Vastasimme yleisimpiin kysymyksiin turvallisuusselvityksistä
Turvallisuusselvitykset ovat herättäneet paljon julkista keskustelua viime viikkoina. Kokosimme vastauksia yleisesti esitettyihin peruskysymyksiin turvallisuusselvityksistä.
Turvallisuusselvitys on todennäköisin tilanne, jossa tavallinen kansalainen päätyy tekemisiin Suojelupoliisin kanssa. Lähes satatuhatta suomalaista käy tänäkin vuonna läpi turvallisuusselvityksen.
Turvallisuusselvitykset ovat herättäneet viime viikkoina paljon julkista keskustelua, joten kokosimme vastauksia muutamiin kysymyksiin selvityksistä.
Miksi turvallisuusselvityksiä tehdään?
Turvallisuusselvitysten tarkoitus on suojata Suomen kansallista turvallisuutta. Selvityksiä tehdään organisaatioille, joiden toiminta vaikuttaa Suomen kansalliseen turvallisuuteen tai erittäin merkittävään yksityiseen taloudelliseen etuun. Tällaisia toimijoita voivat olla esimerkiksi ministeriöt, virastot tai Suomen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät yritykset. Turvallisuusselvityslaki määrittelee tarkoin, millaiseen toimintaan liittyen turvallisuusselvityksiä voidaan tehdä.
”Suojelupoliisi tarkastelee selvityksessä asioita, jotka voivat tehdä henkilöstä alttiin erilaiselle painostukselle tai joilla voi olla merkitystä arvioitaessa henkilön luotettavuutta tietyssä tehtävässä. Painostusta voivat harjoittaa esimerkiksi vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut tai rikolliset”, kuvailee turvallisuusselvitysyksikön päällikkö Ilkka Hanski.
Voiko Supo estää rekrytoinnin tehtävään?
Jos turvallisuusselvityksen yhteydessä tulee esiin sellaista tietoa, joka saattaa olla merkittävää tehtävän hoitamisen kannalta, Suojelupoliisi harkitsee aina tapauskohtaisesti asian ilmoittamista työnantajalle.
”Työnantaja arvioi tilanteen ja tekee aina päätöksen. Suojelupoliisi ei päätä turvallisuusselvityksen kohteena olevan henkilön rekrytoinnista”, sanoo Hanski.
Millaisia asioita Supo tyypillisesti ilmoittaa työnantajalle?
Turvallisuusselvityksessä ilmoitettavia asioita voivat olla esimerkiksi rikos, merkittävät taloudelliset vaikeudet, elämänhallinnan vaikeudet tai ulkomaansidonnaisuudet, jotka voivat altistaa painostukselle. Yleisesti kaikista turvallisuusselvityksistä noin 2-4 prosentista löytyy työnantajalle ilmoitettavaa tietoa.
Onko tiettyjen maiden kaksoiskansalaisuus automaattisesti turvallisuusselvityksessä ilmoitettava asia?
Minkään maan kansalaisuus ei ole automaattisesti eikä yksinään turvallisuusriski. Tiettyjen itsevaltaisten maiden tiedetään kuitenkin hyödyntävän ihmisten sidonnaisuuksia pyrkiessään painostamaan heitä salaiseen yhteistyöhön Suomen vahingoksi. Tällaisia sidonnaisuuksia voivat olla kohdemaassa olevat läheiset ja omaisuus, taloudellinen toiminta ja myös kansalaisuus osana kokonaisuutta.
”Selvityksellä suojellaan siis myös sen kohteena olevaa ihmistä, jotta hän ei joudu inhimillisesti kohtuuttomaan tilanteeseen painostuksen kohteeksi”, sanoo Hanski.
Kansalaisuuskysymykset eivät ole yksinään ole turvallisuusselvityksessä ilmoitettava tieto. Ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisen yhteydessä tehdään aina kulloiseenkin yksittäistapaukseen liittyvä kokonaisharkinta. Menettelyssä pääsääntöisesti myös kuullaan selvityksen kohteena olevaa henkilöä.
Jos Suojelupoliisi katsoo, että henkilöön liittyy sidonnaisuuksia, joita toinen valtio voi käytännössä hyödyntää painostamisen välineenä, ilmoittaa Suojelupoliisi nämä sidonnaisuudet turvallisuusselvityksen hakijalle, joka tekee päätöksen rekrytoinnista.
Voiko menneisyyden rikos olla ilmoitettava asia?
Jos turvallisuusselvityksen yhteydessä selviää, että henkilö on syyllistynyt rikokseen tai häntä epäillään rikoksesta, Suojelupoliisi harkitsee aina tapauskohtaisesti asian ilmoittamista työnantajalle.
”Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa se, minkä ikäinen ihminen on ollut rikoksen tehdessään ja kuinka kauan rikoksesta on kulunut aikaa. Myös rikoksen merkitystä juuri haettua tehtävää ajatellen punnitaan”, kuvailee Hanski.
Sama tapauskohtainen harkinta tehdään, jos turvallisuusselvityksessä löytyy muuta huomautettavaa, kuten maksuhäiriömerkintä tai ulosotossa olevia velkoja.
Mikä niissä turvallisuusselvityksissä kestää?
Turvallisuusselvitysten käsittelyajat ovat tällä hetkellä tavallista pidempiä. Syynä on hakemusten lisääntyminen. Tehtyjen turvallisuusselvitysten määrä on noussut viime vuosina. Viime vuonna selvityksiä tehtiin 97 000, kun taas vuonna 2021 selvityksiä tehtiin 90 378.
Supon tavoite on, että 90 prosenttia selvityksistä valmistuisi kahden kuukauden sisällä. Tällä hetkellä ollaan suurin piirtein tässä palvelutavoitteessa.
Yksi syy hakemusten määrän kasvuun on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Kansallisen turvallisuuden kannalta keskeiset hakijat, esimerkiksi kriittisestä infrasta vastuussa olevat yritykset ovat parantaneet varautumistaan. Osana varautumistaan organisaatiot hakevat kattavampia selvityksiä ja selvityksiä myös pidetään aktiivisemmin yllä.
”Myös Suojelupoliisin muutto viivästytti hakemusten käsittelyä keväällä. Uskomme, että käsittelyajat lyhentyvät loppuvuoden aikana, koska henkilöstöä tulee lisää ja automatisointikin etenee”, sanoo Ilkka Hanski.
