Päällikön kolumni: Suojelupoliisi antoi sisäministeriölle selvityksen Matti Saarelaisen toiminnasta
Suojelupoliisi on ottanut Saarelaiseen julkisuudessa kohdistuneet epäilykset vakavasti ja olemme olleet valmiita selvittämään asiaa yksityiskohtaisesti Supoa valvoville tahoille.
Viime kuukausina julkisuudessa on käsitelty laajasti Suojelupoliisin entisen työntekijän Matti Saarelaisen uran vaiheita. Jutuissa ja niitä seuranneessa keskustelussa on kyseenalaistettu myös Suojelupoliisin luotettavuutta. Olemme Suojelupoliisissa ottaneet Saarelaiseen julkisuudessa kohdistuneet epäilykset vakavasti. Vaikka emme voi sekä yksityisyydensuojan että kansalliseen turvallisuuteen liittyvien salassapitosäännösten vuoksi käsitellä asiaa kuin osin julkisuudessa, olemme olleet valmiita selvittämään asiaa yksityiskohtaisesti Supoa valvoville tahoille.
Sisäministeriön pyynnöstä olemme koonneet Saarelaiseen liittyvän aineiston yhteen. Selvitys on nyt luovutettu sisäministeriölle, ja julkiset osat tästä selvityksestä ovat luonnollisesti myös median käytettävissä. Osa käsitellyistä asioista on tapahtunut yli kaksikymmentä vuotta sitten, joten tietoa on koottu muun muassa keskusteluilla Suojelupoliisissa tuolloin työskennelleiden ihmisten kanssa. On selvää, että näin vanhojen tapahtumien selvittämiseen liittyy merkittävää epävarmuutta.
Tieto Saarelaisen mahdollisesta roolista Timtshenkon kansalaisuuden käsittelyssä on ristiriitaista
Julkisessa keskustelussa esiin on noussut erityisesti yksi Saarelaiseen kohdistuva epäily. Se koskee Saarelaisen roolia Ulkomaalaisviraston ylijohtajana, kun Gennadi Timtshenkolle myönnettiin Suomen kansalaisuus vuonna 1999. Suojelupoliisi ei antanut kansalaisuushakemuksesta lausuntoa.
On hyvin vaikea saada luotettavaa kuvaa siitä, minkälaisia keskusteluja Suojelupoliisissa on käyty Gennadi Timtshenkon kansalaisuushakemuksesta 1990-luvun lopulla, kun Saarelainen työskenteli Ulkomaalaisviraston johtajana. Selvityksessä toteamme, että tiedot Timtshenkon kansalaisuuden myöntämisen taustoista poikkeavat toisistaan eikä selvityksessä voitu saada lopullista selvyyttä asiaan.
Työnantaja ei voi puuttua toisen työnantajan palveluksessa tapahtuneisiin asioihin
Työnantajana Suojelupoliisilla on velvollisuus puuttua virkamiestensä toimintaan, jos he rikkovat lakia tai toimivat muuten epäasiallisesti. Puuttuminen edellyttää, että työnantaja on toiminnasta tietoinen. Toisen työnantajan palveluksessa tapahtuneita asioita ei uusi työnantaja voi selvittää tai niistä rangaista.
Jälkikäteen, erityisesti pidemmän ajan kuluttua, selvittämis- ja puuttumismahdollisuudet ovat heikot tai niitä ei ole. Yksittäisen virkamiehen oikeusturva edellyttää myös aina vahvaa näyttöä epäilysten tueksi.
Mediassa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa Saarelaisen roolista on esitetty faktojen lisäksi myös paljon spekulaatioita. Mikään Saarelaisen toiminnasta Supossa tehty havainto ei viittaa siihen, että hänellä olisi ollut haitallista yhteydenpitoa vieraiden valtioiden tiedusteluviranomaisten kanssa.
Supo toimii suomalaisten luottamuksen varassa
Suojelupoliisi toimii suomalaisen yhteiskunnan luottamuksen varassa. Meille on tärkeää, että tiedusteluvalvontavaltuutettu, sisäministeriö, eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta ja ylimmät laillisuusvalvojat valvovat Suojelupoliisia tiukasti ja kattavasti, jotta Suomessa asuvat ihmiset voivat luottaa siihen, että Suojelupoliisi toimii aina lain ja säännösten mukaisesti.
Nyt sisäministeriö arvioi antamaamme selvitystä, ja odotamme heidän tarkastusraporttiaan. Myös tästä tapauksesta keräämme opit, joiden pohjalta arvioimme ja muutamme toimintaamme.
Antti Pelttari
Suojelupoliisin päällikkö
