Millaisilla keinoilla Venäjä pyrkii kiertämään pakotteita?

Äänitteen kesto: 26 min

Hannamiina Tanninen: Tervetuloa Supodiin. Tässä podcastissa keskustellaan tiedustelusta ja Suojelupoliisin toiminnasta. Minun nimeni on Hannamiina Tanninen.

Veli-Pekka Kivimäki: Ja minä olen Veli-Pekka Kivimäki.

Hannamiina Tanninen: Luvassa on tarinoita, joita et muualta kuule. Tämä jakso on nauhoitettu joulukuussa 2023. 

Tänään puhutaan aiheesta, jotka on ehkä vaikea ääntää, mutta helppo ymmärtää, sillä meillä on jälleen studiossa erinomaisia asiantuntijoita. Meillä on tänään aiheena vientivalvonta ja vastaproliferaation. Niistä kumpikaan ei kuulosta asioilta, joita pitäisi ehkä miettiä arjessa usein. 

Vaikka termi kuulostavat vaikeilta, niiden takaa aukeaa aivan todella kiinnostavia asioita. Niitä meille ovat avaamassa Supon vastatiedustelussa työskentelevä Simo ja erikoistutkija Lotta Hakala. 

Lotta Hakala: Kiitos mukava olla täällä. 

Simo: Kiitos.

Hannamiina Tanninen: Alotetaan ihan perusasioista. Kertokaa meille, mitä ihmettä vientivalvonnalla tarkoitetaan ja entä sillä vastaproliferaatiolla. Mä oikein treenasin tän ääntämistä [naurahtaa].

Simo: No vientivalvonta on oikeastaan yksinkertaistettuna niin kansainvälisiin sopimuksiin pohjautuvaa erilaisten tuotteiden, palveluiden tai teknologioiden vientiä rajoittavaa toimintaa ja niinku sanoin, ni tää pohjaa yleensä erinäköisiin sopimuksiin, mitkä on sitten valtioiden ja toimijoiden välillä sovittu. 

Sit toisaalta vastaproliferaatio on ehkä tämmöstä kovempaa ja viranomaistoimintaa lainvalvontaviranomaisten tai sotilas- tai tiedustelupalveluiden toimesta, jolla sitten yritetään estää tahoja hankkimasta näitä vientirajoitusten alaisia tuotteita, kun he sitä kuitenkin yrittävät tehdä. Kaikesta huolimatta. Tässä yksinkertaistettuna  nämä termit.

Veli-Pekka Kivimäki: Sä viittasit tohon tiedustelupalveluiden rooleihin tässä. Niin mites Suojelupoliisi liittyy näihin asioihin?

Simo: No Suojelupoliisi oikeestaan niinku kaikessa meidän toiminnan ytimessä on oikeastaan kaksi. Tai niinku mä näen kaks tämmöstä käsitettä. Toinen on kansallinen turvallisuus ja toinen on sitte tiedustelutieto.

Ja täs vastaproliferation alalla, niin molemmat on keskeisessä roolissa. Eli vuonna 2019, ku meil tiedustelulaki uudistu, niin silloin myös nostettiin kaksikäyttötuotteet, vastaproliferaatio, joukkotuhoaseet nostettiin yhdeksi tämmöseks kansallista turvallisuutta uhkaavaksi uhkaluettelon osaksi, joka mahdollistaa Suojelupoliisille tiedustelumenetelmien käytön. Eli tiedustelutiedon keräämisen. 

Mut kerääminenhän ei yksi riitä. Sitten tietysti tiedustelutietoa analysoidaan ja jaetaan tarvitseville tahoille ja Suojelupoliisi on tässä keskeinen rooli. Eli me kerätään, analysoidaan ja jaetaan sitten sitä tiedustelutietoa tähän ilmiöön liittyen.

Veli-Pekka Kivimäki: Pystytkö vähän kuvaamaan sitä, et minkälaista tiedustelutieto on, mitä tähän liittyy?

Simo: No se voi olla hyvinkin moninaista. Eli useimmiten tiedustelutieto liittyy eri toimijoihin, joko yrityksiin tai henkilöihin, jotka operoivat tässä verkostossa, hankintaverkostossa, niinku meillä puhutaan. Eli verkosto, joka pyrkii hankkimaan, joko vientirajoitusten alaisia tuotteita tai sitten kokonaan pakotteiden alaisia tuotteita. Ja Suojelupoliisi kohdistaa tiedonhankintaa ja tiedustelua sitten näihin verkoston eri osiin. Tää on varmaan se, sanoisin, yleisin tiedustelutiedon keräämisen kohde.

Hannamiina Tanninen: Minkälaisia asioita näistä kohdeverkostoista tai yrityksistä tai muista kerätään, mikä sitten auttaa Suojelupoliisia niin sanotusti proliferaation pahisten jäljillä?

Simo: No. Tietysti ensimmäisenä täytyy identifioida aina ne toimijat ja tahot, jotka ovat mukana tällaisessa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavassa toiminnassa. Eli tahojen identifiointi on yksi.

Sit on tietysti näitten tahojen toimintatapa. Puhutaan moduksesta, eli se miten toimitaan, miten pyritään hankkimaan näitä tuotteita ja miten niitä pyritään kuljettamaan esimerkiksi Suomen rajojen ulkopuolelle sitten tahoille, jotka saattavat olla vaikka kansainvälisten pakotteiden alaisia. 

Ja oikeestaan nää on ne keskeiset.  Eli pyritään identifioimaan toimijoita, pyritään selvittämään, et miten tavara liikkuu tai raha liikkuu. Se on myös nyky-yhteiskunnassa toinen erittäin merkittävä selvityksen kohde. Eli miten rahavirrat liikkuvat.

Hannamiina Tanninen: Oot maininnu, että on rahavirtoja ja pahisverkostoja ja pakotteita ja muita vastaavia, niin suojelupoliisi ei varmaan ihan yksin pysy näiden kaikkien perässä.

Simo: Ei, se on erittäin hyvä pointti ja niinkun varsinkin Suomen kokosessa maassa. Me ollaan pieni maa, niin meidän yksi vahvuus on se, et meil on äärimmäisen hyvä viranomaisverkoston yhteistoiminta. Eli Suojelupoliisi ei tee tätä yksin, vaan meillä on erittäin tiivistä yhteistyötä kansallisesti Ulkoministeriön, Tullin, Keskusrikospoliisin ja sitten tietysti myös kolmannen sektorin, eli yritysten kanssa, tän ilmiön taklaamisessa. Ja sit tietysti Suojelupoliisi tekee myös tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Eli tämä on tiimiä eforttia, niin sanoakseni.

Veli-Pekka Kivimäki: Nyt kun puhutaan sit tästä, että mitä yritetään viedä täältä muualle. Niin minkälaisista asioista sit käytännössä puhutaan? Minkälaisia nää tuotteet sit esimerkiks on sitten, minkälaisia täältä yritetään viedä?

Simo: No pääasiassa… ne on kaksikäyttötuotteita, mikä tarkoittaa sitä, että jollain  tuotteella on täysin legitiimi siviilikäyttötarkoitus, mut sil samalla tuotteella voi olla myös semmonen sotilaskäyttö, mitä halutaan rajoittaa tai… esimerkkeinä… Siis tuotekirjohan on äärimmäisen laaja. Mutta esimerkkinä voi olla vaikka tietyt puolijohteet tai mikropiirit, joita voidaan käyttää vaikka ballististen ohjusten ohjausjärjestelmissä. Massaspektrometrejä… analytiikka, laitteistoja, joita voidaan käyttää sitten laboratorion sijaan myös esim. jossain kemiallisten aseiden valmistuksessa. Kvanttiteknologiaan liittyvää korkeaa teknologiaa, joka on vientirajoitusten alaista. 

Eli se on äärimmäisen laaja se kirjo ja nyt täytyy huomioida, et vielä Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainaan, niin EU on asettanut hyvinkin laajoja pakotepaketteja Venäjään liittyen, joka sit on laajentanut ehkä tätä perinteisesti hyvin teknologiapainotteista tuotevalikoimaa niin ihan vaikka niinku luksustuotteisiin liittyen. Eli se on ehkä tässä hetkessä niin normaalia laajempi tää tuotekategoria.

Veli-Pekka Kivimäki: Mainitsit tässä nää kaksikäyttötuotteet, ni onko nää sellasia, että yritys ei välttämättä itsekään tunnista, että minkälaiseen käyttöön näit voidaan käyttää sit näitä tuotteita, mitä hankitaan?

Simo: Joo, se on mahollista ja itse asiassa aika… meil on niinku sanoin tuossa, että tehdään aktiivista yhteistyötä suomalaisen yrityskentän kanssa ja sanotaan näin, et monet tai suurin osa yrityksistä on selvillä siitä heidän tuotteensa kaksikäyttöpotentiaalista ja yleisellä tasolla voi sanoa, et suomalaiset yritykset on aika valveutuneita tämän vientivalvontaan liittyvien koukeroiden ja riskien tunnistamisessa. Mutta on hyvinkin mahdollista, että kaikki yritykset eivät tiedosta sitä, et heidän joku tuote voi olla sillä tavalla kaksikäyttötuote, et sil saattaa olla joku sotilaskäyttö tämmönen aplikaatio.

Hannamiina Tanninen: Nyt kun Venäjä ja pakotteet on mainittu, niin kertokaa, että mihin Euroopan maat sitten pyrkivät näillä pakotteilla? Ja mitä ne pakotteet käytännössä pitävät sisällään?

Lotta Hakala: No näiden pakotteiden tavoitteena on ensinnäkin heikentää siis Venäjän sotilaallista kykyä, käydä tätä hyökkäyssota Ukrainassa. Ja sitte toisaalta viedä sitä pohjaa tämän sodan rahoittamiselta Venäjällä ja myöskin aiheuttaa Venäjän taloudelle rasitetta tai kuluja näiden pakotteiden kautta. 

Käytännössä siis pyritään estämään tiettyjen tuotteiden vientiä Venäjälle ja sitte toisaalta tiettyjen tuotteiden tai raaka-aineiden vientiä Venäjältä länteen vastaavasti. Ja pyritään siis tekee näiden pakotteiden kiertämisestä niin niinku kallista ja hankalaa, että sekin jo osaltaan väkisinki sitte vaikuttaa Venäjän talouteen. 

Näit pakotepaketteja on EUsta tullut tässä vajaan parin vuoden aikana aika monta. Että nyt on siis käytössä 11. pakotepaketti, jossa tuli muun muassa mahdolliseksi  rajottaa EUssa tiettyjen pakotteiden alaisten tuotteiden viemistä esimerkiks kolmansiin maihin, jos on syytä olettaa, että ne päätyy sieltä kolmansista maista todellisuudessa Venäjälle. Ja sitte voimassa on ollu pitempään esimerkiks Venäjän raaka-ainevientiin, vaikkapa öljytuotteisiin, liittyviä pakotteita.

Hannamiina Tanninen: Olisko sulla antaa jotain esimerkkiä jostain pakotteen alla olevasta tuotteesta, raaka-aineesta, teknologiasta ja siitä, että miten sen arvioidaan sitten heikentävä Venäjän taloutta ja toivottavasti myös tätä Venäjän raukkamaista ja provosoimatonta hyökkäystä Ukrainaan?

Lotta Hakala: No esimerkiks Simokin tuossa viittasi, kaikenlaiset elektroniset komponentit, mittauslaitteet, materiaalitekniikka, optiikka, merenkäynti teknologia, ilmailualan teknologia. 

Me tiedetään, että esimerkiksi tämmöset niinku komponentit, joita Venäjä käyttää myös aseteollisuudessa, niin niistä on Venäjällä jo nyt pulaa, koska he on hyvin riippuvaisia aseteollisuudessa länsimaisista tuotteista. Sitte toisaalta Venäjä on myös vahvasti riippuvaista ilmailun, merenkulun puolella varaosista, läntisistä varaosista, joita ei tällä hetkellä siinä mittakaavassa kuitenkaan sinne sit saa, mitä he ovat tähän asti ennen pakotteita saaneet.

Hannamiina Tanninen: Eli jos länsimaista ei vaikka toimiteta‚ tai kun nyt ei toimitetakaan, lentokoneiden varaosia Venäjälle, ni se sitten haittaa esimerkiksi Venäjällä lento-

Lotta Hakala: Se käytännössä aiheuttaa merkittävää haittaa jo nyt meijän arvion mukaan Venäjän ilmailuun.

Veli-Pekka Kivimäki: Sit täs mainittiin nämä kolmannet maat, mitä kautta Venäjä vois pyrkiä hankkimaan näitä tuotteita. Niin millaisin keinoin sitten Venäjä käytännössä pyrkii näitä pakotteita kiertämään?

Simo: No keinot on tietysti moninaisia aina. Hankintaketjut on pitkiä, kierrätetään useamman maan kautta Euroopassa tai Euroopan ulkopuolella ennen sitten lopulliseen määränpäähän pääsyä, mikä sitten tekee ehkä viranomaisvalvonnan ja ja kontrollin haastavaksi. Sit voidaan käyttää joissain tapauksissa jopa ihan peiteyrityksiä tai sit voidaan käyttää tämmösiä bulvaania yrityksiä. Näitten ero on se, et peitefirma on perustettu nimenomaisesti tämmöstä toimintaa varten ja bulvaani yritys on laillinen yritys, joka sitten sen normaalin liiketoimintansa ohessa niin saattaa tehdä tämmöstä hämäräbisnestä. Ja sitten käytetään väärennettyjä loppukäyttötodistuksia. Eli vaikka nyt suomalaisille teknologiayrityksille ilmoitetaan, että tuote olisi menossa yritykselle x paikkaan y, mutta tosiasiassa se päätyykin sitten Venäjälle muutaman mutkan kautta. Eli tässä on varmaan tämmöset yleisimmät keinot, millä pyritään harhauttamaan.

Veli-Pekka Kivimäki: Julkisuudessakin on ollut tietoa siitä, että Suomessakin jo yrityksiä, joita esimerkiksi Yhdysvaltojen viranomaiset on sanktioinut. Niin pyrkiikö Venäjä sitten kiertämään näitä pakotteita myös Suomen kautta?

Simo: Kyllähän siitä on viitteitä. Toki nyt täytyy sanoa, et tällä hetkellä, kun itäraja on suljettu ja oikeastaan tässä viime aikoina tapahtuneet kiristystoimet ennen rajojen lopullista sulkemista, aiheutti sen, että tavaraliikenne käytännössä romahti tai meni murto-osaan siitä‚ mitä se oli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Niin se on ehkä aiheuttanut sen, että Suomen rooli on hiukan muuttunut. Siinä missä ennen oltiin ehkä… suoremmin läpikulkumaa, maantieteellisistä syistä johtuen, niin nyt sitten tavarat kulkevat Suomen kautta kolmansiin maihin, josta sitten päätyvät Venäjälle. Eli nykyinen tilanne on se, että tästä suoraan Venäjälle tavaroiden päätyminen niin on harvinaista.

Veli-Pekka Kivimäki: Vaikka se on harvinaista tällä hetkellä, niin mitäs sitte, onko Suomi enemmän semmonen maa, mistä hankitaan tätä teknologiaa kuitenki vai  tätä kautta kuljetetaan sitä sitten kolmansiin maihin, mistä se saattaa päätyä Venäjälle?

Simo: Tähän vastaisin et sekä että. Eli se riippuu hiukan siitä tavaran luonteesta. Ja meillä on Suomessa on isoja ja pieniä erittäin korkean teknologian yrityksiä, jotka tekevät maailman mittakaavassa aivan huippuluokan tuotteita, vaikka kvanttiteknologiaan liittyen. Tällaisten yritysten tuotteet on sitten hankintalistalla venäläisille, mut sitten taas jos puhutaan vaikka jostain… Länsi-Euroopasta tai Yhdysvalloista tulevasta teknologiasta ja tavaroista, niin tämmösissä tapaukissa Suomi on sitten kauttakulkumaa. Että me nähdään ilmiön molemmat päät täällä.

Hannamiina Tanninen: Kun mainitsit tossa, et Venäjä kuitenkin pakotteista huolimatta pyrkii hankkimaan erilaisia asioita ja teknologioita länsimaista, niin minkälaisia asioita Venäjä nyt pyrkii hankkimaan pakotteita kiertämällä? Ja mitkä niinku teidän analyysin mukaan näyttää olevan niitä kriittisimpiä tällä hetkellä?

Lotta Hakala: Kyllä kriittisimpiä ihan selkeesti on kaikki tämmöset teknologiasektorin tarvitsemat komponentit varmasti. Sitte just ne ilmailuu-, merenkulkualan varaosat. Niistä on varmasti jo nyt semmonen akuutti pula. Ja sitte ylipäätään kaikki tämmönen… just mittauslaitteet, optiikka, sen tyyppinen, millä on myös sitten sotilaspuolella sovellutuksia, koska niin kuin todettua, niin  Venäjän aseteollisuus on ennen tätä sotaa jo ollut tosi riippuvainen länsimaisista tuotteista ja teknologiasta ja osista, jotta he pystyy ylläpitämään sitä aseteollisuuden kykyä tuottaa niitä tuotteita.

Hannamiina Tanninen: Nyt kun sota kuitenkin jatkuu ja vaikuttaa siltä, et Venäjä jostain sitten saa näitä kyvykkyyksiä jatkaa tätä hyökkäystä. Niin minkälaisia reittejä, teidän arvion mukaan, sitten Venäjälle päätyi sitten näitä teknologioita tai muita avustavia asioita?

Lotta Hakala: Kyllähän niitä päätyy varmasti just sieltä kolmansien maiden kautta. Todennäkösesti niitä on myös Suomen kautta päätynyt. Siitä ei päästä mihinkään, et eihän tietenkään pakotteilla pystytä kaikkea estämään. Siinä meidän on oltava sillai rehellisiä.  Niinku todettiin tossa aiemmin, niin tavoite on vaan just tehdä siitä pakotteiden kiertämisestä mahdollisimman kallista ja hankalaa. 

Niinku Simo tossa vähän viittasi, niin Suomesta on just sitte viety varmasti varsin paljon esimerkiks tämmöstä bulkkipuolen elektroniikkaa. Eli semmosta vaikkapa tavallisten mikropiirien tyyppistä tavaraa, jota on helppo sitten pistää tämmösen laillisen viennin joukkoon ilman, että se sieltä sitten herättää huomiota. 

Mutta tosiaan nyt, ku se rajaliikenne on vähentynyt ja tietysti tällä hetkellä nyt kokonaan seisauksissa, niin se on vaikuttanu sit siihen mahdollisuuteen käyttää Suomea. Eli todennäköisesti siirtyy entistä enemmän tonne kolmansiin maihin se liikenne.

Simo: Mun mielestä toi oli hyvä, mitä Lotta sano siitä, että ei ole realistista olettaa, et ikään kuin nyt, kun meillä on pakotteet Venäjää kohtaan, niin tällanen et Venäjä ei vois hankkia niitä. Et niin kauan ku meil on vapaakauppa ja meil menee kuitenki vientiä Suomestakin… Aasiaan tai Lähi-itään tai Keski-Aasian maihin, niin on täysin mahdollista, että ne kertaa sieltä Venäjälle. Et se tavallaan täytyy ymmärtää, et pakotteet ei oo sellanen lopullinen ratkaisu tähän tähän ongelmaan, vaan nimenomaan tarkotus on vaan haitata ja hidastaa Venäjä hankintapyrkimyksiä.

Lotta Hakala: Kyllä. Eikä ne on myöskään semmonen lyhyen aikavälin ratkaisu.

Simo: Nimenomaan.

Lotta Hakala: Että niissä pitää kattoa pitkällä tähtäimellä niitä vaikutuksia.

Veli-Pekka Kivimäki: Vaikka tätä sanktion kiertoo tapahtuu, niin kuitenkin nämä pitkän aikavälin vaikutukset on se, mitä haetaan sitten. Elikkä vaikka tämmöstä välitöntä vaikutusta ei sitten olis, niin kuitenkin sit ne on sen arvosia kuitenkin sitten pitkällä aikavälillä.

Lotta Hakala: Kyllä. Et kyl niissä ihan selkeesti on semmonen useiden vuosien tarkastelujakso, et mikä se vaikutus tulee olemaan sitten Venäjän teollisuudelle, Venäjän taloudelle pitkällä aikavälillä.

Hannamiina Tanninen: Julkisuudessa on ollut aika paljon keskustelua siitä, että Kiina ja Venäjä tekee yhteistyötä tässä pakotteiden kiertämisessä. Kiina ei ole mukana tietenkään länsimaiden asettamissa pakotteissa, eikä Kiina suorasanaisesti ole muun muassa tuominnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Mikä on teidän analyysi siitä, että tekevätkö Kiina ja Venäjä esimerkiksi yhteistyötä tässä asiassa?Ja mihin se vaikuttaa?

Lotta Hakala: No Kiinan kauppa Venäjän kanssa on sodan aikana lisääntyny, se tiedetään. Ja Venäjän riippuvuus Kiinasta on kasvanut. Todennäköisesti kasvaa entisestään, koska Venäjä on pakotettu suuntaamaan omaa kauppaansa ja vientiään Kaukoitään, Kiinaan päin. 

Mutta sit samaan aikaan täytyy mun mielestä muistaa, että Venäjä ei kuitenkaan myöskään sieltä Kaukoidän kautta tai Kiinan kautta pysty kaikkea pakotteiden alaista korvaamaan. Et kuitenki sitte on semmosia länsimaiden tai niin sanotusti länsimielisten toimijoiden valmistamia tuotteita, niinku vaikka esimerkiksi tämmönen 5G-tason mikrosirut tuotteet, joissa sitten se Kiinan kautta kiertäminen on tosi vaikeeta, koska ei Kiinallakaan oo sitä omavaraisuutta niissä tuotteissa. Eli sekin on riippuvainen lännestä saatavista tuotteista.

Veli-Pekka Kivimäki: Eli jos me vedetään vielä tässä yhteen, niin onko näillä pakotteilla sitten väliä, jos tätä kiertoa kuitenkin tapahtuu?

Simo: No tällee operatiiviselta näkökulmalta, niin ehdottomasti on. Et jos otetaan vaikka esimerkkinä se, että meillä on jotain kriittisiä piirilevyjä vaikka ohjuksissa, jota käytetään ja jos ennen niitten hankkiminen kesti kolme päivää, ja nyt se kestää kolme viikkoa, ni se vaikutus sillä, että mikä sen ohjuksen valmistumisaika on ja sitte se, et milloin sitä käytetään vaikka nyt Ukrainan sodassa, niin sehän pitenee merkittävästi. Näin ihan operatiivisellakin tasolla, niin silloin ne on mun mielestä tehokkaita ja ajavat asiansa.

Lotta Hakala: Ja sitten toisaalta vähän ylemmälle tasolle tai yleisemmälle tasolle vietynä niin se, että ne tavaravirrat on pienempiä ja niissä on viiveitä ja ne tuotteet on kalliimpia niiden pakotteiden johdosta, niin se vaikuttaa sitten taas siihen Venäjän teollisuuteen ja sitä myötä sitten pitkällä aikavälillä siihen maan talouteen ja toisaalta siihen, että minkälaisia tuotteita heillä sitten siellä omasta takaa on joidenkin vuosien kuluttua käytössä tai ei ole käytössä.

Veli-Pekka Kivimäki: Nyt ku alettiin puhua tästä pitkästä aikavälistä, niin yksi on tämmönen tiedustelupalvelun tehtävä on aina tuottaa tietoa päätöksentekijöille ennakoitavasti, ettei aina reagoida vaan siihen, mitä tapahtuu, vaan katsotaan tulevaisuuteen ja luodaan vähän sitä näkymää, että mitä voisi tapahtua. Niin mitäs tällä vientivalvonnan saralla, niin minkälaisia isoja asioita sieltä sitten mahdollisesti nousee haasteeksi tulevaisuudessa?

Simo: Mä uskon, että on hyvin pitkälti varmastikin samoja, mitä ehkä keskustelussa nähdään yleisemminkin yhteiskuntaa koskettavan. Murrosteknologiat, kvanttiteknologiaa, tekoäly liittyvät, avaruuteen… Sodankäynti varmasti siirtyy jollain aikajänteellä avaruuteen. Eli avaruusteknologiaan liittyvät ja sen kehitykseen liittyvät teknologiat. Ni mä uskon, että… näin omalta katsantokannaltani tässä tulee olee niitä tärkeitä alueita, mitkä tulee työllistämään jatkossakin meitä.

Lotta Hakala: Samaa mieltä ja sitte myös tossa huipputeknologian ja tutkimuksen saralla, niin tämmönen osaamiseen ja sen vientivalvontaan liittyvät kysymykset tulee todennäköisesti korostumaan entisestään, et miten me valvotaan tämmösen osaamisen vientiä.

Veli-Pekka Kivimäki: Onko niin siis, että Suomessa pitäs nytten tutkimuksen ja kehityksen puolella, jos mietitään näitä tulevaisuuden oloja, ni olla hereillä sitten myöskin tämmöseen vientivalvontakysymykseen ja kaksikäyttöpotentiaaliin?

Lotta Hakala: On. Lyhyt vastaus [naurahtaa].

Hannamiina Tanninen: Minkälaisia asioita sitten esimerkiksi yritysten tai yksittäisten henkilöiden, jotka käy kauppaa ulkomaille, mitä heidän kannattas ottaa huomioon näissä pakoteasioissa?

Lotta Hakala: No ainakin se, mihin Simokin tossa on viitannut, että loppukäyttäjätietoja, jonkun tuotteen tai komponentin loppukäyttäjätietoja todennäköisesti pyritään peittelemään. Eli siellä ei tietenkään automaattisesti lue se, että tämä tuote on nyt menossa Venäjälle ja tää on menossa tukemaan Venäjän aseteollisuutta esimerkiks. Et ihan se, et tiedostaa, että tuote ei välttämättä mene sille taholle, joka on ilmoitettu siinä vastaanottajaksi.

Simo: Joo, näkisin, et nimenomaan yritysten semmonen know your customer on tärkeää olla hyvällä tasolla ja sillä tavalla hereillä, et jos yllättäen tulee pikkasen epäilyttäviltä tahoilta kyselyitä, varsinkin jos me puhutaan tämmösistä kaksikäyttötuotteista, jos yritys on tämmösellä toimialalla, niin silloin kannattaa hälytyskellojen soida. 

Ja tässä voisin mainostaa Ulkoministeriön vientivalvontaosastoa tai vientivalvonta yksikköä, joka on erittäin avulias yritysten suuntaan. Eli mikäli yritykset vähänkin on kysyttävää siitä, et vaatiko esimerkiksi tuote vientiluvan tai onko tähän vientiin liittyen jotain selvitettäviä asioita, niin rohkaisen kääntymään Ulkoministeriöön vientivalvonta yksikön puoleen. Että he on erittäin asiantuntevia tässä.

Hannamiina Tanninen: Ja samaa kautta menee sit tää, jos huomaa itse jotain, et nyt alkaa vähä hälytyskello soimaan, että hetkinen, että onkohan tää nyt ihan  kunnollinen yritys, kenen kanssa mä käyn kauppaa tai muuta, niin onko Ulkoministeriö siinäkin asiassa taho, johon ottaa yhteyttä?

Simo: Ulkoministeriöön voi olla, mutta sen lisäks myös meille Suojelupoliisin voi laittaa nettisivujen kautta nimettömänä tiedoksi tai tämmösen vihjeen, niin täällä sitten käynnistetään tarvittavat selvitystoimet siitä tapauksesta.

Hannamiina Tanninen: Ja kiitoksia erinomaisista analyyseistä liittyen vientivalvontaan, ja nyt on sitten vuorossa meidän kaikkien asiantuntijoiden lemppari kysymys. 

Eli koska Supodi on podcast, jossa on tarinoita, joita ei muualta kuule, haluamme  myös kysyä tänään haastateltavilta asiantuntijoilta, millaisia tarinoita teillä on kerrottavana, joita ei muualta kuule?

Lotta Hakala: No itse tosiaan Supo-uran alkupuolella kävin tosi usein työpaikan lähellä sijaitsevassa kahvilassa, jossa oli sitten paljon myös englantia äidinkielenään käyttäviä työntekijöitä ja sitte tämmöseen joviaaliin anglosaksiseen tyyliin kyselivät vakkarikävijöiltä aina kuulumisia ja saattoivat kysellä, että mites töissä sujuu ja näin. Ja kuuntelin näitä keskusteluita siinä vieressä ja kun itellä ei ollu silloin tämmöstä julkista roolia Supossa, niin mietin sitten hermostuneena valmiiks aina seuraavia kertoja varten, että mikä on mun semmonen sopivan epämääräinen vastaus näihin työpaikkaa mahdollisesti koskeviin kysymyksiin. Ja täytyy sanoa, et mä olin vähän pettynyttä, et multa ei sit lopulta ikinä siellä kahvilassa kysytty tästä työnantajasta tai työpäivästä yhtään mitään. Harmi.

Hannamiina Tanninen: Että tämä tarina ei mee hukkaan, niin muistatko yhtään,  että mikä olis ollu sun peitetarina?

Lotta Hakala:  Se olis ollu semmonen hyvin epämääräinen viittaus johonkin lähellä sijaitsevaan ministeriöön ja toivottavasti ilman kauheeta punastelua myöskään.

Simo: Niin mikähän tässä, minkälaisen tarinan tässä kehtaa kertoo. Mutta varmaan yksi sellainen‚ mikä tuli mieleen just ku olin aloittanut tässä nykyisessä toimenkuvassa, ni mulla on siis poliisitausta ihan tuolta partiohommista ja sit olin ensimmäisiä päiviä nykyisissä tehtävissä, ja vanhempi ja osaavampi kollega otti mut sit mukaan tämmöseen sidosryhmätapaamiseen ja sidosryhmätapaamisen aihe oli tällainen tiettyyn ydinfysiikkaan tai ydinteknologiaan liittyvän professorin tapaaminen. Ja siinä tapaamisessa istuessani piti muutaman kerran nipistää itseään, että poliisiammattikorkeakoulun mainoslehtisissä ei puhuttu mitään siitä, että sinustakin voi tulla ydinfysiikan keskustelija, mut niin vaan selvittiin siitäki. Mutta en ois uskonu vielä vuotta aikaisemmin‚ että mistä löydän itseni, kuten en uskonut, et löytäisin itseäni tästäkään tilanteesta. Näin.

Hannamiina Tanninen: Hyvä. Asiantunteva analyytikko selviää tilanteesta kuin tilanteesta.

Veli-Pekka Kivimäki: Tästäkin selvisitte kunnialla, kiitos teille siitä.

Simo: Kiitos.

Lotta Hakala: Kiitos.

Veli-Pekka Kivimäki: Kiitos, kun kuuntelit Supodia. Jos jokin asia jäi askarruttamaan tai haluat lähettää meille palautetta, voit laittaa viestin osoitteeseen podcast(at)supo.fi. Voit lähettää kysymyksiä myös Suojelupoliisin Instagram-tilille.