Kolumni: Miten analyysiä tehdään?
Tiedusteluanalyysiin kuuluu viisi vaihetta: tilannekuva, kysymys, tiedontahankinta, materiaalin analysointi sekä lopulta kirjoittaminen.
Tiedusteluanalyysi koostuu viidestä askeleesta:
- Tilannekuva – analyytikon arkeen kuuluu tilannekuvan ylläpito omasta vastuualueestaan. Mitä tapahtuu? Mitä muuttuu? Tilannekuva on kaiken työn pohja. Se mahdollistaa kokonaisuuden arvioinnin ja luo ajan kuluessa asiantuntijuutta.
- Kysymys – analyysi lähtee aina kysymyksestä. Kysymys saattaa tulla asiakkaalta, esimiehiltä tai nousta analyytikon havainnosta, kuten ”miksi näen tämän muutoksen tilannekuvassa?”. Hyvä kysymys on hyvän analyysin perusta, edelleen pilkottuna se myös kertoo ”mitä minun on tiedettävä vastatakseni tähän?” Näin voidaan ohjata tiedonhankintaa.
- Tiedonhankinta – kysymyksen ollessa selvillä, analyytikko kasaa käytettävissä olevan materiaalin ja tarvittaessa esittää uusia keräystarpeita tiedonhankinnalle.
- Materiaalin arviointi ja analyysi – Tässä vaiheessa vastataan mm. kysymyksiin: voidaanko materiaaliin luottaa? Mitä materiaalista voidaan päätellä? Mitä katveita jäi? Millainen kokonaisuus muodostuu ja mitä se tarkoittaa? Mitä tapahtuu seuraavaksi?
- Kirjoittaminen – kun analyysi on valmis, analyytikon on puettava se tiiviiseen ja luettavaan yksiselitteiseen muotoon. Hyväkin analyysi menee hukkaan, jos se ei välity kristallinkirkkaana.
Tiedusteluanalyysissä on usein kyse oikeanlaisten kysymysten esittämisestä ja analyysin koostamisesta pienistä tiedonmuruista. Supon analyysipäällikkö Pekka Hiltunen raottaa kolumneissaan, mitä tiedusteluanalyysillä tarkoitetaan ja kenelle sitä tuotetaan. Toisinaan Hiltunen kertoo, miltä ajankohtaiset turvallisuuspoliittiset kysymykset näyttävät analyytikon silmin.
