita väkivaltaan.

Länsimaissa on viime vuosina tapahtunut tai estetty useita äärioikeistolaisia terrori-iskuja. Iskuhankkeita on perusteltu etno- ja rotunationalistisella ajattelulla.

Suojelupoliisi päivittää terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden listaa jatkuvasti. Kohdehenkilöitä on hyvin monenlaisia. 

10.3.2026 | Venäjä pyrkii kasvattamaan tiedustelukykyään Suomessa, kun sota Ukrainassa aikanaan päättyy. Venäjällä on sodan jälkeen todennäköisesti halua palauttaa suhteitaan länsimaihin, myös Suomeen, mutta sen suurvaltatavoitteet eivät muutu.

Suojelupoliisin asiantuntijat tarkastelevat seuraavissa skenaarioissa, miten teknologian kehitys, yhteiskunnan polarisaatio ja uudet sukupolvet vaikuttavat terroristisen toiminnan kehitykseen vuoteen 2030 asti. Radikaali-islamistinen ja äärioikeistolainen terrorismi muodostavat suurimman terroriuhkan Suomessa ja Euroopassa.

Supodin erikoisjaksossa keskustellaan Saana Nilssonin johdolla Supon vuosikirjan teemoista, erityisesti pakolaisvakoilusta ja terrorismista. Supon tutkijalta Hannulta kysytään, mitä pakolaisvakoilu tarkoittaa ja miksi se pitäisi kriminalisoida. Terrorismista Saanan kanssa keskustelevat tutkijat Anna ja Eero. Mikä on terrorismin kokonaiskuva Suomessa ja miltä näyttää äärioikeiston uhka Suomessa?

Suojelupoliisi eli Supo on Suomen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu. Supo kerää tietoa toiminnasta, joka voi uhata Suomen turvallisuutta. Supo pyrkii havaitsemaan ja estämään ennakolta uhkia, jotka kohdistuvat Suomen turvallisuuteen. Näitä uhkia ovat esimerkiksi terrorismi sekä muiden valtioiden vakoilu Suomessa.

Kansallisen turvallisuuden katsaus 2026 Aluksi Kyvykäs tiedustelu on Suomen etu Globaali turvallisuusympäristö ja Suomi Sodan päättyminen ei muuta Venäjän luonnetta Jännitteet Itämerellä ovat koholla Kiina pyrkii globaaliin johtoasemaan hyödyntämä...

Segregaatio ei suoraan aiheuta väkivaltaista radikalisoitumista tai katujengien syntymistä, mutta molemmissa ilmiöissä huono-osaisuuden kasautuminen altistaa nuoria verkostojen värväykselle.

Supodin toisella kaudella keskustellaan tiedustelusta, Suojelupoliisin toiminnasta sekä kansallisen turvallisuuden kysymyksistä Suojelupoliisin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Saana Nilssonin ja esikuntapäällikkö Jyri Rantalan johdolla. Jaksot julkaistiin vuodenvaihteessa 2021–2022.

Suojelupoliisi ennaltaehkäisee ja torjuu kaikkein vakavimpia kansallisen turvallisuuden uhkia, kuten terrorismia ja vieraiden valtioiden Suomeen kohdistamaa laitonta tiedustelua.

Mikä tekee Kankaanpään tapauksesta terrorismia? Miten Supon ja poliisin roolit jakautuvat terrorismitutkinnassa? Kuinka yleistä ääriliikehdintä on Suomessa? Supodin toinen kausi alkaa ajankohtaisella katsauksella julkisuudessa olleeseen Kankaanpään terrorismiepäilyyn. Vieraana jaksossa on Supon erikoistutkija Eero, jonka kanssa Saana Nilsson ja Jyri Rantala paneutuvat Kankaanpään tapaukseen ja suomalaiseen ääriliikehdintään.

Suojelupoliisin podcastin Supodin ensimmäisellä kaudella Suojelupoliisin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Saana Nilsson ja analyysipäällikkö Pekka Hiltunen haastattelevat Supon työntekijöitä ja vastaavat kuulijoiden kysymyksiin. Jaksot julkaistiin vuodenvaihteessa 2020–2021.