Uudet tiedustelulait tahdittavat Suojelupoliisin juhlavuotta – mahdollisuudet torjua kansallisen turvallisuuden uhkia paranevat tuntuvasti

21.3.2019 9.00
Tiedote

Uusi tiedustelulainsäädäntö antaa Suojelupoliisille aiempaa paremmat mahdollisuudet torjua kaikkein vakavimpia kansallisen turvallisuuden uhkia, kuten Suomeen kohdistuvaa vieraiden valtioiden tiedustelua tai terrorismia.

Suojelupoliisin uudesta vuosikirjasta ilmenee, että varsinkin valtiollinen kybervakoilu oli aktiivista vuonna 2018. Tiedustelullisesti Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

Suojelupoliisi täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja sen kunniaksi tänään julkaistu vuosikirja on tavanomaista laajempi.

Uudet tiedustelulait parantavat merkittävästi Suojelupoliisin tiedustelukykyä

Suojelupoliisin keskeinen tehtävä on tulevaisuudessakin estää ennalta valtion turvallisuuteen kohdistuvia uhkia, kuten vakoilua ja terrorismia. Jatkossa korostuu kuitenkin myös Suojelupoliisin rooli tuottaa valtionjohdolle ja muille viranomaisille ennakoivaa ja analysoitua tiedustelutietoa.

"Suojelupoliisi on viime vuosina muuttunut nopeasti ja uusien lakien myötä Suposta tulee aidosti nykyaikainen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Muutos on välttämätön, sillä Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut nopeasti.

"Terrorismin uhka kohosi muutamassa vuodessa, ja samaan aikaan lähialueidemme kehitys voimisti entisestään Suomeen kohdistuvaa ulkovaltojen laitonta tiedustelua. Meidän tehtävämme on pitää osaltamme huolta siitä, että Suomi on jatkossakin maailman turvallisin maa", Pelttari sanoo.

Suojelupoliisi täyttää kuluvana vuonna 70 vuotta ja samalla vietetään suomalaisen turvallisuuspoliisin 100-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden kunniaksi Suojelupoliisi julkisti tänään tavanomaista laajemman vuosikirjan, joka sisältää myös professori Kimmo Rentolan laatiman katsauksen viraston historiaan.

Kybervakoilumaailma on muuttunut aggressiivisemmaksi

Tiedustelulait tehostavat merkittävästi Supon toimintaa esimerkiksi kyber- eli verkkovakoilun torjunnassa, kun tietoliikennetiedustelulla kyetään itse havaitsemaan vieraiden valtioiden kybervakoilua tietoverkoissa.

"Kybervakoilumaailma on muuttunut aggressiivisemmaksi ja järjestelmiin tunkeudutaan vaikka väkisin sisään", sanoo Suojelupoliisin kybertoiminnon päällikkö Jyrki Kaipanen Suojelupoliisin vuosikirjassa.

Suojelupoliisin tietoon tuli vuonna 2018 useita kybervakoilutapauksia, joiden taustalla arvioidaan olleen valtiollinen taho. Vakoilua kohdistui Suomen valtioon, yrityksiin ja yksityishenkilöihin.

Kybervakoilu ei välttämättä enää kohdistu suoraan kiinnostuksen kohteena olevaan organisaatioon, vaan kohdetta lähellä oleviin organisaatioihin ja henkilöihin, jotka eivät ole yhtä tietoisia tietoturvan merkityksestä. Kohdeorganisaatiota lähellä olevia tahoja voidaan hyödyntää joko suoraan tiedon hankinnassa tai väylänä varsinaisen kohteen järjestelmiin.

Erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalvelut ovat kiinnostuneita Suomesta

Suomessa on edelleen maan kokoon suhteutettuna varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä. Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluita.

Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnan tavoitteina on Suomen politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Ulkomaisen tiedustelun keskeisiä kiinnostuksen kohteita Suomessa vuoden 2018 aikana olivat edellisvuosien tapaan muun muassa Nato-keskustelu, ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset, Suomen asema EU:n pakotepolitiikassa ja Itämeren alueen turvallisuustilanne.

Lisäksi Suojelupoliisi havaitsi viime vuonna, että ulkomaiset tiedustelupalvelut olivat kiinnostuneita myös Suomen toiminnasta Arktisen neuvoston puheenjohtajana, valmisteilla olleesta tiedustelulainsäädännöstä sekä Suomen harjoittamasta kansainvälisestä sotilasyhteistyöstä.

Vaikka kybervakoilu on aiempaa vilkkaampaa, tiedustelupalvelut pyrkivät edelleen löytämään ja hankkimaan myös salaisia henkilötietolähteitä toimittamaan tietoja, jotka eivät muutoin olisi saatavilla. Lisäksi vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen ihmisiä, joiden avulla on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon sekä yleiseen mielipiteeseen.

Terrorismin uhka pysyi kohonneella tasolla

Terrorismin uhka-arvio säilyi vuonna 2018 neliportaisen asteikon tasolla 2, eli kohonnut. Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa muodostavat edelleen yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta tai terroristijärjestöjen kehotuksista. Näillä henkilöillä on todennäköisesti joko suoria tai välillisiä yhteyksiä radikaali-islamistisiin verkostoihin tai järjestöihin.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on noin 370. Yhä suurempi osa heistä on joko osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai vastaanottanut terroristista koulutusta. Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita on noussut erityisesti ISILissä merkittäviin asemiin, ja heillä on laaja suhdeverkosto järjestön sisällä.

Lisätietoja

Suojelupoliisin vuosikirjasta löytyy syventävää tietoa kaikista edellä mainituista teemoista. Lisäksi vuosikirjassa kerrotaan myös esimerkiksi, miksi Suojelupoliisi on kiinnostunut ilmastonmuutoksesta ja kuinka tarkkailun avulla päästiin vieraan valtion vakoiluoperaation jäljille, sekä luodaan katse historiaan.