Päällikön kolumni: Suomen turvallisuuden murros korostaa tiedustelun merkitystä
Tiedustelutiedon merkitys kasvaa, kun Suomi ja muut länsimaat varautuvat tuleviin uhkiin. Oman tiedonhankinnan lisäksi tarvitsemme kykyä vastata laaja-alaiseen valtiolliseen vaikuttamiseen.
Euroopan ja Suomen turvallisuusjärjestys on Venäjän hyökkäyksen vuoksi olennaisella tavalla muuttunut. Tilanne on haastavin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Venäjän toiminta on suurin uhka myös Suomen kansalliselle turvallisuudelle nyt ja todennäköisesti myös pidemmällä aikavälillä.
Jännittyneessä tilanteessa tiedontarve on suuri. Suojelupoliisi hankkii tietoa, analysoi sitä ja raportoi tilannekuvasta ja erityisesti tulevista kehityskuluista valtiojohdolle. Suomen uusi tiedustelulainsäädäntö on osoittautunut tehokkaaksi ja toimivaksi – sekä siviili- että sotilaspuolella.
Sotilaallinen valmius on Suomessa hyvällä tasolla, mutta nykyaikainen valtioleirien välinen kamppailu käydään suurelta osin muuten kuin sotilaallisin keinoin. Sodan ja rauhan välillä on laaja alue, jolla Suomen on välttämätöntä suojautua vakoilulta, kyberuhkilta, informaatiovaikuttamiselta ja muulta laaja-alaiselta vaikuttamiselta.
Tiedustelutiedon julkaisemisella pohjustettiin länsimaiden varautumista Venäjän hyökkäykseen
Yhdysvaltojen päätös julkaista oman tiedustelukoneistonsa arvioita Ukrainan tilanteen eskaloitumisesta oli hyvin poikkeuksellinen. Marraskuusta 2021 lähtien läntiset tiedustelupalvelut kertoivat myös julkisesti, että Venäjällä on salainen suunnitelma hyökätä Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Varoituksista huolimatta täysimittainen sotilaallinen hyökkäys yllätti monet, mutta länsimaat olivat joka tapauksessa paremmin varautuneita, yhtenäisempiä ja toimivat nopeammin kuin aiemmissa tapauksissa.
Selvää on, että tiedustelutiedon merkitys vain kasvaa, kun Suomi ja muut länsimaat varautuvat tuleviin uhkiin. Oman tiedonhankinnan lisäksi tarvitsemme kykyä vastata laaja-alaiseen valtiolliseen vaikuttamiseen, joka voi olla esimerkiksi siirtolaisvirtojen ohjaamista, kriittisen infrastruktuurin lamauttamista tai väärän tiedon levittämistä.
Epädemokraattisissa valtioissa, kuten Venäjällä, tiedustelupalveluilla on hyvin merkittävä rooli muihin valtioihin vaikuttamisessa. Tyypillisesti ne yrittävät luoda kohdemaassa eripuraisuutta, heikentää vastarintaa ja valmistaa maaperää valtiolliselle vaikuttamiselle.
Suomessa asuvat venäläiset eivät ole syyllisiä sotaan
Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu voimakasta informaatiovaikuttamista. Kansalaisten heikentynyt turvallisuuden tunne lisää kuitenkin haavoittuvuutta ja potentiaalia pelkojen lietsonnalle. Suomessakin on väärää tietoa levittäviä sosiaalisen median kanavia ja vaikuttajia. Havaintoja suorasta valtiollisesta ohjauksesta ei ole, ja näiden kanavien vaikuttavuus Suomessa on nyt vähäistä.
Sekä länsimaat että niiden kansalaiset tuomitsevat tiukasti Venäjän ja Putinin toiminnan. On kuitenkin tärkeää, että emme kohdista minkäänlaista häirintää tai vihaa Suomessa asuviin venäläisiin. He eivät ole syyllisiä sotaan. Yhteiskunnan sisäisten jakolinjojen kaivaminen ja venäläistaustaisten ihmisten epäasiallinen kohtelu heikentävät Suomea sisäisesti ja antavat aseita Venäjän valtiojohdon propagandakoneiston käyttöön.
Suomessa ei onneksi tingitty varautumisesta kylmän sodan jälkeisinä aikoina, ja tämä luo hyvän pohjan selviytymiselle – myös uudessa tilanteessa ja myös uudentyyppisten ei-sotilaallisten uhkien torjunnalle. Näiden uhkien torjunta on Suojelupoliisin jokapäiväistä työtä, jonka tekemiseen vuonna 2019 yksimielisesti eduskunnassa hyväksytyt tiedustelulait antoivat entistä paremmat työkalut.
