Teknologian kehitys murtaa suurvaltojen ja tiedustelupalveluiden monopolia
Yritykset ovat teknologian keskeinen ajuri. Niiden kautta teknologiset innovaatiot leviävät vauhdilla yhä kirjavammille toimijoille. Se muuttaa olennaisesti turvallisuusympäristöä, Supon esikuntapäällikkö Saana Nilsson kirjoittaa kolumnissaan.
Huipputeknologian monopolin murtuminen ravistelee tiedustelupalveluiden toimintaympäristöä perustavanlaatuisella tavalla. Ei ole pitkä aika siitä, kun satelliittiteknologia tai huippuunsa kehittyneet kasvojentunnistusohjelmat olivat harvojen valtioiden ja tiedustelupalveluiden saatavilla. Tänä päivänä tilanne on toinen.
Teknologista kehitystä edistää vahvasti yksityinen sektori. Yksityiset toimijat tuottavat palveluita, joita aiemmin oli vain valtioiden käytössä. Esimerkiksi avaruus ei ole enää hetkeen ollut pelkästään valtiollisten toimijoiden pelikenttää. Toisaalta yritykset tuottavat aivan uudenlaisia palveluita, joita myös valtiolliset toimijat voivat hyödyntää. Tästä esimerkkinä on ollut satelliitti-internet, jolla on tuettu Ukrainassa viestintäyhteyksien toimintaa.
Kyvykkyys hyökkäykselliseen kybertoimintaan löytyy kymmeniltä valtioilta
Yksityiset yritykset levittävät teknologiset innovaatiot nopeasti myös maihin, joilla omaa vastaavan alan osaamista ei välttämättä ole. Lukuisilla mailla ja myös muilla toimijoilla on kyvykkyys ja tahto kybervaikuttamiseen ja -vakoiluun eli käytännössä toisten valtioiden suvereniteetin loukkaamiseen. Toimintaan tarvitaan myös tahto.
Kun teknologia on vapaasti kaikenlaisten toimijoiden saatavilla, oli kyse sitten valtioista, yksilöistä tai rikollisryhmistä, kasvavat mahdollisuudet teknologian hyödyntämiseen joko hyviin tai huonoihin tarkoituksiin. Teknologiaa päätyy myös niiden valtioiden ja muiden tahojen käsiin, jotka käyttävät teknologiaa esimerkiksi ihmisoikeuksien vastaisesti.
Autoritaarisilla valtioilla on oikeusvaltioita vähemmän pidäkkeitä teknologian kehityksessä. Esimerkiksi Kiina voi kehittää ja hyödyntää kasvojentunnistusteknologiaa välittämättä ihmisten yksityisyydensuojasta.
Myös Supo voi tehdä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa
Toisaalta murrosteknologiat tasoittavat kilpailutilannetta Suomen tai Suojelupoliisin kaltaisen pienemmän toimijan näkökulmasta. Kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellistä teknologiaa kehitetään paljon yksityisellä sektorilla ja viranomaisten ja yritysten pitää miettiä, miten tätä osaamista voidaan hyödyntää.
Tiedustelu- ja turvallisuuspalveluna Supon on tietenkin suojattava aina toimintaansa, koska vain siten Supo suojaa Suomea ja suomalaisia. Emme voi ulkoistaa yksityisille toimijoille toimintaamme, sillä viranomainen kantaa aina toiminnastaan vastuun. Lainsäädäntö asettaa tietyt rajat toiminnalle, mutta silti teknologian saralla yhteistyö voisi olla nykyistä syvempää.
Olennaista on myös, miten teknologian kansallista kehittämistä voidaan suojata. Suomalainen osaaminen kiinnostaa vakoilevia valtioita.
Kolumni perustuu Supon esikuntapäällikön Saana Nilssonin puheenvuoroon Kultaranta-keskusteluissa 19.6.
