Kansallisen turvallisuuden katsaus: Venäjän tiedustelun toimintatapa muuttuu
Koska länsimaissa tapahtuva henkilötiedustelu on vaikeutunut, Venäjä joutuu suuntaamaan vakoiluaan kyberympäristöön ja esimerkiksi Venäjällä oleviin ulkomaalaisiin. Suojelupoliisin 29. syyskuuta julkaisemassa kansallisen turvallisuuden katsauksessa kuvataan muuttunutta toimintatapaa.
Venäjän tiedustelupalvelujen perinteinen päämenetelmä on diplomaattipeitteellä tehtävä henkilötiedustelu. Se on vaikeutunut merkittävästi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa, koska länsimaat ovat karkottaneet venäläisiä diplomaatteja. Vaikka Suomessa tiedustelu-upseereita edelleen toimii, suomalaiset ovat todennäköisesti ainakin toistaiseksi katkaisseet yhteytensä venäläisiin verkostoihinsa ja tietoa on saatavissa tavanomaisia kanavia pitkin vähän.
Venäjän tiedustelupalvelut pyrkivät todennäköisesti muokkaamaan toimintaansa vastaamaan muuttuneita olosuhteita.
”Pidämme erittäin todennäköisenä, että Venäjä suuntaa talven aikana vakoiluaan kyberympäristöön”, päällikkö Antti Pelttari sanoo.
Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalvelut kohdistavat aiempaa enemmän tiedonhankintaa Venäjällä oleskeleviin ja vieraileviin ulkomaalaisiin. Myös länsimaissa työskentelevät venäläiset saattavat olla kotimaassaan vieraillessaan tiedonhankinnan kohteena. Kriittisissä tehtävissä Suomessa työskenteleviin Venäjän kansalaisiin voi kohdistua Venäjän viranomaisten painostusta.
Myös Venäjän harjoittaman yritysvakoilun uhka kasvaa, koska pakotteiden vuoksi maalla on tarve käynnistää länsituontia korvaavaa huipputeknologian tuotantoa. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisissa yrityksissä tietoturva on nyt korostuneen tärkeää.
Tuleva Nato-jäsenyys tekee Suomesta Venäjälle aiempaa kiinnostavamman tiedustelun ja vaikuttamisen kohteen. On mahdollista, että Venäjä yrittää hankkia Natoa koskevaa tietoa Suomen kautta. Venäjä arvioi, millainen Naton jäsen Suomi on ja päättää vaikuttamisen tavoitteista ja keinoista sen mukaan.
Sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa että Suomen Nato-jäsenyysprosessi ovat nostaneet Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa uhkaa fyysisessä ja kyberympäristössä.
”Kriittisen infrastruktuurin lamauttaminen kyberhyökkäyksellä ei ole Supon arvion mukaan lähitulevaisuudessa kuitenkaan todennäköistä”, Pelttari kertoo.
Venäjän lisäksi Kiinan vakoilu ja vaikuttaminen muodostavat Suomelle merkittävän kansallisen turvallisuuden uhkan. Kiinan Suomeen kohdistama tiedustelu on edelleen aktiivista, eikä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ole vaikuttanut siihen merkittävästi. Kiina käyttää keinoina edelleen sekä henkilötiedustelua että kybervakoilua.
Itsevaltainen valtio voi saada pääsyn tai vaikutusvaltaa suomalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin esimerkiksi yrityskauppojen tai investointien avulla. Riskinä on, että toinen valtio hankkii näin tietoa suomalaisen yhteiskunnan kriittisten palvelujen tai viranomaisten toiminnasta.
Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, [email protected]
