Päällikön kolumni: Venäjä hankaloitti tiedusteluaan lännessä aloittamalla sodan Ukrainassa
Vuosi sitten alkanut Venäjän hyökkäyssota muutti Euroopan turvallisuustilannetta pitkäksi aikaa. Uudessa tilanteessa tiedustelutiedon merkitys korostuu, kun diplomaattinen ja muu arkinen kanssakäyminen on vähentynyt.
On kulunut vuosi siitä, kun Venäjä laajensi sotaa Ukrainassa hyökkäämällä massiivisin voimin Ukrainaan useassa kohdassa. Vielä Venäjän hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä monet arvioivat, että sota saattaisi olla nopeasti ohi. Nopeasti kävi selväksi, että ukrainalaiset ovat valmiita suuriinkin uhrauksiin maansa puolesta ja että sota voi jatkua pitkään.
Venäjän hyökkäys on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä pitkäksi aikaa. Turvallisuusuhkat mielletään helposti sotilaallisiksi, mutta ne ovat käytännössä luonteeltaan moninaisempia. Suojelupoliisin tehtävä on hankkia tietoa ja torjua valtiollista vaikuttamista ja vakoilua.
Tiedustelun merkitys kasvaa kiristyneessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä entisestään. Kun diplomaattinen ja muu arkinen kanssakäyminen ovat vähentyneet merkittävästi, tiedustelun merkitys tiedonhankintakeinona korostuu. Molemmin puolin tarvitaan yhä enemmän tietoa tulevista aikeista ja päätöksistä.
Venäjä on kaventanut omaa liikkumatilaansa tiedustelussa
Hyökkäyssota on hankaloittanut Venäjän henkilötiedustelua. Sota johti useissa Euroopan maissa tiedustelu-upseerien karkotuksiin. Venäjän edustajien kanssa tehtävään yhteystyöhön suhtaudutaan nyt paljon varauksellisemmin. Myös Euroopan maiden pyrkimys eroon venäläisestä energiasta heikentää Venäjän mahdollisuuksia vaikuttaa pitkällä tähtäimellä.
Venäjän tiedustelun ja vaikuttamisen uhka ei ole kadonnut, vaikka sen toiminta lännessä on vaikeutunut. Venäjä on perinteisesti hyödyntänyt eniten diplomaattipeitettä henkilötiedustelussaan. On todennäköistä, että Venäjä on pakotettu käyttämään enenevässä määrin tiedustelussaan muita peitteitä. Tietoa voidaan pyrkiä hankkimaan esiintymällä esimerkiksi tutkijoina, toimittajina tai yritysmaailman edustajina.
Venäjä on jo suunnannut tiedusteluaan voimakkaammin kybermaailmaan. Se näkyy tavallista aktiivisempana ja tarkemmin kohdennettuna kybertoimintana myös Suomessa.
Venäjä pyrkii hyödyntämään olemassa olevia ristiriitoja
Venäjän intressinä on nakertaa itseensä kohdistuvien pakotteiden kannatusta Euroopan maissa. Venäjä pyrkii horjuttamaan Euroopassa kansalaisten luottamusta poliitikkoihin ja viranomaisiin. Tyypillisesti tämä tapahtuu tarttumalla yhteiskunnassa jo valmiiksi oleviin ristiriitoihin, sillä Venäjä ei pysty luomaan ilmiöitä tyhjästä.
Venäjän reaktiot Suomen Nato-jäsenyyden hakemiseen ovat olleet toistaiseksi maltillisia. Suomessa Nato-jäsenyydellä on vahva kansan tuki, joten siihen on vaikeaa vaikuttaa. Sen sijaan Venäjä suuntaa todennäköisemmin vaikuttamistaan ja tiedonhankintaansa siihen, millaiseksi Suomen Nato-suhde muodostuu. On mahdollista, että tulevina kuukausina nähdään jyrkkiäkin kannanottoja.
Suomessa Venäjä voi myös pyrkiä vaikuttamaan erityisesti venäjänkieliseen vähemmistöön. Venäjä ei niinkään pyri kääntämään Suomessa asuvia venäjänkielisiä Putinin hallinnon kannattajiksi. Sen sijaan se voi pyrkiä luomaan epäluottamusta suomalaisia päättäjiä ja viranomaisia kohtaan.
Euroopan on tärkeää olla Ukrainan tukena
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on valtava inhimillinen katastrofi, jonka vaikutukset näkyvät Euroopassa pitkään. Euroopalle on tärkeää, ettei Venäjä voita sotaa. Venäjällä uskotaan, että sodan pitkittyessä lännen tuki Ukrainalle heikkenee.
Tuki Ukrainalle on ratkaisevan tärkeää ukrainalaisten, mutta myös Euroopan kannalta. Olen vakuuttunut, että suomalaiset seisovat ukrainalaisten rinnalla myös jatkossa.
Antti Pelttari
Suojelupoliisin päällikkö
