18.6.2026 | Suojelupoliisissa on käynnistynyt ”Maahanmuuttopakti - datan integraatio ja käyttö seulonnassa” eli MIS-hanke. Hankkeeseen on saatu 2,3 miljoonan euron rahoitus EU:n rajaturvallisuusrahastosta. Hankkeen tavoitteena on seulontaprosessin suunnittelu, uusien tehokkaiden tietojärjestelmäratkaisujen kehittäminen seulonnan työvälineeksi ja tiedon hyödyntämisen parantaminen.

Turvallisuusselvityksen laajuus riippuu työtehtävistä. Joskus turvallisuusselvitykseen liittyy myös ulkomaansidonnaisuuksien selvittäminen.

Vakoilua harjoittavalle valtiolle kybervakoilu on edullinen ja tehokas keino hankkia merkittäviä määriä luottamukselliseksi tarkoitettua tietoa. Valtiolliset kyberuhkatoimijat hyödyntävät myös suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten verkkolaitteita kybervakoiluoperaatioissaan.

Vakoilemalla voidaan etsiä tietoa esimerkiksi valtion päätöksenteosta tai yritysten kehittämästä huipputeknologiasta.

Kriittisten tietojen säilyttäminen pilvipalveluissa luo riskejä tiedon saatavuudelle ja tietoturvalle. Suomalainen yhteiskunta on entistä riippuvaisempi muualla maailmassa sijaitsevista datakeskuksista.

Lain henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpidon yhteydessä (1054/2018) 22 §:n mukainen tietosuojaseloste.

Ilmoittajansuojelun avulla väärinkäytöksistä voi ilmoittaa turvallisesti.

Suojelupoliisin toimintaa ohjaavat arvot ovat laillisuus, luotettavuus ja laatu. Suojelupoliisi käyttää toiminnassaan vain laissa määriteltyjä toimivaltuuksia.

Yritysturvallisuusselvityksessä arvioidaan yrityksen vastuuhenkilöiden luotettavuutta, yrityksen tietoturvallisuuden tasoa ja sen kykyä hoitaa sitoumuksensa.

Itsevaltaiset valtiot voivat vakoilla Suomeen muuttaneita kansalaisiaan, joiden toimintaa ne pitävät uhkana itselleen.

Taloudellinen turvallisuus on olennainen osa Suomen kansallista turvallisuutta. Talouden digitalisaatio on monimuotoistanut kansallisen turvallisuuden uhkakuvia.

Värvääminen on monivaiheinen prosessi, jossa tiedustelupalvelun edustaja rakentaa tietoisesti suhdetta kohteeseen.

Yritysturvallisuusselvityksessä selvitetään yrityksen vastuuhenkilöiden luotettavuus, sen kyky hoitaa sitoumuksia ja turvallisuusjärjestelyt.

Siinä missä 1900-luvulla kamppailtiin öljystä, 2000-luvun kilpailu on siirtynyt digitaalista yhteiskuntaa pyörittävien tietojärjestelmien ja sähköistyvän yhteiskunnan energiavarastojen kriittisiin raaka-aineisiin. Kiina on hankkinut itselleen keskeisen aseman tuotantoketjuissa ja on nyt osoittanut valmiutta käyttää sitä länsimaita vastaan.

Suojelupoliisi voi laatia henkilöturvallisuusselvityksiä ainoastaan sellaisille yrityksille, jotka se on hyväksynyt turvallisuusselvitysmenettelyn piiriin.

Venäjän ja Kiinan tiedustelu ja vaikuttaminen Suomea vastaan jatkuvat aktiivisina.

Venäjän ja Kiinan tiedustelu ja vaikuttaminen Suomea vastaan jatkuvat aktiivisina.

Mitä kyberillä tarkoitetaan? Voiko tavallinen kansalainen ymmärtää kyberuhkia? Millaista valtiollista kybervakoilua Suomeen saattaa kohdistua? Supon asiantuntija ”Sinipiika” kertoo, millaisia uhkia suomalaiseen kyberympäristöön kohdistuu ja kuinka Suomi suojautuu kyberuhilta. Saana ja Jyri selvittävät, mitä kyberympäristössä tapahtuu ja kuinka viranomaisten yhteistyö toimii. Jaksossa pohditaan myös, millainen vastuu yrityksillä on kyberuhkien torjunnassa.

Asiakirjajulkisuuskuvauksen tarkoitus on auttaa kansalaisia yksilöimään paremmin tietopyyntönsä, kun he pyytävät suojelupoliisin asiakirjoja.

Voiko nuoruuden törttöilyllä olla vaikutusta siihen, millaisia töitä saa tulevaisuudessa? Mitä Supo selvittää turvallisuusselvityksessä? Turvallisuusselvityksessä arvioidaan henkilön luotettavuutta, taloudellista tilannetta ja sidonnaisuuksia toisiin valtioihin. Turvallisuusselvitys tehdään ihmisille, jotka käsittelevät työssään arkaluontoista tietoa tai joilla on pääsy kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellisiin paikkoihin.