Hyppää sisältöön

Kolumni: Epävarman tiedon arviointi

17.2.2021 13.00
Kolumni
Kolumnisarjan tunnuskuva, jossa teksti Askeleen edellä.

Tiedusteluanalyysin ytimessä on tiedon luotettavuuden arviointi.

Tiedusteluanalyysin arjessa törmätään joka päivä samaan ongelmaan: voinko luottaa tähän tietoon? Tähän kysymykseen vastaamiseksi on kehitetty useita eri menetelmiä, joista on kirjoitettu laajastikin. Keskeistä näille on kahden tekijän yhdistäminen:

  1. Tiedon lähteen arviointi
  2. Informaatiosisällön luotettavuuden arviointi

Lähteen osalta keskeistä on arvioida juuri kyseisen lähteen historiaa ja luotettavuutta – antaako mikään aihetta epäilyksille? Onko aiempi samasta lähteestä saatu tieto osoittautunut paikkansapitäväksi? Onko tiedon lähde pätevä tuottamaan tiedon, jota väittää hänellä olevan?

Itse infomaatiosisällön osalta arvioidaan tiedon eheyttä, vahvistettavuutta ja kontekstia – voidaanko saatu tieto vahvistaa muilla tavoilla? Onko tieto loogisesti eheää? Tukeeko muu ymmärryksemme aiheesta tätä tietoa? Onko myös kumoavaa tietoa?

Sekä tietoa että sen lähdettä tulisi arvioida aina, tiedon lähteen luonteesta riippumatta. Tämä ei päde vain tiedusteluun, vaan tiedon arvioiminen on keskeinen elementti suhteessa sen käytettävyyteen – jos tietoon tai sen lähteeseen liittyy merkittäviä haasteita, on sen käyttämiseen päätöksenteon pohjana huomattavasti suurempi kynnys.


Pekka Hiltunen.

Tiedusteluanalyysissä on usein kyse oikeanlaisten kysymysten esittämisestä ja analyysin koostamisesta pienistä tiedonmuruista. Supon analyysipäällikkö Pekka Hiltunen raottaa kolumneissaan, mitä tiedusteluanalyysillä tarkoitetaan ja kenelle sitä tuotetaan. Toisinaan Hiltunen kertoo, miltä ajankohtaiset turvallisuuspoliittiset kysymykset näyttävät analyytikon silmin.