Päällikön kolumni: Venäjän vaikuttamisen uhka säilyy, vaikka Suomen Nato-päätös on tehty
Suomen Nato-päätöksenteon nopeus saattoi jopa yllättää Venäjän, mikä selittää osin vaikuttamisyritysten tähänastista laimeutta. Venäjän vaikuttamisen uhka kuitenkin säilyy.
Nato-keskustelu ja sen seurauksena Suomen päätös jäsenyyden hakemisesta ovat edenneet ripeästi ja johdonmukaisesti. Suomalaisten enemmistön mielipide kääntyi jäsenyyden kannalle käytännössä yhdessä yössä. Muutoksen nopeus on saattanut yllättää Venäjän hallinnon.
Kun Venäjä haluaa vaikuttaa toiseen valtioon, se pyrkii aina edistämään Venäjän omia etuja. Uudessa tilanteessa Venäjän on muodostettava näkemys siitä, mikä on Venäjän etu ja paras toimintatapa, kun Suomesta todennäköisesti tulee Naton jäsen.
Suojelupoliisi varoitti maaliskuussa, että Venäjällä on tahto vaikuttaa Suomen Nato-päätökseen ja erilaisia vaikuttamisyrityksiä on odotettavissa. Tämä asetelma ei ole muuttunut, vaikka päätös jäsenyyden hakemisesta on tehty. Venäjä vastustaa Naton laajenemista, ja haluaa varmasti jatkossakin näyttää mielipiteensä sanoin ja teoin.
Suomi tekee turvallisuuttaan koskevat ratkaisunsa itsenäisesti eikä niihin voi vaikuttaa ulkopuolelta. Viranomaisten tehtävä on turvata se, että ratkaisut voidaan tehdä rauhassa ilman ulkopuolista painostusta.
Varautuminen on tärkeä osa suojautumista
Vaikka merkittäviä kyberhyökkäyksiä tai voimakasta informaatiovaikuttamista Suomea vastaan ei ole toistaiseksi nähty, Venäjän vaikuttamisen uhka säilyy. Tällaisessa turvallisuustilanteessa varautuminen ei ole koskaan turhaa, vaan se on tärkeä osa suojautumista. Venäjän vaikuttamiselle on tyypillistä pyrkimys yllätyksellisyyteen.
Vaikuttamisen kohteena voivat Suomen lisäksi olla muut Nato-maat, joiden pitää vahvistaa Suomen jäsenyys. Venäjän tavoitteena säilyy myös eripuran kylväminen EU:n jäsenvaltioiden sisällä ja välillä unionin heikentämiseksi.
Venäjä saattaa erilaisilla keinoilla pyrkiä häiritsemään suomalaisten arkea, esimerkiksi jokin verkkopalvelu voi olla tilapäisesti pois käytöstä. Tällaisiin palvelunestohyökkäysten aiheuttamiin häiriöihin on varauduttu hyvin eikä niistä aiheudu pysyvää vahinkoa.
Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset järjestelmät on Suomessa suojattu varsin hyvin, mutta on mahdollista, että myös niitä yritetään häiritä. Tällaisetkin häiriöt ovat useimmiten ohimeneviä ja varajärjestelmiä on olemassa.
Informaatiovaikuttamisella lyödään kiilaa suomalaisten välille
Informaatiovaikuttamisella pyritään tyypillisesti luomaan ja vahvistamaan erilaisia yhteiskunnallisia jakolinjoja, esimerkiksi kantaväestön ja maahanmuuttajien tai erilaisten ideologisten ryhmien välillä. Tällä hetkellä erityisesti energian ja ruoan hinta nousee ja inflaatio kiihtyy. Elinkustannusten nousu voi lisätä väestössä eriarvoisuuden kokemusta, mikä voi tarjota Venäjälle yhden sellaisen sisäisen jakolinjan, jota se pyrkii jatkossa hyödyntämään.
Suomea koskeva negatiivinen uutisointi Venäjän mediassa on kevään aikana jonkin verran lisääntynyt. Tämä kehitys todennäköisesti jatkuu. Jo aiemmin käytetyt toisen maailmansodan historiaan ja Suomeen liittyvät sepitetyt narratiivit nousevat taas esiin. Samoin todennäköisesti väitetään, että suomalaiset päättäjät eivät noudata kansan enemmistön näkemysten mukaista politiikkaa. Tällainen uutisointi on tarkoitettu ensisijaisesti venäläiselle yleisölle, jonka mielikuvaa Suomesta halutaan heikentää.
Usein vihamielisen vaikuttamisen halutaan olevan näkyvää ja näyttävää, ja sen avulla pyritään luomaan pelkoa ja epävarmuutta yhteiskunnassa. Suomalaisten tänä keväänä osoittama yhtenäisyys turvallisuusratkaisuja käsiteltäessä on vakuuttanut minut siitä, että kestämme hyvin mahdolliset häirintä- ja vaikuttamisyritykset.
