Tavallisia ihmisiä omalaatuisilla töillä – Supodin uudet juontajat esittäytyvät

Supodi on taas täällä – yhtä häikäisevänä kuin aiemmin! Suojelupoliisin podcastin Supodin kolmatta kautta luotsaa uusi juontajapari, erikoistutkijat Hannamiina Tanninen ja Veli-Pekka Kivimäki. Aloitusjaksossa selviää, että omalaatuisista töistä huolimatta Supon jamesbonditkin ovat aivan tavallisia ihmisiä erilaisilla taustoilla. Tanninen ja Kivimäki raottavat tulevan tuotantokauden teemaa ja paljastavat omat tarinansa, joita ei muualta kuule.

Äänitteen kesto: 8 min

[alkumusiikki puheen taustalla]

Hannamiina Tanninen: Tervetuloa Suojelupoliisin podcastiin Supodiin. Tässä podcastissa keskustellaan tiedustelusta ja Suojelupoliisin toiminnasta. Luvassa on tarinoita, joita et muualta kuule. Tämä jakso on nauhoitettu alkusyksystä 2023. Minun nimeni on Hannamiina Tanninen ja saan toimia toisena Supodin kolmannen tuotantokauden juontajista. Kun en ole täällä podcast-studiossa, työskentelen Suojelupoliisissa erikoistutkijan tehtävissä.

Kanssani tällä kaudella studiossa on henkilö, joka on ollut niin useaan kertaan vierailla Supodissa, että päätimme jättää hänet pysyvästi tänne studioon. Erinomainen kollega ja erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki, miltä tuntuu nyt olla haastattelijan paikalla?

Veli-Pekka Kivimäki: Kyl se on mukava vaihteeks päästä tälle puolelle pöytää. Meillä on kuitenkin mahtavia asiantuntijoita talossa, ni kiva päästä kuulemaan heiltä viimeisimmät nyt näistä maailman tapahtumista. Sä oot ollu vasta lyhyen aikaa talossa töissä, niin millasta on ollu nyt olla täällä Suojelupoliisissa näin tuoreen supolaisen silmin?

Hannamiina Tanninen: Mä uskallan varmaan vastata tähän nyt aika rehellisesti, koska mun koeaika on jo mennyt. Ja vaikka pomo kuuntelee tätä podcastia ja toivottavasti kuunteleekin, ollaan aika paljon tätä valmisteltu. Yleisesti ottaen tää on ollu tosi tosi mielenkiintosta. Tosi haastavaa, on tullu paljon uusia asioita, mutta hyvällä tavalla haastavaa. Salasanoja on tosi paljon ja kaikkia muita pääsykoodeja, että en tiiä, millä mä aion muistaa ne kaikki. Mut niitä ei kyllä ainakaan tartte enää enempää. Ja välillä tuntuu, että on menny vahingossa oikikseen, koska meillä on niin paljon sisäisiä ohjeita ja eettisiä ohjeita ja muita vastaavia, mitä pitää noudattaa. Että terveisiä vaan kavereille, ketkä on käyny oikiksen, tää ei oo ihan helppo homma. Mutta minkä mä luulen, että on kaikkein eniten yllättäny mut, on se, että miten moninaista osaamista tässä talossa on. Et on ensinnäkin sellaista osaamista, mistä mä en ikinä tälleen omalla taustalla tiennykään, että on olemassa. Meillä on näitä James Bond -osaston naisia ja miehiä, ketkä on esimerkiks tuolla kenttähommissa tai näkee niitä oikeita pahiksia tai ei ehkä välttämättä sitä ihmiskunnan parasta puolta. Niin he on kaikki kuitenkin tosi rentoja ja mukavia tyyppejä ja heidän kanssa on tosi kiva jutella. Ihailen kyl hyvin paljon heidän ammattitaitoaan pysyä iloisina ja positiivisina, vaikka itsellä menee ehkä yöunet välillä uutisia katsoessa. Mut sitten toisaalta meillä on tosi paljon porukkaa vielä erilaisemmista taustoista. Et tääl on muun muassa biologeja ja musiikin maistereita ja ihmiset on todella perehtyneitä heidän siihen omaan osaamiseen. Mutta sitten taas toisaalta täällä on hyvin tavallisia ihmisiä töissä. Et saattaa olla just näitä James Bond -osaston miehiä tai naisia, että ne puhuu hirveen jotain teknistä juttua ja on hiukset ja kauluspaidat mintissä ja sitten keskustellaan jostain tosi tärkeestä asiasta. Ja sit seuraavassa lauseessa tää sama ihminen saattaa olla sillee, et vitsi ku mun teini-ikäinen tai uhmaikäinen lapsi ei kuuntele mua kotona, et ei vaan yhtään kuuntele.

Veli-Pekka Kivimäki: Näin se nyt on, et meilläki tosiaan kaikesta mystiikasta huolimatta täälläkin on töissä tavallisia ihmisiä kuitenkin loppu kaikki. Nää meidän työt on aika omalaatusii täällä kuitenkin ja sit myöskin kun käsitellään paljon turvaluokiteltuu tietoo, niin nää työympäristöt on erilaisempia kuin monessa muusta työpaikassa. Kuitenkin tääl on sit välillä niit ihan samojaki ongelmia kuin muissa työpaikoissa, et välillä printterit ei toimi tai kiroillaan ku Office-ohjelmat ei tee sitä, mitä pitäis. Näin se vaan menee.

Hannamiina Tanninen: Joo, menee. Miten sitten, minkälaiset odotukset sulla on tästä meidän uudesta Supodin kaudesta? Ja nyt kun me keskitytään entistä enemmän tiedustelupalvelutehtävään ja siitä keskustelemiseen, niin minkälaisia aiheita meillä on tässä luvassa?

Veli-Pekka Kivimäki: No mehän tullaan tässä pohjustamaan sitä esimerkiks, että mitä tämä tiedustelu nyt on. Että käytetään jakson verran siihen, että puhutaan, että mikä on tiedustelupalvelu ja mitä se tekee. Siihen myöskin sitten meidän näitten työntekijöiden näkemyksii siitä, jotka on pidempään ollu tällä toimialalla, että miten he tän asian kokee oman kokemuksen perusteella. Mut yks, mikä merkittävä asia täs on tapahtunu tän edellisen Supodi-kauden jälkeen, on ollu sit tää Venäjän aloittama hyökkäyssota. Elikkä Venäjästä tullaan puhumaan tässä muutamankin jakson verran, niin sen sisäisestä tilanteesta kuin myös tästä Venäjän vaikuttamistoiminnasta. Venäjän lisäksi tulla puhumaan Kiinastakin tällä kaudella sekä sitten myöskin vientivalvonnasta ja terrorismista. Puhutaan myös jakson verran sitten Supon historiasta ja kyl me sitä Tiitisen listaakin sitten tullaan sivuamaan. 

Hannamiina Tanninen: Mielenkiintosta, odotan mielenkiinnolla varsinkin sitä Tiitisen lista -jaksoa ja ehdottomasti noita muitakin aiheita. Suojelupoliisista sanotaan usein, että meiltä saa tietoa, mitä ei muualta saa. Tämän perinteen mukaisesti jokaisen jakson lopussa kysymme jokaiselta vieraalta, että onko heillä jokin tarina, jota ei muualta kuule. Ja koska näitä tarinoita joutuu vähän miettimään ja valmistelemaan, niin päätimme laittaa meidät juontajat samaan liemeen kun meidän vieraat. Eli V-P, olisiko sinulla jokin tarina, mitä ei muualta kuule?

Veli-Pekka Kivimäki: Tarinoita löytyy vaikka minkälaisia, mutta ehkä jos vähän kuvailee sitä, että minkälaista meidän toiminta on, niin mehän tehdään paljon kansainvälistä yhteistoimintaaki. Sitä voi moni ajatella, että se on ehkä sellaista salamyhkästä ja jäykkää ja jäyhien ihmisten varjoissa tapahtuvaa hähmäistä toimintaa, mutta ihan ihmisiä nää meijänki vastinparit on. Niidenkin kanssa sitten jutellaan kaikenlaista ja ollaan jopa vietetty erään kumppanin kanssa tämmöstä musiikkivisaa kerran, että soitettiin biisejä, piti nimetä biisit ja arvailla. Että kyllä se ihan normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä se kansainvälinen yhteistyökin meillä on. Entäs Hannamiina, onks sulla jotain tarinaa, minkä sä haluaisit kertoa?

Hannamiina Tanninen: On, kiva kun kysyit. Osasin jopa valmistautua tähän kysymykseen, mulla on tarina liittyen kotikaupunkiini Kuopioon. Aloitin työt täällä aikaisemmin tänä vuonna, niin kollegat sitten kierrätti mua, myös V-P varsinkin, kierrätti sitten tapaamassa ihmisiä. Kaikki sitten uudet kollegat kyseli, että mistäs sä olet. Mä en ihan ymmärtänyt kysymystä. Kollegat yrittivät kysyä, että mistä yksiköstä tai mistä tiimistä tai mitä mä oon tänne tullut tekemään. Mutta koska en ymmärtänyt kysymystä, niin kerroin kaikille ensimmäisenä, että mä oon kotoisin Kuopiosta. Että nyt sitten puoli organisaatioo tietää, että mä oon Kuopiosta, että terveisiä vaan Kuopioon, jos joku tätä siellä kuuntelee.

[loppumusiikki puheen taustalla]

Veli-Pekka Kivimäki: Varmasti saadaan mahtavat kuuntelijaluvut nyt Kuopion suunnalta tällä tuotantokaudella. Eli tämmöstä on meillä tällä kaudella luvassa Supodissa. Kiva, että olette te kuuntelijat täällä mukana. Onko meillä loppusanoja?

Hannamiina Tanninen: No ei, toivottavasti nautitte jaksoista ja meidän asiantuntijoiden erinomaisista analyyseistä. Laittakaa meille tosiaan kysymyksiä. Meitä voi seurata useimmilla podcast-alustoilla.

Veli-Pekka Kivimäki: Jatketaan tästä.

Hannamiina Tanninen: Jatketaan, kiitoksia.