Kolumnit

null Kolumni: Tiedonhankinta kohtaa analyysin

Kolumni: Tiedonhankinta kohtaa analyysin

3.2.2021 13.00
Kolumni
Kolumnin tunnuskuva, jossa teksti Askeleen edellä.

Tiedonhankinnan ja analyysin on ymmärrettävä toistensa toimintatavat, jotta niiden välille ei synny kuilua.

Tiedonhankinnan ja analyysin välillä on ajoittain kuilu. Joiltain osin tämä on perusteltua, kuten tiettyjen tiedonhankintamenetelmien ja tietolähteiden suojaamiseksi, mutta jos kuilu on liian syvä, syntyy ongelmia. Jos tiedonhankinta ei tiedä mihin tietoa kerätään, eikä analyysi mistä ja miten tieto on syntynyt, ollaan suurten väärinymmärrysten tiellä.

Tiedonhankinnan on tunnettava analyysia tarpeeksi ymmärtääkseen sen tarpeet ja toimintatavat muun muassa mihin ja miten tuotettua tietoa käytetään. Tiedonhankinta tarvitsee myös ”isoa kuvaa” siitä, mihin kerättävä tieto liittyy – tämä tukee tiedonhankinnan suuntaamista ja onnistumista.

Analyysin on ymmärrettävä tiedonhankintaa riittävästi osatakseen käyttää tuotettua tietoa – esimerkiksi seuraavien kysymysten valossa: liittyykö tietoon ja keruuseen rajoitteita? Mikä on lähteiden luotettavuus? Miten kattavaa keruu on? Jos tiedon arvioija ei tiedä miten se on kerätty, voidaan väärille seikoille antaa liikaa painoarvoa ja arvio vääristyy. Myös odotuksista voi muodostua epärealistisia.

Keskeistä on tiedonhankinnan ja analyysin jatkuva vuorovaikutus ja toistensa roolien ymmärtäminen. Hyvin käytetty tieto on paras tieto.


Pekka Hiltunen.

Tiedusteluanalyysissä on usein kyse oikeanlaisten kysymysten esittämisestä ja analyysin koostamisesta pienistä tiedonmuruista. Supon analyysipäällikkö Pekka Hiltunen raottaa kolumneissaan, mitä tiedusteluanalyysillä tarkoitetaan ja kenelle sitä tuotetaan. Toisinaan Hiltunen kertoo, miltä ajankohtaiset turvallisuuspoliittiset kysymykset näyttävät analyytikon silmin.