Vakoilemalla voidaan etsiä tietoa esimerkiksi valtion päätöksenteosta tai yritysten kehittämästä huipputeknologiasta.

Taloudellinen turvallisuus on olennainen osa Suomen kansallista turvallisuutta. Talouden digitalisaatio on monimuotoistanut kansallisen turvallisuuden uhkakuvia.

Vastatiedustelulla tarkoitetaan puolustautumista vieraiden valtioiden vakoilulta ja vaikuttamisyrityksiltä. Vastatiedustelu on yksi Suojelupoliisin keskeisistä tehtävistä.

Itsevaltaiset valtiot voivat vakoilla Suomeen muuttaneita kansalaisiaan, joiden toimintaa ne pitävät uhkana itselleen.

Suojelupoliisin asiantuntijat tarkastelevat seuraavissa skenaarioissa, miten teknologian kehitys, yhteiskunnan polarisaatio ja uudet sukupolvet vaikuttavat terroristisen toiminnan kehitykseen vuoteen 2030 asti. Radikaali-islamistinen ja äärioikeistolainen terrorismi muodostavat suurimman terroriuhkan Suomessa ja Euroopassa.

Venäjän ja Kiinan tiedustelu ja vaikuttaminen Suomea vastaan jatkuvat aktiivisina.

Venäjän ja Kiinan tiedustelu ja vaikuttaminen Suomea vastaan jatkuvat aktiivisina.

Vakoilua harjoittavalle valtiolle kybervakoilu on edullinen ja tehokas keino hankkia merkittäviä määriä luottamukselliseksi tarkoitettua tietoa. Valtiolliset kyberuhkatoimijat hyödyntävät myös suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten verkkolaitteita kybervakoiluoperaatioissaan.

Venäjä ei halua vaarantaa merenkulkunsa vapautta Itämerellä. Merihätä- tai onnettomuustilanteissa on olemassa riski eri osapuolten väärintulkinnoista, kun rantavaltiot suojaavat omia intressejään.

Suuret kielimallit ovat mullistaneet maailmaa monella tavalla. Tekoälykehitys tarjoaa epäystävällisille valtiollisille toimijoille työkaluja myös uudenlaiseen ja tehokkaampaan vaikuttamiseen.

Kriittisten tietojen säilyttäminen pilvipalveluissa luo riskejä tiedon saatavuudelle ja tietoturvalle. Suomalainen yhteiskunta on entistä riippuvaisempi muualla maailmassa sijaitsevista datakeskuksista.

Suojelupoliisi tehtävä on torjua terrorismia tiedustelun keinoin. Terroristinen toiminta ja siihen liittyvät ilmiöt pyritään paljastamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Turvallisuusselvityksen tarkoitus on estää Suomen turvallisuuden kannalta olennaisten tietojen päätyminen vääriin käsiin. Selvityksiä laaditaan vain laissa määriteltyihin tehtäviin.

Turvallisuusselvityksen laajuus riippuu työtehtävistä. Joskus turvallisuusselvitykseen liittyy myös ulkomaansidonnaisuuksien selvittäminen.

Terrorismin uhkataso Suomessa on viisiportaisen asteikon tasolla kolme, kohonnut. Kansallinen terrorismitilanne on vahvasti yhteydessä kansainvälisiin kehityskulkuihin. Länsimaissa toteutuneilla iskuilla on todennäköisesti inspiraatiovaikutusta myös Suomessa.

Terrorismin uhkataso Suomessa on viisiportaisen asteikon tasolla kolme, kohonnut. Kansallinen terrorismitilanne on vahvasti yhteydessä kansainvälisiin kehityskulkuihin. Länsimaissa toteutuneilla iskuilla on todennäköisesti inspiraatiovaikutusta myös Suomessa.

Vakoilu kuvataan usein elokuvissa trenssitakkisina miehinä, salaisina asiakirjoina ja vähältä piti -tilanteina. Onko vakoilu oikeasti sellaista kuin viihdeteollisuus antaa ymmärtää? Kuka meitä vakoilee ja miten? Huipputeknologian ja sijaintinsa takia Suomi kiinnostaa vieraita valtioita. Vakoilun kohteeksi voi joutua kuka tahansa, jolla on tietoa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, huoltovarmuudesta tai tärkeästä teknologiasta.

"Suomi pidetään turvallisena maana tietojohtoisella PTR-yhteistoiminnalla, jossa huolehditaan rikosvastuusta ja vastataan yhteiskunnan turvallisuushaasteisiin. Arvot ovat yhteistyö, luottamus ja lisäarvo."

10.3.2026 | Venäjä pyrkii kasvattamaan tiedustelukykyään Suomessa, kun sota Ukrainassa aikanaan päättyy. Venäjällä on sodan jälkeen todennäköisesti halua palauttaa suhteitaan länsimaihin, myös Suomeen, mutta sen suurvaltatavoitteet eivät muutu.

8.4.2026 | Suojelupoliisi ja Traficomin Kyberturvallisuuskeskus varoittavat suomalaisia Venäjän tavasta hyödyntää heikosti suojattuja kotireitittimiä ja muita verkkolaitteita kybervakoilussa.