Päällikön kolumni: Taloudellinen turvallisuus korostuu transaktionaalisessa maailmassa
Venäjä ja Kiina eivät kaihda keinoja kilpaillessaan myös suomalaisyritysten innovaatioista nykyisissä avainteknologioissa ja tulevissa murrosteknologioissa.
Talouden ja elinkeinoelämän merkitys kansalliselle turvallisuudelle kasvaa, kun maiden väliset suhteet muuttuvat arvopohjaisista kumppanuuksista entistä transaktionaalisempaan suuntaan. Erityisesti kilpailu murrosteknologioista saa autoritääriset maat, ennen kaikkea Kiinan ja Venäjän, käyttämään kaikkia keinoja oman kilpailuasemansa parantamiseksi.
Murrosteknologiat ovat nopeasti kehittyviä teknologioita, jotka muuttavat käyttöön tullessaan käsityksemme kriittistä resursseista. Esimerkiksi sähkömoottorien vallatessa alaa polttomoottoreilta, öljyn merkitys maailman keskeisimpänä resurssina heikkenee, ja akuissa tarvittavien harvinaisten maametallien merkitys kasvaa. Kvanttiteknologia on esimerkki murrosteknologiasta, jossa Suomi on poikkeuksellisen vahva.
Kiina ja Venäjä pyrkivät hankkimaan teknologisia innovaatioita sekä laillisin että laittomin keinoin myös Suomesta. Investoinnit, yritysostot, vakoilu ja tutkimusyhteistyön avulla tehtävät teknologiasiirrot ovat kaikki esimerkiksi Kiinan työkalupakissa.
Startupilta kybervakoilu voi viedä tulevan menestyksen
Erityisen haavoittuvia Suomen turvallisuuden ja etujen vastaiselle toiminnalle ovat usein aloittelevat startup-yritykset, joiden turvallisuuskulttuuri ja resurssit eivät ole vielä suojautumiseen harjaantuneiden suuryritysten tasolla.
Jos startupin kehittelemä innovaatio viedään esimerkiksi kybervakoilun avulla, yritykseltä viedään usein koko tulevaisuus. Samalla Suomen kansallinen etu kärsii, jos Suomi menettää tulevaisuuden menestyvän vientiyrityksen, mahdollisen alihankintaketjun rakentajan ja talouskasvun kirittäjän.
Tiedustelu- ja turvallisuuspalveluna suojelupoliisi sekä hankkii Suomen valtiojohdolle tietoa suurvaltojen tavoitteista että torjuu suomalaiseen elinkeinoelämään kohdistuvia kansallisen turvallisuuden uhkia.
Talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvien uhkien torjunta edellyttää yritysten ja viranomaisten yhteistyötä. Pelkästään kriittisen infran suojaaminen ei riitä, vaan meidän kyettävä suojaamaan myös kriittisiä tuotanto- ja arvoketjuja. Yrityksiltä saatava tieto parantaa viranomaisten ymmärrystä taloudellisen turvallisuuden ilmiöistä, ja suojelupoliisin tiedustelutieto auttaa yrityksiä suojautumaan tehokkaasti.
Suojelupoliisin on pystyttävä hyödyntämään teknologista kehitystä myös omassa työssään, mikä vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän strategisia kumppanuuksia teknologiayritysten kanssa.
Juha Martelius
Suojelupoliisin päällikkö
Teksti on julkaistu aiemmin GSD Nordicin Puolustus & Kokonaisturvallisuus -liitteessä 5.12.2025.
