Kansallisen turvallisuuden katsaus: Suomeen kohdistuu jatkuvia kybervakoiluyrityksiä
Valtiollisen kybervakoilun lisäksi suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta voivat uhata myös kyberrikolliset. Pahimmillaan kiristyshaittaohjelma voi estää yhteiskunnan kannalta kriittisen toimijan, kuten sairaalan tai vesihuollon, toiminnan.
Suomeen kohdistuu jatkuvia valtiollisia kybervakoiluyrityksiä. Kybervakoilun ei odoteta laantuvan pitkälläkään aikavälillä. Näin todetaan Suojelupoliisin 27. syyskuuta julkaistussa Kansallisen turvallisuuden katsauksessa.
Itsevaltaiset valtiot pyrkivät kybervakoilun keinoin hankkimaan tietoa päätöksenteon tueksi sekä vaikuttaakseen suomalaisten päätöksentekijöiden toimintaan. Kybervakoilulla voidaan pyrkiä hankkimaan myös tuotekehitystietoa yrityksistä, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.
Myös kyberrikollisuus voi pahimmillaan uhata Suomen kansallista turvallisuutta, vaikka rikollisten tavoitteena on ensisijaisesti hankkia rahaa. Jos kiristyksen kohteeksi joutuu yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävä toimija, kuten terveydenhuollon tai vesihuollon organisaatio, voi rikollisella toiminnalla olla vakavia seurauksia laajemmin yhteiskunnalle ja suomalaisille.
Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen tietoturvakulttuuri on varsin hyvää. Riskit kuitenkin kasvavat, kun yhteiskunta tulee yhä riippuvaisemmaksi toimivista tietojärjestelmistä. Yhteiskunnan kannalta kriittisten organisaatioiden tietoturvan merkitys korostuu.
"On todennäköistä, että jokin suomalainen yritys tai julkishallinnon organisaatio joutuu rikollisen kiristyshaittaohjelman uhriksi. Tietoturvallisuudesta on huolehdittava alihankintaketjuja myöten", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari toteaa.
Kybervakoilun lisäksi Suomeen ja suomalaisiin kohdistuu myös perinteistä henkilötiedustelua. Ulkomaisen tiedustelun ja vaikuttamisen uskotaan jatkuvan Suomessa laajamittaisena. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa.
Suomen kriittinen infrastruktuuri on ollut kiinnostuksen kohteena
Kansallisen turvallisuuden katsauksessa nostetaan esille myös kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat uhkat. Suomen kriittinen infrastruktuuri kiinnostaa itsevaltaisten valtioiden tiedustelua.
Kiinnostus kohdistuu paitsi kiinteään infrastruktuuriin myös suomalaisiin verkkoinfrastruktuurihankkeisiin. Tietoinfrastruktuuriin liittyy erityisiä herkkyyksiä, sillä se voi tarjota itsevaltaisille hallinnoille pääsyn suomalaisten tietoihin.
"Yrityskauppojen ja investointien seurantaa on Suomessa perustellusti lisätty. Seuranta vaikeuttaa itsevaltaisten valtioiden mahdollisuuksia investoida kriittisiin toimintoihin Suomessa", Pelttari toteaa.
Äärioikeistolainen ja radikaali-islamistinen terrorismi vakavimmat uhkat
Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat henkilöt ja pienryhmät. Äärioikeistolaiset terrori-iskut ovat mahdollisia länsimaissa, eikä iskun mahdollisuutta voida sulkea pois Suomessakaan. Supo on saanut viitteitä konkreettisten tekojen valmistelusta.
Kansainvälisesti merkittävimmät radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat yhä Isil ja al-Qaida. Radikaali-islamistiset toimijat ovat pitäneet Talibanin valtaannousua Afganistanissa voittona, mutta tapahtumilla ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen terrorismitilanteeseen. Suomessa radikaali-islamistinen liikehdintä keskittyy pääosin tukitoimintaan, mutta myös iskut ovat mahdollisia.
Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, [email protected]
