Vieraiden valtioiden kiinnostus Suomen päätöksentekoa ja elinkeinoelämää kohtaan on jatkunut aktiivisena ja aggressiivisena. Erityisesti verkkovakoiluhavainnot lisääntyivät viime vuoden aikana. Tiedot selviävät Suojelupoliisin vuoden 2016 vuosikirjasta, joka on julkaistu Suojelupoliisin verkkosivuilla.
"Erilaiset vaikuttamis- ja hybridioperaatiot, informaatiovaikuttaminen ja vakoilu tietoverkoissa ovat avanneet aivan uuden ulottuvuuden, missä ennalta-arvattavaa on yhä vähemmän", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.
Tiedustelutoiminta on pitkäjänteistä. Viime vuosina yhteyksiä on pyritty luomaan nuoriin vaikuttajiin, joiden arvioidaan olevan vuosien kuluttua merkittävissä asemissa. Tiedonhankintaa kohdistetaan myös kiinnostavissa tehtävissä olevien henkilöiden siviili-identiteetteihin.
"Vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut etsivät jatkuvasti sellaisia henkilöitä, jotka voisivat toimittaa heille salassa pidettäviä tietoja heitä kiinnostavista aiheista. Ihmisten olisi lisäksi hyvä tiedostaa, minkälaista tietoa he julkaisevat esimerkiksi somessa. Työnantaja tai viranomaiset eivät pysty suojaamaan työntekijöitä tässä asiassa", Pelttari sanoo.
Terrorismintorjunta: iskujen uhka kohonnut
Terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden määrä kasvoi vuoden 2016 aikana. Suojelupoliisin loppuvuodesta 2015 antama terrorismin uhka-arvio on edelleen voimassa. Yksittäisten radikaali-islamististen väkivallantekojen uhka Suomessa samoin kuin muualla Euroopassa on kohonnut.
Turvallisuusselvityksiä ennätysmäärä
Suppeat turvallisuusselvitykset siirtyivät vuoden 2016 alussa paikallispoliisilta Suojelupoliisille, minkä seurauksena Suojelupoliisi teki ennätysmäärän turvallisuusselvityksiä. Selvityksiä tehtiin yhteensä 62 000, joista suppeita oli valtaosa, 44 000.
