Skip to Content

Päällikön kolumni: Suomi torjuu terrorismia ideologiasta riippumatta

Julkaisuajankohta 21.6.2022 16.00
Kolumni
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari

Terrorismintorjunta otetaan Suomessa vakavasti, ja viimeaikaiset lainsäädännön muutokset ovat parantaneet tilannetta.

Suomen Nato-jäsenyyden hakemisen yhteydessä Turkki on nostanut hieman yllättäen keskusteluun myös terrorismin torjunnan Suomessa. Suojelupoliisin päällikkönä voin vakuuttaa, että Suomi ottaa terrorismin torjunnan erittäin vakavasti. Suojelupoliisin tehtävänä on paljastaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Suomessa tapahtuva ja täältä ulkomaille suuntautuva terroristinen toiminta. 

Kannamme huolta sekä Suomen että muiden maiden turvallisuudesta. Olemme valmiita tukemaan omassa roolissamme Suomen, Ruotsin ja Turkin välisiä keskusteluja Turkin kansallisen turvallisuuden huolista. 

Suomi tuomitsee kaikenlaisen terrorismin ideologiasta riippumatta eli sen taustalla oleva ideologialla ei ole merkitystä. Viime vuosina suurimman uhkan ovat meillä aiheuttaneet äärioikeistolainen ja radikaali-islamistinen terrorismi. Viranomaiset ovat luonnollisesti joutuneet keskittymään erityisesti näihin konkreettisimman uhkan muodostaviin ilmiöihin. 

Suojelupoliisi ja muut turvallisuusviranomaiset torjuvat terrorismia kaikissa sen muodoissa. Suurin osa terrorismiin liittyvästä toiminnasta on erilaista tukitoimintaa, kuten radikalisoimista ja terroristisen ideologian ja propagandan levittämistä. Suojelupoliisi pyrkii paljastamaan terroristista toimintaa omilla operaatioillaan ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Selvää on tietysti se, että Suomi on oikeusvaltio, jossa kaikkien viranomaisten toiminta perustuu lakiin. 

Terrorismilainsäädäntö on kehittynyt hyvään suuntaan

Eri maiden välillä on eroavaisuuksia siinä, millaiset teot tulkitaan terroristisiksi. YK ja EU ylläpitävät listoja terroristisista järjestöistä. Suomi on toimeenpannut tarkasti YK:n ja EU:n kriminalisointivelvoitteet ja huomioinut myös Financial Action Task Forcen (FATF) suositukset terrorismin rahoituksesta lainsäädännössään. Suomessa terrorismirikokset on määritelty rikoslaissa.

Terrorismilainsäädäntöä on muutettu vuosien varrella useasti. Erityisen hyviä ovat tämän vuoden alusta voimaan tulleet muutokset, joilla kriminalisoitiin muun muassa terroristiryhmän toimintaan osallistuminen ja julkinen kehottaminen terrorismirikokseen. Myös nyt kolme vuotta voimassa ollut tiedustelulainsäädäntö on parantanut Suojelupoliisin mahdollisuuksia hankkia tietoa terrorismista.

Rahoittaminen on yksi keskeinen tapa tukea terrorismia. Varoja voidaan kerätä esimerkiksi iskuhankkeiden rahoittamiseen, terroristiseen toimintaan osallistuvien yksilöiden ja ryhmittymien rahalliseen tukemiseen, palkanmaksuun tai materiaalihankintoihin. Rahan keräämiseen voi liittyä myös painostamista ja pakottamista. Myös terrorismin rahoittamista koskeva lainsäädäntö on Suomessa viime vuosina uudistettu entistä aukottomammaksi, mikä antaa viranomaisille selkeästi paremmat edellytykset puuttua toimintaan.

Lukuisten eri aikoina tehtyjen muutosten vuoksi terrorismilainsäädännöstä on kuitenkin tullut monimutkainen ja vaikeaselkoinen, ja siksi se kaipaa kokonaisuudistusta ja yksinkertaistamista.

Suomi on turvallisuuden tuottaja, myös terrorismin torjunnassa

Terroristijärjestöt toimivat käytännössä aina kansainvälisesti. Terrorismin torjunnassa korostuu samoin vastuu rajat ylittävien vaikutusten torjumisesta. Suomi on turvallisuuden tuottaja paitsi omalla alueellaan, myös kumppanimaille. Tämä koskee myös terrorismia.

Antti Pelttari
Suojelupoliisin päällikkö