Supon vuosikirja 2020: Terrorismin uhka-arviossa näkyy äärioikeiston muuttunut tilannekuva
Terrorismin uhka Suomessa on edelleen tasolla kaksi eli kohonnut. Suurin muutos on tapahtunut äärioikeistolaisen terrorismin tilannekuvassa. Koronapandemia vaikutti kybervakoilun kasvuun. Suojelupoliisi havaitsi poikkeuksellisen intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, jotka kohdistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmisteluun.
Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkataso on säilynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna, mutta äärioikeiston tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin 23. maaliskuuta julkaisemaan vuoden 2020 vuosikirjaan.
Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut Suomessa. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen. Myös viitteitä konkreettisesta valmistelusta on tullut ilmi.
"Suojelupoliisin tunnistamat äärioikeistolaiset terrorismin torjunnan kohdehenkilöt kytkeytyvät tyypillisesti äärioikeiston kansainväliseen verkkoympäristöön", päällikkö Antti Pelttari kertoo.
Radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt aiemmalla tasollaan. Terroristijärjestö ”Islamilainen valtio” (Isil) kykenee edelleen inspiroimaan kannattajiaan, ja se pyrkii toteuttamaan iskuja myös Euroopassa. Vierastaistelijailmiö on lisännyt ja vahvistanut Suomen radikaali-islamististen toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä. Syyrian konfliktialueelta palasi Suomeen vuonna 2020 useita henkilöitä. Suurin osa konfliktialueelta palaavista todennäköisesti jatkaa toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa, esimerkiksi rekrytoimalla ja levittämällä ääri-ideologiaa.
Suojelupoliisi seuraa myös äärivasemmistolaisen liikehdinnän ja EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) Suomen turvallisuudelle muodostamaa uhkaa. Suomessa PKK on keskittynyt aktiiviseen toimintansa tukemiseen kurdialueilla. Suomesta on matkustanut Syyrian konfliktialueelle muutamia vapaaehtoisia kurditaustaisiin aseellisiin järjestöihin.
Suomessa havaittiin intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä
Koronapandemian vuoksi monet yhteiskunnan toiminnot siirtyivät etäyhteyksien päähän, ja verkossa oli saatavilla aiempaa enemmän tietoa. Vuonna 2020 havaittiin intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, jotka kohdistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmisteluun.
Suojelupoliisi antoi julkishallinnon organisaatioille ennakkovaroituksia kybervakoiluoperaatioista, joiden tavoitteena näytti olevan tunkeutuminen sähköpostipalveluihin. Suojelupoliisi avusti vahinkojen rajaamisessa ja tuotti tietoa hyökkäyksistä muille viranomaisille. Myös yksityisiin yrityksiin kohdistuvaa kybervakoilua havaittiin, mutta ero normaalivuoteen ei ollut mainittava.
Suojelupoliisi on kasvanut uusien tehtäviensä mukana
Vuosi 2020 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jonka Suojelupoliisi toimi uusin tiedustelutoimivaltuuksin. Supolaisia on nyt noin 500, ja henkilöstömäärä on saavuttanut tiedustelulakien voimaantulon myötä ennakoidun tason.
"Uusien toimintatapojen ja tiedustelumenetelmien täysimääräinen käyttöönotto jatkuu vielä, mutta Suojelupoliisi alkaa näyttää jo modernilta turvallisuus- ja tiedustelupalvelulta", Pelttari toteaa.
Tiedustelulainsäädäntö antoi Suojelupoliisille mahdollisuuden hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden uhkista myös ilman konkreettista rikosepäilyä. Toimivaltuudet ovat osoittautuneet tarpeellisiksi esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien uhkien torjunnassa.
Suomalaisten luottamus Suojelupoliisiin on noussut ennätyksellisen korkealle. Valtaosa (91 %) suomalaisista sanoo luottavansa Suojelupoliisiin joko paljon tai melko paljon.
Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, [email protected]
