Supon vuosikirja 2019: Terrorismin uhka yhä tasolla 2 eli kohonnut - tilannekuva muuttuu jatkuvasti

2.4.2020 9.00
Tiedote
Suojelupoliisin vuosikirjan 2019 kansi

Terrorismin uhka on Suojelupoliisin arvion mukaan edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkataso on ennallaan mutta terrorismin tilannekuva on kuitenkin muuttunut sekä kansainvälisesti että Suomessa. Ideologiasta riippumatta suurimman terrori-iskun uhkan muodostavat yksittäiset toimijat.

Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin 2. huhtikuuta julkaisemaan vuoden 2019 vuosikirjaan. Jatkossa uhka-arvio päivitetään vähintään kerran vuodessa.

Matkustaminen ja pitkäaikainen oleskelu Syyrian ja Irakin konfliktialueella ovat voimistaneet erityisesti radikaali-islamistisia verkostoja ja niiden kykyä ja valmiutta väkivaltaan. ISIL on länsimaissa edelleen uhka huolimatta sen aluemenetyksistä Syyriassa ja Irakissa.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kasvanut länsimaissa. Viimeaikaisten iskujen aiheuttaman inspiraatiovaikutuksen, yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja erityisesti verkossa tapahtuvan radikalisoitumisen takia vastaavanlaiset yksittäiset väkivallanteot ovat mahdollisia myös Suomessa.

Terrorismin uhkaa arvioidessaan Suojelupoliisi ottaa huomioon varsinaisten iskujen valmistelun lisäksi erilaiset tukitoimet: propagandan tuottamisen ja levittämisen, muiden ihmisten kannustamisen terrorismin tukemiseen, värväämisen ja rahoittamisen.

Koronaviruspandemian välittömät uhkat kansalliselle turvallisuudelle toistaiseksi vähäisiä
Suomen sisäinen turvallisuustilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta poikkeusolojen pitkittyminen voi kasvattaa kansallisen turvallisuuden uhkia.

Suomi on jatkuvasti ulkovaltojen laittoman tiedustelun kohteena. Suomea vakoilevien valtioiden tavoitteena on etsiä haavoittuvuuksia, joiden kautta ne voivat saada haltuunsa esimerkiksi salassa pidettävää tietoa. Niin valtiolliset kuin ei-valtiolliset toimijat voivat hyödyntää tilannetta yhteiskunnallisen epävakauden lisäämiseksi. Lisäksi poikkeusolojen pitkittyessä ääriliikkeet voivat pyrkiä hyödyntämään voimistuvaa vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Poikkeusoloissa myös tarkoitushakuisesti levitetyn disinformaation määrä ja vaikuttavuus voivat kasvaa.

"Poikkeusolot luovat tilaisuuden ulkovaltojen laittomalle tiedustelulle, kybervakoilulle sekä laaja-alaiselle vaikuttamiselle. Laittoman tiedustelun kiinnostuksenkohteina ovat pandemian vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan", viranomaisten suorituskykyyn, yritysten toimintaan tai huoltovarmuuteen, kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

"Suuri osa suomalaisista on siirtynyt nyt etätöihin, ja myös etätöissä pitää huolehtia tietoturvasta vähintään yhtä hyvin kuin normaalioloissa", Pelttari jatkaa.

Uudet toimivaltuudet on otettu käyttöön

Viime vuosi oli Suojelupoliisille historiallinen, koska uusien tiedustelulakien myötä Supon toimivaltuudet uudistuivat kesäkuussa 2019.

"Teemme parhaamme sen eteen, että valtionjohdolla on käytössään yhä ajantasaisempaa ja merkityksellisempää tietoa. Työ on hyvässä vauhdissa, mutta täyden toimintakyvyn rakentaminen vie oman aikansa. Kun oma osaamisemme kasvaa, olemme aiempaa vähemmän riippuvaisia kansainvälisten kumppaneidemme tiedosta", päällikkö Pelttari toteaa.

Tiedustelulait toivat Suojelupoliisille myös entistä tiukemman valvonnan.

"Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että toimivaltuuksia käytetään lainmukaisesti. Pidämme kattavaa valvontaa työmme ehdottomana edellytyksenä, ja olemme entisestäänkin panostaneet omaan laillisuusvalvontaamme. Laillisuuden takuumies on tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen, jolla on esteetön pääsy Suojelupoliisin salaisimpaankin tietoon."

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Suojelupoliisin vuosikirjan julkistuksen yhteydessä ei järjestetä tänä vuonna koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilan vuoksi erillistä tiedotustilaisuutta.

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, [email protected]

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on tarvittaessa haastateltavissa torstaina 2.4.2020 puhelimitse.