Suojelupoliisi - Uutiset ja tiedotteet

Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu varoittavat yrityksiä venäläisestä Laundry Bear -kyberuhkatoimijasta

Fri, 24 Jul 2026 07:00:00 GMT

Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu ovat jo toisen kerran heinäkuun aikana mukana varoituksessa, jonka Yhdysvaltojen NSA (National Security Agency) on julkaissut yhdessä useiden länsimaisten tiedustelupalvelujen kanssa Venäjän haitallisesta kybertoiminnasta. Nyt Suomen tiedusteluviranomaiset haluavat nostaa yritysten ja organisaatioiden tietoon vähemmän tunnetun venäläisen Laundry Bear -kyberuhkatoimijan, jonka arvioidaan aiheuttavan vakavan kybervakoilun uhan erityisesti julkishallinnon, kriittisen infrastruktuurin tai puolustusteollisuuden parissa toimiville organisaatioille.

Laundry Bearin laajaan kohdejoukkoon ovat valikoituneet niin puolustusteollisuuden toimijat, valtionhallinnon kohteet, muut viranomaiset, teknologiayritykset kuin kolmannen sektorin toimijat. Kohteena ovat olleet pääsääntöisesti Nato-maat ja Ukraina. Toiminta on kohdistunut myös Suomeen. Suomen viranomaiset ovat reagoineet toimintaan ja auttaneet siltä suojautumisessa.

Laundry Bear on pääsääntöisesti pyrkinyt murtautumaan kohteena olevan organisaation sähköpostijärjestelmiin käyttäen useimmiten yksinkertaisia mutta tehokkaita menetelmiä, kuten sosiaalista manipulaatiota (esimerkiksi esiintymistä tuttuna henkilönä) ja varastettuja käyttäjätunnuksia. Vuodesta 2025 alkaen Laundry Bear on hyödyntänyt Zimbra Collaboration Suite (ZCS) -järjestelmässä ollutta niin kutsuttua nollapäivähaavoittuvuutta. Haavoittuvuuteen on julkaistu sen korjaava ohjelmistopäivitys talvella 2025–2026.

Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu arvioivat, että Laundry Bear pyrkii todennäköisesti jatkossakin tunkeutumaan sensitiivisten toimialojen sähköpostijärjestelmiin, vaikka ZCS-haavoittuvuuteen on paikkaus olemassa ja mahdollisuudet sen hyödyntämiseksi käyvät vähiin. Tiedusteluviranomaiset kehottavat organisaatioita huomioimaan sähköpostijärjestelmiin kohdistuvan valtiollisten toimijoiden aiheuttaman uhan, huolehtimaan järjestelmien säännöllisistä päivityksistä sekä varmistamaan sähköpostijärjestelmien tietoturvavalvonnan.

Venäjän henkilötiedustelun toimintaedellytykset länsimaissa ovat sen Ukrainassa käymän hyökkäyssodan seurauksena tapahtuneiden tiedustelu-upseereiden karkotusten jälkeen heikentyneet, joten se joutuu turvautumaan yhä laajemmin tiedonhankintaan kybermenetelmin. Venäjän tiedontarvetta ovat lisänneet myös länsimaiden asettamat pakotteet.

Tietoturva-ammattilaiset löytävät tarkemmat tekniset ohjeet NSA:n 23.7.2026 julkaistusta varoituksesta:

Russian State-Supported Cyber Actors Conduct Phishing Campaign Targeting Users of Zimbra Collaboration Suite

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi
Pääesikunnan viestintä, p. 0299 510 975 (virka-aikana klo 8-16), media.puolustusvoimat@mil.fi

]]>

Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu varoittavat yrityksiä Venäjän FSB:n verkkovakoilusta

Mon, 13 Jul 2026 09:00:00 GMT

Suojelupoliisi ja sotilastiedustelu ovat mukana varoituksessa, jonka Yhdysvaltojen NSA (National Security Agency) on julkaissut 13.7.2026 yhdessä useiden länsimaisten tiedustelupalvelujen kanssa Venäjän kybervakoilusta. Venäjän valtiolliset kyberuhkatoimijat ovat määrätietoisesti jatkaneet kybertoimintaa huonosti suojattuja ja haavoittuvia verkkolaitteita vastaan.

Nyt julkaistavassa varoituksessa haitallinen toiminta liitetään FSB:n 16. keskukseen. Yksityiset tietoturvayritykset ovat seuranneet tätä toimintaa muun muassa nimillä Berserk Bear, Energetic Bear, Crouching Yeti, Dragonfly, Ghost Blizzard ja Static Tundra. FSB:n kybertoiminta on erittäin pitkäaikaista, ja sen kohteena ovat erityisesti kriittisen infrastruktuurin eri osa-alueet, kuten energia-ala ja puolustusteollisuus. Kohteet valikoituvat osittain opportunistisesti sen mukaan, mihin FSB:n kybertoimijat onnistuvat tunkeutumaan.

Nyt mainittu uhka kohdistuu ensisijaisesti yritystason verkkolaitteisiin, ei pääosin tavallisten kansalaisten käyttämiin reitittimiin, joista suojelupoliisi on aiemmin varoittanut. Viranomaiset varoittavat, että Venäjä käyttää haitalliseen kybertoimintaan heikosti suojattuja internetiin kytkettyjä verkkolaitteita ympäri maailmaa. Varoituksen tarkoitus on kannustaa laitteiden omistajia ja tietoturva-asiantuntijoita vähentämään omilla toimillaan verkkovakoilun mahdollisuuksia.

Suomen tiedusteluviranomaiset kehottavat yrityksiä ja organisaatioita huomioimaan verkon reunalaitteisiin kohdistuvan uhan. Yrityksille suositellaan erityisesti seuraavia torjuntatoimenpiteitä:

käytetään SNMP:n versiota 3
käytetään vahvoja salasanoja
poistetaan käytöstä Cisco Smart Install -ominaisuus
rajoitetaan verkon reunalaitteiden hallintayhteyksiä internetistä

Tietoturva-ammattilaiset löytävät tarkemmat tekniset ohjeet NSA:n 13.7.2026 julkaistusta varoituksesta:

Improve Router Hygiene to Protect Against Russian State-Sponsored Targeting

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi
Pääesikunnan viestintä, p. 0299 510 975 (virka-aikana klo 8-16), media.puolustusvoimat@mil.fi

]]>

Suojelupoliisissa on alkanut pakti-sopimuksen seulontatehtäviin liittyvä kehittämishanke

Thu, 18 Jun 2026 11:46:00 GMT

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen eli paktiin sisältyvien EU-säädösten soveltaminen alkoi jäsenvaltioissa 12.6.2026. Suojelupoliisi on yksi seulonta-asetuksessa tarkoitetuista seulontaviranomaisista. Suojelupoliisi tekee seulontaan sisältyvän turvallisuustarkastuksen oman toimialansa osalta seulonnan kohdehenkilöille, kuten turvapaikanhakijoille.

Suojelupoliisissa alkaneen hankkeen tavoitteena on seulonnan hallinnollisten prosessien suunnittelu ja toteuttaminen, uusien tehokkaiden tietojärjestelmäratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto seulontatyön tueksi sekä tiedon hyödyntämisen parantaminen. Hankkeen myötä viranomaisten on mahdollista tunnistaa turvapaikanhakuun liittyviä riskejä entistä kattavammin ja estää kansallisen turvallisuuden uhkia aiempaa tehokkaammin.

Uuden tietojärjestelmän avulla maahan saapuvien henkilöiden tietoja voidaan vertailla tehokkaasti ja mahdollisimman automaattisesti suojelupoliisin olemassa oleviin tietoihin. Aiempaa laajempaan datamassaan perustuvan seulonnan perusteella suojelupoliisi pystyy antamaan määrällisesti enemmän ja laadukkaampia tietoja muille viranomaisille.

Hankkeeseen on saatu 2,3 miljoonan euron rahoitus EU:n rajaturvallisuusrahastosta toimeenpanon ensimmäiselle kahdelle vuodelle. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,55 miljoona euroa. MIS-hankkeen toimikausi on huhtikuusta 2026 joulukuuhun 2029.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Kolumni: Terrorismin torjunta tuotti tulosta

Thu, 11 Jun 2026 07:29:00 GMT

Belgian Antwerpenissä luettiin tällä viikolla tuomioita terrorismioikeudenkäynnissä: kaukasialaistaustainen Ruslan Meyriev tuomittiin 12 vuoden vankeusrangaistukseen toiminnastaan terroristijärjestö Isilissä. Tuomio tuli terrorismin rahoittamisesta ja räjähdeiskun suunnittelusta. Tuomiosta on uutisoinut myös suomalainen media.

Suojelupoliisissa tuomio otettiin vastaan tyytyväisinä, koska suojelupoliisin terrorismintorjunnalla oli merkittävä rooli asiassa ja nyt iso työ tuotti tulosta. Meyriev asui Suomessa, kun Ruotsin viranomaiset ottivat hänet kiinni elokuussa 2024 ja luovuttivat kansainvälisen pidätysmääräyksen perusteella Belgiaan.

Kiinniottoa edelsi suomalaisviranomaisten vuosia kestänyt mittava työ, suojelupoliisille kyseessä oli viime vuosien suurin operaatio. Suojelupoliisin tiedusteluoperaatiolla kyettiin häiritsemään merkittävää Suomesta johdettua Isiliin liittyvää terroristista toimintaa Euroopassa ja sen lähialueilla.

Verkosto – johon Meyrievkin kytkeytyi – oli suunnittelemassa, rahoittamassa ja ohjaamassa iskuja muualle kuin Suomeen ja viemässä näitä suunnitelmia eteenpäin. Henkilöillä oli kokemusta aiemmasta vastaavasta toiminnasta.

Oman tiedonhankinnan lisäksi operaatioon liittyi erittäin laaja kansainvälinen yhteistyö sekä yhteistyö Keskusrikospoliisin (KRP) ja muiden suomalaisten viranomaisten kanssa. Suomen viranomaiset ovat tukeneet Belgian viranomaisia tapauksen tutkinnassa. Myös Suomessa on käynnissä samaan kokonaisuuteen liittyvä esitutkinta, josta vastaa KRP.

Tapaus liittyy laajempaan ilmiöön

Suojelupoliisi on viime vuosina tuonut toistuvasti esiin, että Suomessa esiintyy aiempaa vakavampaa ja ammattimaisempaa terrorismin tukitoimintaa, kuten rahoittamista ja terroristijärjestöjen toiminnan fasilitointia. Suomessa oleskelee myös terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä ja heidän muodostamiaan verkostoja, joilla on aikaisempaa merkittävämpiä kansainvälisiä yhteyksiä terroristijärjestöihin ja muihin toimijoihin.

Yksi olennaisista radikaali-islamistisen terrorismin uhkaan Euroopassa vaikuttaneista kehityskuluista 2020-luvulla on itsenäisten venäjänkielisten verkostojen aktivoituminen Euroopassa ja sen lähialueilla. Euroopassa on viime vuosina keskeytetty useita iskuhankkeita, joissa on liittymäpintaa näihin verkostoihin mutta myös Isiliin ja sen alaiseen ISKP:hen. Verkostot liittyvät myös Euroopan lähialueilla tapahtuneisiin terrori-iskuihin.

Meyrievin verkoston toiminta on huomioitu terrorismin uhka-arvioissa Suomessa eikä nyt julkisuuteen tullut tuomio nosta terrorismin uhkaa. Viranomaisten aktiivisella toiminnalla kyseisen verkoston aiheuttamaa uhkaa on päinvastoin voitu pienentää.

Risto Värtö
Terrorismintorjunnan päällikkö

]]>

Tekoälyavusteisia analyysi- ja tutkimustyökaluja kehittänyt järjestelmähanke päätökseen

Wed, 27 May 2026 07:02:00 GMT

Suojelupoliisissa on päättynyt kolmevuotinen Tiedusteluanalyysi- ja tutkimustyökalut (Intelligence Analysis and Research Suite, INTER) -hanke. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin neljä miljoonaa euroa. EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) myönsi hankkeelle 2,8 miljoonan euron osarahoituksen.

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa suojelupoliisin kykyä tunnistaa turvallisuutta uhkaavia ilmiöitä, hahmottaa tietokokonaisuuksia ja tuottaa tilannearvioita.

Hankkeessa suojelupoliisille kehitettiin tutkijan ja analyytikon työpöytäsovellus. Hankkeessa kehitettyjen tiedusteluanalyysi- ja tutkimustyökalujen avulla eri muodossa olevia tietojoukkoja on mahdollista yhdistellä, luokitella ja analysoida tekoälyavusteisesti.

Työvaiheiden automatisointi vähentää manuaalisen työn määrää, tehostaa analyysiprosesseja ja tukee tiedolla johtamista. Hankkeessa kehitetty automaattinen jäsentely auttaa ennakoivasti tunnistamaan yhteyksiä ja heikkoja signaaleja, joita manuaalisella tiedonkäsittelyllä ei välttämättä havaittaisi. Samalla on voitu vähentää operatiivista riskiä siitä, että jokin olennainen yhteys jäisi huomaamatta.

Lisäksi hankkeessa on koulutettu henkilöstöä järjestelmän käyttöön.

Hankkeen tulokset ovat näkyneet prosessien tehostumisena, analyysityön laadun vahvistumisena sekä myönteisenä käyttäjäpalautteena.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Kolumni: Parituhatta USB-tikkua kertoo tiedustelun kiehtovuudesta

Mon, 27 Apr 2026 09:36:00 GMT

Huhtikuussa suojelupoliisin tilat ovat olleet täynnä satojen ja satojen kirjeiden laatikoita. Maaliskuussa etsimme julkisella kampanjalla turvallisuus- ja tiedustelupalveluun töihin uusia henkilötiedustelijoita. Henkilötiedustelijat hankkivat Suomen turvallisuuden kannalta merkittävää tietoa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa suojelupoliisin tiedustelun kohteiden kanssa.

Yleisön kiinnostus rekrytointiimme ylitti odotuksemme. Saimme kiinnostuneilta ihmisiltä 2 850 yhteydenottoa. Tehtäviin edellytettiin kielitaitoa ja etsimme erityisesti venäjän tai kiinan kielen osaajia, mikä pienensi jo teoriassa tehtäviin soveltuvien ihmisten joukkoa. Iloksemme huomasimme, että monilla kiinnostuksen ilmaisseilla suomalaisilla oli sellaista taustaa, jota turvallisuusviranomaisten rekrytoinneissa ei yleensä näe.

Henkilötiedustelijoiden rekrytoinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin poikkeuksellisella järjestelyllä: kiinnostuksen tehtäviin pystyi ilmaisemaan vain kirjepostilla. Tämän tarkoituksena oli minimoida tulevista henkilötiedustelijoistamme jäävä digitaalinen jalanjälki jo heti tiedustelu-uran alkumetreillä. Kirjeeseen tuli tulostaa täytetty lomake ja kuvata USB-tikulle tallennettava video. Videolla tehtävästä kiinnostuneet analysoivat toimintaansa jossakin epäonnistuneessa sosiaalisessa tilanteessa. Oman toiminnan kriittinen tarkastelu onkin yksi tiedustelijan avainominaisuuksista. Haluan lämpimästi kiittää jokaista kirjeen lähettänyttä, sillä kirjeen koostaminen vaati tavallista enemmän aikaa ja vaivaa.

Kirjerekrytoinnissa tiedonmuruset pysyivät paremmin hallinnassamme, mutta päädyimme myös yllättävien käytännön kysymysten eteen: jouduimme pohtimaan esimerkiksi, omistavatko kaikki kiinnostuneet tänä päivänä edes sellaisen laitteen, johon voi helposti kytkeä muistitikun.

Kampanjassa tavoitteenamme oli löytää erityisesti sellaisia ihmisiä, jotka eivät koskaan aiemmin ole edes ajatelleet tiedustelualalla työskentelemistä. Mainostimme siksi rekrytointiamme jopa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Tiedustelutehtävissä on etua monipuolisista taustoista, jotta pystymme sulautumaan joukkoon. Pyrimme jo verkkoilmoituksessamme avaamaan mahdollisimman laajasti, miltä henkilötiedustelijan arki näyttää ja millaisia tunteita työ voi herättää. Kokenut henkilötiedustelijamme ”Simo” vertasi somevideollamme työtä joukkueurheiluun. Henkilötiedustelijaksi hakeutuminen voi tuntua loikalta tuntemattomaan, joten halusimme, että mahdollisimman moni pystyisi etukäteen arvioimaan, voisiko vaikuttava työ varjoissa sopia juuri heille.

Mediat kiinnostuivat kampanjastamme ja pääsin kollegani kanssa monessa haastattelussa kertomaan, millainen henkilö on hyvä henkilötiedustelija – tietysti helposti lähestyttävä ja aidosti toisista ihmisistä kiinnostunut! Kampanjamme inspiroi myös niin lauantai-illan viihdeohjelman kuin lasten uutiset puhumaan henkilötiedustelusta. Kotimaisten kielten keskus valitsi henkilötiedustelijan jopa maaliskuun kuukauden sanaksi.

Rekrytoinnin ohessa suojelupoliisille on ollut tärkeää nostaa esille myös venäjän ja kiinan kielen osaamisen tarvetta turvallisuusalan tehtävissä. Supo tarvitsee harvinaistenkin kielten osaajia myös jatkossa tavalla, jota tekoäly ei tule korvaamaan. Toivomme, ettei suomalaisten kiinnostus esimerkiksi venäjän opiskeluun hiivu täysin.

Kirjeiden ja videoiden läpikäynti supossa jatkuu edelleen ja rekrytointi on vasta alussa. Joillakin kirjeen lähettäneillä alkaa keväällä monivaiheinen valinta- ja koulutusprosessi. Otamme yhteyttä rekrytoinnin seuraaviin vaiheisiin eteneviin jo huhtikuun loppuun mennessä. Julkisesti emme voi avata valinnan vaiheita tätä enempää, jotta tehtävät tulevat yllätyksenä testattaville henkilöille.

Uudet henkilötiedustelijamme pääsevät ainutlaatuiseen asemaan, jossa arjen onnistumisilla on mahdollista edistää Suomen turvallisuutta konkreettisella tavalla. Henkilötiedustelijoiden keräämällä tiedolla vastapuolten suunnitelmista, aikomuksista ja kyvyistä luomme tilaa omalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle päätöksenteollemme. Jos haluamme ennakoida toisten toimintaa, pitää päästä käsiksi asioihin, joita kukaan ei ole vielä edes kirjannut minnekään ylös.

Vaikka tiedustelutyö ei tässä rekrytoinnissa osuisi omalle kohdalle, kannattaa pitää koko vuoden ajan silmällä suojelupoliisin muita avoimia työpaikkoja osoitteessa valtiolle.fi. Rekrytoimme edelleen tavallisia kanavia pitkin muita osaajia, myös henkilötiedusteluun liittyviin virkoihin.

Pekka Hiltunen
Tiedusteluosaston päällikkö

]]>

Viranomaisten yhteisoperaatio torjui Venäjän kybervakoilua

Wed, 08 Apr 2026 06:46:00 GMT

Viranomaisten kansainvälinen yhteisoperaatio on onnistunut häiritsemään Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:n kybervakoilutoimintaa estämällä murretuista verkkolaitteista koostuvan maailmanlaajuisen kybervakoiluverkoston käyttämisen. Suomesta suojelupoliisi ja Traficomin Kyberturvallisuuskeskus osallistuivat Yhdysvaltojen FBI:n johtamaan operaatioon.

GRU:hun liitetty kyberuhkatoimija, joka tunnetaan myös nimillä APT28, Fancy Bear ja Forest Blizzard, on viime vuosina hyödyntänyt erityisesti heikosti suojattuja kotireitittimiä osana maailmanlaajuista kybervakoiluinfrastruktuuriaan. Kansainvälinen yhteisoperaatio on kohdistunut GRU:n murtamiin TP-Linkin reitittimiin, joissa ei ole korjattu haavoittuvuutta CVE-2023-50224. Tämä haavoittuvuus antaa hyökkääjälle mahdollisuuden tehdä laitteelle tietopyynnön, joka on paljastanut laitteeseen tallennetut salasanat tai avaimet ja näin mahdollistanut laitteen kaappaamisen hyökkääjän käyttöön.

GRU on käyttänyt murrettuja verkkolaitteita laitteiden käyttäjien vakoiluun muuttamalla laitteiden nimipalveluasetuksia (DNS). Tämä on mahdollistanut niin kutsutun välimieshyökkäyksen (adversary-in-the-middle) toteuttamisen ja salatun verkkoliikenteen purkamisen. Murrettuja verkkolaitteita on myös voitu käyttää osana niin kutsuttua toiminnansuojausinfrastruktuuria, joka sekä mahdollistaa kybervakoiluliikenteen naamioimisen tavanomaiseksi verkkoliikenteeksi että vaikeuttaa tekijän havaitsemista, tunnistamista ja jäljittämistä. GRU:n toiminnan kiinnostuksen kohteena on ollut sotilaallista toimintaa, valtionhallintoa ja kriittistä infrastruktuuria koskeva salassa pidettävä tieto.

Suomessa suojelupoliisi ja Kyberturvallisuuskeskus torjuivat yhdessä Suomeen kohdistuvaa ja Suomen kautta toteutettavaa kyberuhkaa. Yhteisoperaation aikana viranomaiset informoivat riskireititinten omistajia, puhdistivat ne laitteet, joille GRU:lla oli kyky murtautua ja estivät GRU:n pääsyn laitteille yhteistyössä laitteiden omistajien kanssa. Venäjän tiedustelupalvelut aiheuttavat kuitenkin jatkuvan ja pitkäkestoisen tiedustelu- ja kyberuhan Suomelle eikä yhden laiteverkoston hajottaminen poista uhkaa.

Jokainen voi ehkäistä kybervakoilua suojaamalla kotilaitteensa

Viranomaiset varoittavat, että Venäjä käyttää tiedonhankintaan heikosti suojattuja internetiin kytkettyjä verkkolaitteita ympäri maailmaa. Varoituksen tarkoitus on kannustaa laitteiden omistajia ja tietoturva-asiantuntijoita vähentämään omilla toimillaan verkkovakoilun mahdollisuuksia.

Heikosti suojattu reititin voi omistajan huomaamatta mahdollistaa kybervakoilun tai muun haitallisen toiminnan. Jokainen suomalainen voi parantaa verkon turvallisuutta huolehtimalla omista verkkolaitteistaan. Laitteet, sovellukset ja ohjelmistot on hyvä pitää ajan tasalla ja asentaa päivitykset säännöllisesti. Kun kotiverkon laitteet ovat ajantasaisia, päivitettyjä ja valmistajan tukemia, riski niiden käyttämisestä kyberhyökkäyksiin pienenee merkittävästi.

Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta löydät lisätietoa omien laitteittesi suojaamisesta:

Kotiverkon ja reitittimen tietoturva | Kyberturvallisuuskeskus

FBI julkaisi viranomaisten yhteisen varoituksen 7.4.2026:

Russian GRU Exploiting Vulnerable Routers to Steal Sensitive Information | Internet Crime Complaint Center

Teknistä tietoa APT28:n toiminnasta:

APT28 exploit routers to enable DNS hijacking operations | NCSC-UK

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi
Traficomin mediapalvelu, p. 029 534 5648

]]>

Venäjän suurvaltatavoitteet säilyvät myös sodan jälkeen

Tue, 10 Mar 2026 08:07:00 GMT

Suojelupoliisin arvio Venäjän uhkan kehityksestä on samankaltainen kuin vuosi sitten: Suomen turvallisuustilanne voi heikentyä entisestään, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyy. Venäjä varautuu palauttamaan sodan myötä heikentynyttä tiedustelukykyään, erityisesti henkilötiedustelua, Euroopassa. Ukrainaan sidottuja tiedustelu- ja vaikuttamisresursseja vapautuu sodan jälkeen käyttöön muualla, ja Suomen sijainti Nato-maana Itämeren ja arktisen alueen välissä takaa Venäjän pysyvän kiinnostuksen. Nykyinen epävarma turvallisuustilanne korostaa suojelupoliisin valtiojohdolle tuottaman tiedustelutiedon merkitystä.

Vaikka sota ei näytä päättyvän lähitulevaisuudessa, länsimaat ja niiden joukossa Suomi joutuvat ratkaisemaan, miten taloudellisia ja poliittisia suhteita Venäjään sodan jälkeen palautetaan. Venäjä haluaa saada jälleen jalansijaa tiedustelun lisäksi poliittisessa ja taloudellisessa vaikuttamisessa, sen yhtenä päätavoitteena on sille asetettujen pakotteiden lieventäminen. Venäjän mahdollinen yhteistyöhalukkuus ei kumoa sen julistamaa vastakkainasettelua lännen kanssa. Sen strategiset tavoitteet suurvalta-asemasta ovat pysyviä. Näkemykset sisältyvät suojelupoliisin Kansallisen turvallisuuden katsaukseen, joka julkistettiin 10. maaliskuuta eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan julkisessa kuulemisessa.

”Jos suhteet palautuvat edes osittain, Venäjän Suomelle aiheuttama tiedustelu-uhka monipuolistuu. Aiempien menetelmien rinnalle nousee nykytilanteessa toimiviksi osoittautuneita toimintatapoja, kuten sijaistoimijoiden laaja hyödyntäminen ja tiedonhankinta Venäjältä käsin”, suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius sanoo.

Suomi tai Pohjoismaat eivät ole toistaiseksi olleet Venäjän vaikuttamisen keskiössä eikä Suomeen ole kohdistunut sabotaasi-iskuja. Venäjän vaikuttaminen Suomea vastaan saattaa näyttää todellista laajemmalta, koska erilaisia tapahtumia tulkitaan herkästi Venäjän aiheuttamiksi. Tällaiset tulkinnat kasvattavat Venäjän pelotetta.

Venäjän lisäksi Kiina kohdistaa Suomeen jatkuvaa tiedustelua. Kiinan kyberoperaatioissa korostuu edelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, mutta viime vuosina ne ovat keskittyneet yhä enemmän länsimaiseen kriittiseen infrastruktuuriin.

Taloudelliset ja teknologiset riippuvuudet antavat suurvalloille vipuvartta painostukseen

Yritysten hallitseman talouden kentän merkitys kansalliselle turvallisuudelle kasvaa, kun valtiot pyrkivät varmistamaan oman asemansa kilpailussa teknologisesta kehityksestä ja sen vaatimista raaka-aineista. Suojelupoliisin tiedossa on viime vuosilta lukuisia onnistuneita kybervakoilutapauksia, joissa valtiolliset toimijat ovat tunkeutuneet suomalaisten start-up-yritysten järjestelmiin. Valtiollisen tiedustelun taustalla on useimmiten Venäjä tai Kiina.

Riippuvuudet energiasta, raaka-aineista, teknologioista sekä toimitus- ja tuotantoketjuista antavat niitä hallitseville suurvalloille vipuvartta muiden maiden painostamiseen. Esimerkiksi Kiina on saanut hallintaansa merkittävän osan kriittisten mineraalien tuotantoketjuista ja käyttää näin hankkimaansa vaikutusvaltaa rajoittamalla kriittisten mineraalien vientiä Kiinasta.

Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta on olennaista turvata se, että Suomen valtiojohto voi tehdä päätöksensä Suomen edun näkökulmasta. Suojelupoliisi on viimeisen vuoden aikana vahvistanut rooliaan taloudellisen turvallisuuden kentällä.

Kansallisen turvallisuuden katsaukseen sisältyy myös päivitetty terrorismin uhka-arvio. Terrorismin uhka on edelleen viisiportaisen asteikon tasolla kolme eli kohonnut.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi etsii kielitaitoisia henkilötiedustelijoita – kerro kiinnostuksestasi kirjeitse

Tue, 03 Mar 2026 10:34:00 GMT

Suojelupoliisi on aloittanut poikkeuksellisen kampanjan, jossa turvallisuus- ja tiedustelupalvelu etsii useita henkilötiedustelijoita töihin vakituisiin virkoihin. Henkilötiedustelutehtäviin etsitään ensisijaisesti venäjän tai kiinan kieltä osaavia henkilöitä, mutta myös ranskan, espanjan tai jonkin harvinaisemman kielen osaaja voi soveltua tehtäviin.

Henkilötiedustelijat toimivat supon tiedusteluoperaatioiden keihäänkärkenä niin kotimaassa kuin ulkomailla hankkien tietoa Suomeen kohdistuvista kansallisen turvallisuuden uhkista. Työssä kerätään tietoa suojelupoliisin henkilötietolähteiltä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kerätty tiedustelutieto voi parhaimmillaan edistää merkittävästi Suomen turvallisuutta.

Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä henkilötiedustelijalle – ei tietty koulutus tai kokemus

Henkilötiedustelu on pitkäjänteistä ja vastuullista työtä varjoissa. Työ sopii aivan tavallisille ihmisille, jotka ovat avoimia ja helposti lähestyttäviä, mutta eivät kaipaa valokeilaan. Kielitaidon lisäksi olennaisia taitoja ovat vuorovaikutustaidot, paineensietokyky, luovuus sekä ryhmätyötaidot.

”Toivomme löytävämme tehtäviin kiinnostuneita hyvin erilaisilla ja monipuolisilla taustoilla. Tiedustelutehtävissä on etua kyvystä sulautua joukkoon. Henkilötiedustelijoilla ei tarvitse olla esimerkiksi aiempaa viranomaiskokemusta”, kertoo suojelupoliisin tiedusteluosaston päällikkö Pekka Hiltunen.

Tehtäviin voi ilmoittaa kiinnostuksensa lähettämällä kirjeen postitse supolle. Kirjeeseen tulostetaan supon verkkosivuilta löytyvä ansioluettelo- ja motivaatiolomake sekä liitetään lyhyt video USB-tikulla. Suojelupoliisi voi tarjota kiinnostuneiden joukosta soveltuville henkilöille vakituista virkaa henkilötiedustelijana. Virkoja on tarjolla useille henkilöille ja ne voivat sijoittua valtakunnallisesti paikkakunnille, joissa on suojelupoliisin toimipiste. Kirjeiden tulee olla perillä supossa viimeistään 27.3.2026.

Tutustu kampanjaan ja lue lisää henkilötiedustelijan tehtävästä:

Vaikuttava työ varjoissa on yhden kirjeen päässä

Lisätiedot medialle ja Pekka Hiltusen haastattelupyynnöt:
Suojelupoliisin viestintä
media@supo.fi ja p. 050 4026 981

]]>

Suojelupoliisi teki vuonna 2025 yli 109 000 turvallisuusselvitystä

Fri, 27 Feb 2026 08:01:00 GMT

Vuonna 2024 suojelupoliisi teki ensimmäistä kertaa yli satatuhatta turvallisuusselvitystä. Raja rikottiin myös viime vuonna, vaikka kokonaismäärä, 109 000 selvitystä, jäi muutamia tuhansia pienemmäksi kuin edellisenä vuonna, jolloin tehtiin lähes 115 000 selvitystä.

Varsinaisia uusia selvityksiä tehtiin noin 88 000 kappaletta. Niiden lisäksi jo olemassa olevia turvallisuusselvityksiä hyödynnettiin ihmisten uusissa työtehtävissä noin 21 000 kertaa.

Yli puolet tehdyistä selvityksistä oli suppeita, noin 47 000 kappaletta. Suppeita turvallisuusselvityksiä tehdään esimerkiksi silloin, kun työntekijä pääsee työtehtävissään turvallisuuden kannalta suojattaviin tiloihin. Perusmuotoisia selvityksiä tehtiin lähes yhtä paljon, noin 40 000 kappaletta. Laajoja turvallisuusselvityksiä tehdään edelleen vain erikoistapauksissa, viime vuonna reilut 600 kappaletta.

Suojelupoliisi on kehittänyt erityisesti haastattelujen hyödyntämistä turvallisuusselvitysmenettelyssä. Niitä voidaan tehdä tarvittaessa kaikissa turvallisuusselvitysten laajuuksissa. Viime vuonna turvallisuusselvityshaastatteluita tehtiin yli 900.

Turvallisuusselvitysten havainnoista ilmoitettiin työnantajille noin kolmessa prosentissa selvityksistä

Turvallisuusselvityksessä tarkastellaan ihmisen taustoja, jotta hänen luotettavuutensa voidaan varmistaa suhteessa siihen työtehtävään, johon selvitys tehdään. Suojelupoliisi käyttää arvioinnissaan kokonaisharkintaa ja ilmoittaa hakijaorganisaatioille ainoastaan työtehtävän kannalta merkityksellisistä asioista.

Viime vuonna suojelupoliisi ilmoitti turvallisuusselvityksissä esiin tulleista seikoista työnantajille noin 2 600 kertaa, eli noin kolmessa prosentissa selvityksistä. Tätä tietoa työnantajat voivat käyttää rekrytointipäätöstensä tukena tai silloin kun he arvioivat, voiko henkilö jatkaa työtehtävässään.

Lähes kaikki selvitykset valmistuivat viime vuonna alle kahdessa kuukaudessa. Keskimäärin turvallisuusselvitykset valmistuivat 12 arkipäivässä, eli hieman yli kahdessa viikossa.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Päällikön kolumni: Taloudellinen turvallisuus korostuu transaktionaalisessa maailmassa

Mon, 15 Dec 2025 08:18:00 GMT

Talouden ja elinkeinoelämän merkitys kansalliselle turvallisuudelle kasvaa, kun maiden väliset suhteet muuttuvat arvopohjaisista kumppanuuksista entistä transaktionaalisempaan suuntaan. Erityisesti kilpailu murrosteknologioista saa autoritääriset maat, ennen kaikkea Kiinan ja Venäjän, käyttämään kaikkia keinoja oman kilpailuasemansa parantamiseksi.

Murrosteknologiat ovat nopeasti kehittyviä teknologioita, jotka muuttavat käyttöön tullessaan käsityksemme kriittistä resursseista. Esimerkiksi sähkömoottorien vallatessa alaa polttomoottoreilta, öljyn merkitys maailman keskeisimpänä resurssina heikkenee, ja akuissa tarvittavien harvinaisten maametallien merkitys kasvaa. Kvanttiteknologia on esimerkki murrosteknologiasta, jossa Suomi on poikkeuksellisen vahva.

Kiina ja Venäjä pyrkivät hankkimaan teknologisia innovaatioita sekä laillisin että laittomin keinoin myös Suomesta. Investoinnit, yritysostot, vakoilu ja tutkimusyhteistyön avulla tehtävät teknologiasiirrot ovat kaikki esimerkiksi Kiinan työkalupakissa.

Startupilta kybervakoilu voi viedä tulevan menestyksen

Erityisen haavoittuvia Suomen turvallisuuden ja etujen vastaiselle toiminnalle ovat usein aloittelevat startup-yritykset, joiden turvallisuuskulttuuri ja resurssit eivät ole vielä suojautumiseen harjaantuneiden suuryritysten tasolla.

Jos startupin kehittelemä innovaatio viedään esimerkiksi kybervakoilun avulla, yritykseltä viedään usein koko tulevaisuus. Samalla Suomen kansallinen etu kärsii, jos Suomi menettää tulevaisuuden menestyvän vientiyrityksen, mahdollisen alihankintaketjun rakentajan ja talouskasvun kirittäjän.

Tiedustelu- ja turvallisuuspalveluna suojelupoliisi sekä hankkii Suomen valtiojohdolle tietoa suurvaltojen tavoitteista että torjuu suomalaiseen elinkeinoelämään kohdistuvia kansallisen turvallisuuden uhkia.

Talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvien uhkien torjunta edellyttää yritysten ja viranomaisten yhteistyötä. Pelkästään kriittisen infran suojaaminen ei riitä, vaan meidän kyettävä suojaamaan myös kriittisiä tuotanto- ja arvoketjuja. Yrityksiltä saatava tieto parantaa viranomaisten ymmärrystä taloudellisen turvallisuuden ilmiöistä, ja suojelupoliisin tiedustelutieto auttaa yrityksiä suojautumaan tehokkaasti.

Suojelupoliisin on pystyttävä hyödyntämään teknologista kehitystä myös omassa työssään, mikä vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän strategisia kumppanuuksia teknologiayritysten kanssa.

Juha Martelius
Suojelupoliisin päällikkö

Teksti on julkaistu aiemmin GSD Nordicin Puolustus & Kokonaisturvallisuus -liitteessä 5.12.2025.

]]>

Mirkka Kreus on aloittanut supon esikuntapäällikkönä

Thu, 16 Oct 2025 07:30:00 GMT

Hallintotieteiden lisensiaatti Mirkka Kreus on aloittanut syyskuun alussa suojelupoliisin esikuntapäällikkönä. Hän palasi supoon työskenneltyään vajaat kaksi vuotta sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikössä. Kreusilla on taustallaan pitkä ura supossa monelta eri osastolta. Ennen sisäministeriöön siirtymistään hän työskenteli viimeisimmäksi tiedusteluosaston päällikkönä.

”Olen ottanut tämän tehtävän innostuneena vastaan. Supo on muutoksessa ja teemme parhaillaan valintoja siitä, miten virastoa kehitetään. Nykyisessä turvallisuusympäristössä siviilitiedustelun rooli korostuu, mikä tekee suojelupoliisin työstä erittäin mielenkiintoisen”, Kreus kertoo.

Esikunta tukee suojelupoliisin johtoa ja osastoja strategisesti merkittävissä asioissa ja tarjoaa myös muun muassa oikeudellista tukea sekä koordinoi supon analyysitoimintaa, kansainvälisiä suhteita, kotimaisia kumppanuuksia ja viestintää.

Lisätiedot
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi on muuttanut Kaartinkaupunkiin

Mon, 15 Sep 2025 06:00:00 GMT

Suojelupoliisi (Supo) on muuttanut uuteen toimitaloonsa Helsingin Kaartinkaupungissa. Fabianinkadun varrella sijaitseva uudisrakennus on turvallisuusratkaisuiltaan täysin ainutlaatuinen Suomessa.

"Ensimmäistä kertaa Supon historiassa pääsemme tiloihin, jotka on suunniteltu turvallisuus- ja tiedustelupalvelun työskentelytapoja varten. Tätä rakennusta voi hyvällä syyllä kutsua Suomen turvallisimmaksi taloksi", sanoo Suojelupolisiin päällikkö Juha Martelius.

Rakennuksen arkkitehtuurissa ja ominaisuuksissa on huomioitu Suojelupoliisin toimialan luonteesta johtuvat poikkeukselliset uhkat. Talon työtilojen konseptissa on pyritty tasapainottamaan yhteisöllisyyttä ja Supolle ominaisia erittäin tiukkoja tietoturvavaatimuksia. Muuntojoustavien tilojen on tarkoitus palvella Supoa pitkälle tulevaisuuteen.

"Supolaiset ovat odottaneet nykyaikaisia työtiloja useita vuosikymmeniä, joten aloitamme arjen Kaartin korttelissa innolla", Martelius kertoo.

Supon naapureina korttelissa ovat puolustusministeriö ja Pääesikunta. 140 metriä pitkän uudisrakennuksen paikalla sijaitsi aiemmin Pääesikunnan toimistorakennus.

Ajaton julkisivu historiallisissa puitteissa

Uudisrakennuksen on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit, jonka ehdotus Adagio voitti rakennuksesta järjestetyn ideakilpailun. Talon vaalea tiilimuurattu julkisivu ja klassinen arkkitehtuuri liittävät sen kauniisti Kaartinkaupungin historialliseen kaupunkikuvaan.

Toimitalo on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Supon ja talon rakennuttaneen Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Rakennusurakan toteutti allianssimallilla SRV Rakennus Oy. Talon peruskivi muurattiin syyskuussa 2022. Harjannostajaisia vietettiin reilua vuotta myöhemmin ja Supo vastaanotti rakennuksen helmikuussa 2025.

Aiemmin Suojelupoliisi ja sen edeltäjävirastot toimivat perinteikkäässä Ratakadun kiinteistössä Punavuoressa yli sadan vuoden ajan, kunnes tilat tulivat elinkaarensa päähän. Viime vuodet Supo on työskennellyt väistötiloissa. Kaartin korttelin rakennus merkitsee uutta kotia suomalaiselle siviilitiedustelulle.

Supon uusi käyntiosoite on Kaartinkuja 3

Uudisrakennuksen sisäänkäynti sijaitsee Kaartinkujalla, Tähtitorninvuoren laidalla. Uusi käyntiosoite on Kaartinkuja 3, 00130 Helsinki. Rakennustöiden vuoksi Kaartinkujalla ei ole läpikulkua ja sinne pääsee vain Fabianinkadun puolelta.

Muut yhteystiedot pysyvät ennallaan:

Postiosoite: PL 151, 00121 Helsinki
Puhelinnumero (vaihde): 0295 480 131
Sähköposti: kirjaamo@supo.fi

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Kyberturvallisuuden uhkataso pysynyt koholla – vakavien tapausten määrät kasvussa

Fri, 29 Aug 2025 06:19:00 GMT

Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle ilmoitettujen tapausten perustella suomalaiset organisaatiot ovat edelleen vihamielisen kybertoiminnan kohteena, ja vakavien tietomurtojen sekä niiden yritysten määrä on noussut. Kyberturvallisuuskeskuksen selvittämien vakavien tapausten määrä on yli kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Havainnot ohjelmistojen haavoittuvuuksista ovat myös selvästi lisääntyneet, mikä kasvattaa merkittävästi kyberuhkaa yhteiskunnassa. Traficom ja Suojelupoliisi pitävät yhteiskuntaa laajasti lamauttavien kyberiskujen todennäköisyyttä kuitenkin edelleen pienenä.

Vakavia haavoittuvuuksia hyödynnetään yhä nopeammin

Kyberturvallisuuskeskukselle tehtyjen ilmoitusten perusteella kyberturvallisuuden uhkataso Suomessa on edelleen koholla. Viimeisen vuoden aikana vakavien tapausten määrä on kasvanut selvästi ja esimerkiksi useat organisaatiot ovat joutuneet kiristyshaittaohjelmien kohteiksi.

Myös ohjelmistojen haavoittuvuudet ovat lisääntyneet. Erityisen huolestuttavaa on se, kuinka nopeasti uusia haavoittuvuuksia hyödynnetään hyökkäyksissä. Tämä kehityssuunta on selvä muutos viime vuoteen.

Lisääntyneet tietojenkalastelu- ja huijausviestit ovat kasvava ongelma

Lisääntyneet tietojenkalastelu- ja huijausviestit ovat kasvava ongelma. Edellisen vuosineljänneksen aikana keskukselle ilmoitettujen huijaus- ja kalasteluviestien määrät kasvoivat 64 prosenttia. Lukuihin vaikuttaa kuukausittainen vaihtelu. Tietyt teemat yleistyvät huijauksissa vuodenajan mukaan. Pankkiaiheiset kalasteluviestit ovat vakiinnuttaneet asemaansa. Nämä kyberturvallisuuden uhkakentän muutokset haastavat laajasti yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

"Kyberuhkien muutokset ovat näkynyt Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnassa erityisesti vakaviin tilanteisiin liittyvien tehtävien lisääntymisenä. Kyberrikollisuus on kansainvälistä, jonka toimintamahdollisuuksia teknologinen kehitys lisää. On tärkeää, että yhteiskuntamme toimii ja ihmiset voivat luottaa digitaaliseen yhteiskuntamme myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kyberturvallisuuden riittävien resurssien varmistamista", Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Anssi Kärkkäinen sanoo.

Suomi on varautunut hyvin erilaisiin kyberuhkiin, mutta hereillä on oltava

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus ylläpitää koko yhteiskuntaa koskevaa kyberturvallisuuden tilannekuvaa ja tukee organisaatioita laaja-alaisesti kyberturvallisuuden eri osa-alueilla. Tietoja analysoimalla voidaan tarkastella, minkälaisia vaikutuksia häiriöillä on ollut ja miten kyberturvallisuuden tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä.

Ylijohtaja Kärkkäinen muistuttaa, että Suomi on hyvin varautunut erilaisiin kyberuhkiin, mutta hereillä on oltava jatkuvasti. Yhteistyö yhteiskunnan eri sektorien välillä on tiivistä ja tietoa jaetaan päivittäin. On tapauksia, jossa yritys on itse jakanut aktiivisesti tietoa hyökkääjän toiminnasta, jolloin muut sektorin yritykset ovat kyenneet suojaamaan toimintaansa. Tämä on hyvä esimerkki yritysten ja viranomaisten yhteistyöstä.

Valtiollinen kybertoiminta Suomea kohtaan jatkuu aktiivisena

Suojelupoliisi torjuu ja hankkii tietoa Suomeen kohdistuvasta vieraiden valtioiden kybervakoilusta ja kybervaikuttamisesta sekä tuottaa niistä tiedustelutietoa muun muassa muille viranomaisille. Suojelupoliisin arvion mukaan Suomeen kohdistuvan Venäjän kyberuhkan kehitykseen vaikuttaa erityisesti se, miten Venäjän sotatoimet Ukrainassa jatkuvat.

"Kun sota Ukrainassa laantuu tai päättyy, Venäjä pystyy siirtämään nyt Ukrainaan sidottuja kyberkykyjään myös Suomea vastaan", toteaa Suojelupoliisin vastatiedusteluosaston päällikkö Teemu Liikkanen.

Kiinan Suomeen kohdistuva kybertoiminta jatkuu Suojelupoliisin arvion mukaan aktiivisena. Kiina myös hyödyntää aktiivisesti suomalaista tietoverkkoinfrastruktuuria ja suomalaisia heikosti suojattuja kuluttajaverkkolaitteita kolmansiin maihin kohdistuvissa kyberoperaatioissaan.

Yhteiskunnan on varauduttava uhkakentän muutoksiin koko ajan, myös verkossa

Ylijohtaja Kärkkäisen mukaan yhteiskunnan eri sektorien on varauduttava uhkakentän muutoksiin koko ajan. Tässä tietojen jakaminen, ennakointi ja hyvin toimivan yhteistyön jatkuva kehittäminen ovat avainsanoja.

"Muistutamme organisaatioita ilmoittamaan edelleenkin meille matalalla kynnyksillä kaikista tietoturvapoikkeamista, olivatpa ne tietojenkalasteluviestejä, palvelunestohyökkäyksiä tai tietomurtojen yrityksiä. Tiedon jakaminen auttaa meitä turvaamaan kansalliselle turvallisuudelle tärkeän kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuutta. On tärkeää, että yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset palvelut, kuten energia, tietoliikenne, terveydenhuolto ja viestintä pysyvät suojattuina ja toimivat häiriöttä kaikissa tilanteissa", ylijohtaja Kärkkäinen sanoo.

Lisätietoja
Traficomin mediapalvelu, p. 0295 534 5648
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Kolumni: Imperialistinen Venäjä tavoittelee Ukrainan alistamista ja lännen heikentämistä

Thu, 06 Mar 2025 08:00:00 GMT

Venäjä pyrkii pysyvästi ja omavaltaisesti ratkaisemaan kysymyksen Ukrainan tulevaisuudesta. Sodan voittaminen tarkoittaisi sen näkökulmasta ennen kaikkea Ukrainan sotilaallista liittoutumattomuutta ja puolustuskyvyn rajoittamista. Venäjä näkee sodan Ukrainassa osana laajempaa kysymystä vallan jakautumisesta maailmassa. Se tavoittelee vaikutusvaltaisempaa kansainvälistä asemaa ja luo vastakkainasettelua lännen kanssa. Lisäksi Venäjä pyrkii vaikuttamaan demokraattisiin yhteiskuntiin, lännen yhtenäisyyteen ja Ukraina-tukeen kaikin keinoin.

Vaikka viime aikojen uutiset Yhdysvalloista ovat erittäin poikkeuksellisia, Venäjä ei näe Yhdysvaltoja kumppanina vaan sen tavoite on Yhdysvaltojen hegemonian heikentäminen. Tässä sen tavoitteet ja toiminta ovat pitkäaikaisia ja pitkäjänteisiä. Venäjä yrittää lyödä kiilaa Yhdysvaltojen ja Euroopan välille ja heikentää Naton yhtenäisyyttä. Venäjän strateginen tavoite on lännen heikentäminen ja kansainvälisen sopimusperusteisen maailmanjärjestyksen murtaminen.

Ukrainalle sodassa on kyse sen itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden ja väestön suojelemisesta. Maa pyrkii palauttamaan kansainvälisesti tunnustetut rajansa ja torjumaan Venäjän uhkan sen turvallisuudelle. Ukrainalle osoitettu tuki on välttämätöntä Venäjän materiaalisen ylivoiman tasoittamiseksi. Materiaalinen tuki ei kuitenkaan poista asetelmaa, jossa väestöään kyynisesti rintamalla uhraavalla Venäjällä on suhteellinen ja jatkuva ylivoima. Tällä on ratkaiseva merkitys kulutussodassa. Asetelma ei oleellisesti muutu ilman materiaalisen tuen merkittävää kasvua, länsimaiden osallistumista sotaan tai vallanvaihtoa Venäjällä.

Venäjä käy kulutussotaa ja tavoittelee Ukrainan alistamista

Venäjä tavoittelee loppuasetelmaa, jossa Ukraina on lyöty ja sen ohjailtavissa. Venäjä erittäin todennäköisesti jatkaa hyökkäyssotaansa, ellei se saa neuvoteltua sopimusta Ukrainan puolustuskyvyn heikentämisestä. Lisäksi on lähes varmaa, että Venäjä ei nykytilanteessa hyväksyisi sellaista rauhansopimusta, jossa Ukrainalle annetaan uskottavat turvatakuut.

Vaikka Ukraina jaettaisiin mahdollisessa sopimuksessa tämänhetkisiä rintamalinjoja mukaillen, ei se todennäköisesti yksinään olisi Venäjän näkökulmasta riittävä sodan lopputulos, koska Ukrainan kokonaisvaltainen alistaminen on sille alueiden valtaamista tärkeämpi päämäärä.

Venäjä käy kulutussotaa, jolla se on pyrkinyt aiheuttamaan mahdollisimman paljon tappioita Ukrainalle. Samalla sen omat tappiot ovat olleet suuria ja sen on ajoittain ollut vaikeaa rekrytoida riittävästi sotilaita kaatuneiden ja haavoittuneiden tilalle. Venäjä on lisännyt merkittävästi omaa sotatarvikkeiden tuotantoaan, eikä se ole enää ainakaan vuoteen kärsinyt sotatarvikkeiden vakavista puutteista. Kiinasta hankittavilla tuotteilla on ollut ratkaiseva merkitys Venäjän sodankäyntikyvyn kannalta. Jos Venäjänvastaisia pakotteita puretaan, Kiinan kauppa ja sotatarvikkeiden vienti Venäjälle helpottuu huomattavasti.

Venäjän talous erittäin todennäköisesti kestää hyökkäyssodan aiheuttamat haasteet ainakin lyhyellä aikavälillä. Maan talous on alistettu poliittiselle päätöksenteolle, mikä on mahdollistanut sodankäynnin jatkamisen talousongelmista huolimatta. Sotatalous on myös hyödyttänyt Venäjän julkista taloutta. Nämä hyödyt jäävät kuitenkin todennäköisesti lyhytaikaisiksi, ja maan pitkän aikavälin talousnäkymät ovat synkkiä. Vaikka pakotteet todennäköisesti heikentävät Venäjän taloutta ainakin keskipitkällä aikavälillä, kehittävät venäläiset kuitenkin jatkuvasti uusia keinoja pakotteiden kiertämiseksi. Maa kykenee todennäköisesti rakentamaan myös pitkäkestoisia ja korvaavia toimitusketjuja useimmille tarvitsemilleen tuontituotteille.

Ukraina haluaa säilyttää itsemääräämisoikeutensa

Ukraina tavoittelee Venäjän joukkojen vetäytymistä ja rajojen palauttamista Krimin valtausta edeltävään tilaan. Alueiden hallintaa keskeisempi tavoite on, ettei Venäjä enää uhkaisi sen itsenäisyyttä, poliittista itsemääräämisoikeutta ja väestön elinmahdollisuuksia. Ukraina pyrkii myös säilyttämään mahdollisuutensa valita oman ulkopoliittisen suuntansa. Ukraina tavoittelee näitä oikeutettuja päämääriä, mutta ilman merkittävää lisätukea sen on vaikeaa pitkäaikaisesti torjua Venäjän uhkaa.

Määrältään ja laadultaan riittävän puolustusmateriaalituen jatkuminen on Ukrainalle keskeistä. Lyhyellä aikavälillä Ukraina tarvitsee aseistusta, kalustoa ja koulutusapua, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä korostuu tarve turvatakuille ja jälleenrakennusavulle. Ukraina haluaa olla osa länttä, mutta kehittää suhteita myös muihin maihin.

Sodan lopputuloksella on suuri merkitys Suomen turvallisuudelle

Suomen kansalliselle turvallisuudelle sodan lopputuloksella on iso merkitys. Venäjän voitolla Ukrainassa olisi vaarallisia seurauksia Ukrainalle, Suomelle ja Euroopan turvallisuudelle, koska se osoittaisi, että Venäjän sallitaan edistää imperiaalisia tavoitteitaan voimakeinoin. Jos taistelut Ukrainassa päättyvät, Venäjä siirtää vapautuvat resurssinsa muualle. Venäjän rajamaana ja Itämeren valtiona Suomen on varauduttava Venäjän vaikuttamisen kasvuun.

Petteri Lalu
erikoistutkija

]]>

Suomen on varauduttava Venäjän vaikuttamisen kasvuun

Tue, 04 Mar 2025 08:00:00 GMT

Venäjän Suomelle aiheuttama uhka on vakava eikä kehitystä parempaan ole näköpiirissä. Kun sota Ukrainassa päättyy, Venäjän resursseja vapautuu vaikuttamiseen muualla. Venäjällä on halu ajaa poliittisia tavoitteitaan kaikin keinoin, mutta Ukrainan sodan päättyminen parantaa myös sen kykyä vihamieliseen toimintaan muualla Euroopassa.

Sekä tiedustelun että laaja-alaisen vaikuttamisen tilannekuvassa ovat korostuneet viime aikoina eri valtioiden käyttämät sijaistoimijat. Yksi esimerkki sijaistoimijoiden käytöstä on Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:hun kytkeytyvä sabotaasitoiminta Euroopassa. Välikäsiä käyttämällä Venäjä haluaa häivyttää jälkensä. Sabotaaseilla Venäjä pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, kansalaisten turvallisuuden tunteeseen sekä kuormittamaan viranomaisia. Tämänhetkinen päätavoite on heikentää lännen tukea Ukrainalle.

Suomi ei ole toistaiseksi ollut Venäjän voimakkaan vaikuttamisen kohteena, vaan se on kohdistunut ennen kaikkea suuriin EU-maihin ja toisaalta maihin, joissa on suuri venäläisvähemmistö tai venäjämyönteisiä puolueita. Tilanne todennäköisesti kuitenkin muuttuu, kun Venäjä saa suunnattua Ukrainaan sidotut resurssinsa uudelleen.

”Läntisen tiedusteluyhteisön näkemys Venäjän kasvavasta uhasta on hyvin yhtenäinen. Venäjän rajamaana ja Itämeren valtiona Suomen on varauduttava Venäjän vaikuttamisen kasvuun”, Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius toteaa. Suojelupoliisi julkisti Kansallisen turvallisuuden katsauksen 4. maaliskuuta.

Sekä Venäjä että Kiina kohdistavat Suomeen jatkuvaa ja aktiivista vakoilua. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti myös joitakin kolmansia maita, kuten Irania. Venäjän tiedustelupalveluiden Suomeen kohdistama kybertoiminta on lisääntynyt ja tarkentunut entisestään, kohteena on pääosin valtionhallinto ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Terrorismin uhka on hieman noussut

Kansainvälisessä turvallisuustilanteessa on tapahtunut useita samanaikaisia kielteisiä kehityskulkuja, jotka vaikuttavat terrorismin uhkaan myös Suomessa. Näitä ovat muun muassa Lähi-idän konfliktit, Euroopassa aktivoituneet Isilin verkostot, äärioikeiston kansainväliset verkostot ja alaikäisten radikalisoituminen. Myös Suomessa terrorismin uhka on hieman noussut, mutta Suomi ei kuitenkaan nouse kansainvälisessä terrorismissa esiin erityisenä iskukohteena.

Suomessa todennäköisimmän terrori-iskun uhkan aiheuttavat edelleen äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt ja pienryhmät. Todennäköisin on siviiliväestöön julkisella paikalla kohdistuva isku, joka toteutetaan helposti saatavilla tekovälineillä, kuten veitsellä, ajoneuvolla tai ampuma-aseella.

Suojelupoliisi on siirtynyt käyttämään aiemman neliportaisen terrorismin uhka-asteikon sijaan uutta viisiportaista asteikkoa. Uudella asteikolla uhka on tasolla kolme eli kohonnut, mikä on lievä nousu aiemman asteikon tasoon kaksi. Viisiportainen asteikko mahdollistaa aiempaa pienempien muutosten huomioinnin uhka-arviossa. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin Kansallisen turvallisuuden katsaukseen.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Muuttunut toimintaympäristö asettaa vaatimuksia myös PTR-yhteistyölle

Thu, 30 Jan 2025 08:00:00 GMT

Poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Suojelupoliisin päämääränä on edistää yhteiskunnan turvallisuutta joustavasti, nopeasti ja tehokkaasti sekä vaikuttaa osaltaan siihen, että Suomi on maailman turvallisin maa. PTR-viranomaisten työssä korostuvat valvonta ja rikostorjunta sekä kriittisen infrastruktuurin ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen toimivuuden turvaaminen.

"Tullin ja muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten työ takaa luotettavan toimintaympäristön meille kaikille. PTR-yhteistyön merkitys onkin korostunut viime aikoina entisestään yhteiskunnan turvallisuuden ja toimintavarmuuden takaamiseksi. Tämän yhteistyön voima on joustavuudessa ja tehokkuudessa, mitä haastavassa nykytilanteessa tarvitaan", sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.

Yhteisellä tiedolla vaikuttavampia tuloksia

Yhteinen tietopohja toiminnan ja päätöksenteon perustana ohjaa rikostorjunnan, valvonnan ja varautumisen PTR-yhteistoimintaa. Tietojohtoisella PTR-yhteistyöllä voidaan tuottaa lisäarvoa osapuolten toimintaan ja vastata yllättäviin kehityskulkuihin.

Muuttunut toimintaympäristö ja turvallisuustilanne haastavat viranomaisten toimintaa ja se asettaa vaatimuksia myös PTR-yhteistoiminnan kehittämiselle. PTR-viranomaisten toimintaympäristön nähdään suurella todennäköisyydellä olevan muutoksen kohteena myös jatkossa.

"PTR-kumppanuudella on merkittävä vaikutus yhteiskunnan turvallisuuteen ja toimintavarmuuteen muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa korostuvat tiedustelutiedon merkitys sekä yhteinen ja yhteen sovitettu varautuminen. Kyvykkyyksiä, toimivaltuuksia ja lainsäädäntöä kehitetään yhdensuuntaisesti ja yhteistyön näkökulmasta, kunkin viranomaisen rooli ja tehtävät huomioiden", toteaa sisäministeri Mari Rantanen.

PTR-yhteistyön toimintaedellytyksistä ja toimivaltuuksista huolehtiminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Lisätietoja

Tullin mediapalvelu: p. 0295 527 150, viestinta(at)tulli.fi
Poliisihallituksen viestintä: media.poliisihallitus(at)poliisi.fi
Rajavartiolaitoksen mediapalvelu: p. 050 456 2862, viestinta(at)raja.fi
Suojelupoliisin viestintä: p 050 402 6981, media(at)supo.fi

]]>

Turvallisuusselvitysten hinnat nousevat vuonna 2025

Tue, 31 Dec 2024 11:18:00 GMT

Suojelupoliisin tekemien turvallisuusselvitysten hinnat nousevat 1.1.2025. Korotuksen taustalla vaikuttavat hintojen nousu sekä Suojelupoliisin uuteen toimitaloon liittyvät kustannukset.

Hinnat nousevat noin 30 prosentilla. Suppea turvallisuusselvitys maksaa organisaatioille vuoden alusta lähtien 80 euroa, perusmuotoinen 185 euroa ja laaja 790 euroa. Uusi hinnasto löytyy Suojelupoliisin sivuilta.

Suojelupoliisin tekemien turvallisuusselvitysten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2024 selvityksiä on tehty noin 115 000. Selvitysten määrän kasvu on ollut merkittävää, sillä vuonna 2023 selvityksiä tehtiin 96 413.

Turvallisuusselvityksen tarkoitus on estää Suomen turvallisuuden kannalta olennaisten tietojen päätyminen vääriin käsiin. Henkilöturvallisuusselvityksessä tarkastellaan ihmisen taustoja, jotta hänen luotettavuutensa voidaan varmistaa.

]]>

Suojelupoliisin yhteistoimintaneuvottelut päättyivät

Thu, 21 Nov 2024 12:17:00 GMT

Suojelupoliisin yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Henkilöstöön alun perin kohdistunut 4,4 miljoonan euron säästötavoite (60 henkilötyövuotta) pieneni 1,4 miljoonaan euroon, kun Suojelupoliisille myönnettiin tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa viisi miljoonaa euroa toimintakyvyn turvaamiseen.

Työnantaja- ja työntekijäpuoli sopivat yhdessä jäljelle jäävän 1,4 miljoonan euron säästön kattamisesta ilman irtisanomisia ja lomautuksia. Työnantaja ja työntekijät neuvottelevat vielä henkilöstöä koskevan ratkaisun toteuttamistavasta.

Nyt käydyt yt-neuvottelut koskivat vuoden 2025 rahoitusta. Rahoitustilanne on vuodesta 2026 eteenpäin vieläkin vaikeampi.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi aloittaa taloustilanteen vuoksi yhteistoimintaneuvottelut

Thu, 26 Sep 2024 12:04:00 GMT

Suojelupoliisi aloittaa yhteistoimintaneuvottelut viraston talouden tasapainottamiseksi. Tavoitteena on säästää henkilöstömenoista 4,4 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 60 henkilötyövuotta.

Neuvottelut koskevat koko henkilöstöä lukuun ottamatta turvallisuusselvitysosaston henkilöstöä, jonka palkkakulut rahoitetaan kokonaan turvallisuusselvitysten maksutuotoista.

Voimassa olevien valtion määrärahakehysten mukaan Suojelupoliisin taloustilanne heikkenee entisestään vuosina 2026–2028. Sen vuoksi säästöt toteutetaan ensisijaisesti henkilöstön irtisanomisina. Toissijaisina keinoina voidaan käyttää lomauttamisia ja määräaikaisia osa-aikaistamisia. Nämä keinot tuovat kuitenkin vain kertaluonteisen säästön.

Yhteistoimintaneuvottelut alkavat 3.10.2024 ja kestävät vähintään kuusi viikkoa. Neuvottelujen aikana käytettävät toimenpiteet täsmentyvät.

Suojelupoliisi on jo karsinut menojaan kuluvana ja edellisenä vuonna lähes kymmenellä miljoonalla eurolla. Säästöt ovat jo nyt vaikuttaneet Suojelupoliisin suorituskykyyn. Henkilöstöön kohdistuvien säästöjen lisäksi Suojelupoliisi joutuu edelleen ajamaan alas myös teknistä suorituskykyään.

Suojelupoliisissa työskentelee noin 580 työntekijää. Suojelupoliisi on turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, joka torjuu Suomeen kohdistuvaa vakoilua, vihamielistä vaikuttamista ja terrorismia sekä hankkii tiedustelutietoa ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon päätöksenteon tueksi.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi nimitti uuden vastatiedustelun päällikön

Thu, 29 Aug 2024 10:46:00 GMT

Suojelupoliisin vastatiedusteluosaston päälliköksi on nimitetty nykyinen alueosaston osastopäällikkö Teemu Liikkanen. Liikkanen aloittaa viisivuotisen kautensa 1.9.2024.

Liikkanen on johtanut alueosastoa vuodesta 2022. Aikaisemmin hän on ollut esihenkilötehtävissä alueosaston itäisessä yksikössä Lappeenrannassa. Liikkasella on pitkä työhistoria poliisissa.

Vastatiedustelu eli valtiollisen vakoilun ja vaikuttamisen torjuminen on Suojelupoliisin keskeisimpiä tehtäviä. Vastatiedustelulla on Suojelupoliisissa pitkät perinteet. Venäjän laajamittainen hyökkäyssota on muuttanut eurooppalaista turvallisuusympäristöä merkittävällä tavalla, mikä korostaa vastatiedustelun merkitystä entisestään.

”Elämme nyt monellakin tapaa haastavassa ajassa ja toimintaympäristössä. Turvallisuus- ja toimintaympäristön muutokset ovat johtaneet siihen, että esimerkiksi Venäjä on joutunut siirtämään oman tiedustelunsa painopistettä. Muutokset korostavat Suojelupolisiin vastatiedustelutyön merkitystä ja luovat sille uudenlaisia haasteita. Otan uuden tehtäväni vastaan erittäin suurella mielenkiinnolla. Minulle on kunnia-asia päästä johtamaan jatkossa vastatiedustelun ammattilaisia”, Liikkanen sanoo.

Osastopäällikön paikkaa haki 25 henkilöä, joista kaksi peruutti hakemuksensa.

Lisätiedot
Suojelupoliisin viestintä
p. 050 402 6981
media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi juhlii 75-vuotistaivaltaan kirjallisuuskeskustelulla Oodissa

Wed, 07 Aug 2024 10:54:00 GMT

Turvallisuus- ja tiedustelupalvelu Suojelupoliisin perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Tiedustelun maailma on kiehtonut kirjailijoita aina. Suojelupoliisi juhlistaakin syntymäpäiväänsä kirjateemalla.

Supo järjestää yleisölle avoimen keskustelutilaisuuden kirjallisuuden ja tiedustelun vivahteikkaasta suhteesta Helsingin keskustakirjasto Oodin Maijansalissa keskiviikkona 18. syyskuuta kello 17–18. Jännittävä, jännittävämpi, tiedustelu -keskustelun juontaa toimittaja ja kirjailija Matti Rönkä. Puhujina nähdään kirjailijat Max Seeck ja Helena Immonen sekä Supon päällikkö Juha Martelius ja esikuntapäällikkö Saana Nilsson.

Keskustelussa pohditaan muun muassa, miksi tiedustelu kiehtoo kirjailijoita ja onnistuuko kirjallisuus kuvaamaan tiedustelumaailmaa.

Osallistu Supon lukuhaasteeseen

Tiedustelua käsittelevästä kirjallisuudesta kiinnostuneet voivat suorittaa Supon Instagramista löytyvän viiden kirjan lukuhaasteen. Supon työntekijät ovat vinkanneet kiinnostavia kirjoja haastetta varten.

Oodi kokoaa tilaisuuden kunniaksi tiedustelukirjallisuutta käsittelevän näyttelypöydän, joka on nähtävillä kaksi viikkoa ennen keskustelutilaisuutta. Supo haastaa myös muut kirjastot kokoamaan tiedustelua ja vakoilua käsitteleviä kirjanäyttelyitä syyskuun alkupuolella.

]]>

Turvallisuusselvityksiä on tehty kesäksi ennätysvauhtia

Mon, 10 Jun 2024 09:09:00 GMT

Suojelupoliisin tekemien turvallisuusselvitysten määrä on merkittävässä kasvussa tänä vuonna. Viime vuonna turvallisuusselvityksiä tehtiin 96 500. Tänä vuonna turvallisuusselvityksissä rikotaan ensi kertaa sadantuhannen raja. On hyvin todennäköistä, että selvityksiä tehdään on jopa yli 105 000, sillä hakemusten määrät ovat lisääntyneet kuluvan vuoden alkupuoliskolla noin 20 prosentilla. Selvitysten määrä on kasvanut useilla aloilla.

Supon turvallisuusselvitysosastolla esiintyy joka huhti-heinäkuussa ruuhkaa. Tuhansista kesätyöntekijöistä haetaan aina keväisin turvallisuusselvityksiä. Lisäksi monilla teollisilla toimialoilla on keväisin ja kesäisin huoltoseisokkeja, joita erityiset ammattilaiset suorittavat. Myös heidät on selvitettävä ennen kuin he voivat saada kulkuoikeuden turvallisuuskriittisiin tiloihin.

”Olemme varoitelleet asiakkaitamme kevätruuhkasta jo viime syksystä lähtien. Onneksi he ovatkin hajauttaneet hakemuksiaan pidemmälle ajalle, ja tilanne on itse asiassa nyt melko hyvä”, sanoo turvallisuusselvitysosaston asiakkuuspäällikkö Hannu Vahokoski.

Suojelupoliisi tekee selvityksiä eurooppalaisittain nopeasti

Suojelupoliisin tavoite on, että 90 prosenttia selvityksistä valmistuu kahden kuukauden kuluessa. Normaalitilanteessa selvitykset sujuvat nopeammin noin neljässä viikossa. Kevätruuhkan aikaan selvityksiin käytettävä aika venyy lähelle kahta kuukautta.

”Jos vertailemme muita läntisiä turvallisuuspalveluita, Suomi on nopeudessa ja tehokkuudessa aivan omaa luokkaansa. Jos puhutaan perusmuotoisista tai laajoista selvityksistä, niin näyttäisi siltä, että olemme Euroopan nopeimpien joukossa”, Vahokoski sanoo.

Kesäkuun alkupuolella selvitysten laatimisessa on mennyt keskimäärin noin neljä viikkoa. Kevätruuhka on siis ohi, vaikka hakemuksia on tullut paljon viime vuosia enemmän. Vahokosken mukaan Suojelupoliisissa on kehitetty selvitysprosesseja ja järjestelmiä.

”Olemme panostaneet paljon tekemiseemme. Työtä on tehty paljon, joten tulostakin on tullut. Laatu ei silti ole kärsinyt. Annamme joka vuosi tuhansia kirjallisia ilmoituksia löydöksistämme”, Vahokoski toteaa.

]]>

Venäjän Suomeen kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhka säilyy koholla

Tue, 26 Mar 2024 08:00:00 GMT

Venäjän toiminta on edelleen Suomen kansallisen turvallisuuden suurin uhka. Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona ja kohdistaa Suomeen vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista. Nato-jäsenyys kuitenkin suojaa Suomea kaikkein voimakkaimmilta toimilta. Pelotteen luominen ja vaikuttaminen Suomen Nato-jäsenyyden muotoutumiseen ovat Venäjän päätavoitteita Suomeen kohdistuvassa vaikuttamisessa.

Vastatiedustelutyöllä, tiedustelu-upseerien karkotuksilla ja tiukalla viisumipolitiikalla Suomi sai viime vuonna heikennettyä Venäjän henkilötiedustelun toimintamahdollisuuksia, mutta tiedustelu-uhka säilyy. Se voi kohdistua erityisesti Venäjällä edelleen matkustaviin tai oleskeleviin suomalaisiin tai suomalaisiin kolmansissa maissa.

Erityisesti kybermaailmaan sekä kriittiseen infrastruktuuriin liittyy kohonnut tiedustelun ja vaikuttamisen uhka. Sen sijaan massiivinen infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen Suomen alueella ei ole edelleenkään todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Välineellistetty maahanmuutto on Venäjälle tapa osoittaa tyytymättömyyttään Suomen Nato-jäsenyydestä ja ylipäänsä näyttää, mitä Venäjän epäyställiseksi kokemasta toiminnasta seuraa.

Suojelupoliisin arvion mukaan Venäjällä ole mitään syytä muuttaa toimintaansa rajalla lähitulevaisuudessa.

”Uhka on pitkäkestoinen, tämä on Venäjälle helppo tapa pitää Suomi varpaillaan,” toteaa Suojelupoliisin vt. päällikkö Teemu Turunen.

Venäjä muutti viime syksynä vakiintunutta käytäntöään Suomen vastaisella rajalla ja alkoi päästää rajanylityspaikoille henkilöitä ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja.

Suomeen kohdistuvan terrorismin uhkassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia

Terrorismin uhka on edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Todennäköisimmän terrori-iskun uhkan Suomessa aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Radikalisoituminen koskettaa Suomessa todennäköisesti yhä useammin myös alaikäisiä nuoria.

Euroopassa radikaali-islamistisesti motivoituneen terrori-iskun uhka on voimistunut viime vuoden aikana. Uhkan kasvuun vaikuttavat erityisesti Koraanien polttamiset Euroopassa sekä terroristijärjestö Hamasin ja Israelin välinen konflikti. Voimistunut uhka muualla Euroopassa ei ole vaikuttanut merkittävästi uhkatasoon Suomessa. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin vuosikirjaan.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Turvallisuusselvitysten määrän ennakoidaan kasvavan tänä vuonna

Fri, 26 Jan 2024 08:47:00 GMT

Suojelupoliisi teki 96 400 turvallisuusselvitystä vuonna 2023. Selvitysten määrä pysyi tasaisena verrattuna vuoteen 2022 jolloin turvallisuusselvityksiä tehtiin noin 97 000.

Pitkällä aikavälillä turvallisuusselvitysten määrä on noussut. Esimerkiksi vielä vuonna 2020 turvallisuusselvityksiä tehtiin hieman yli 88 300. Suojelupoliisi ennakoi, että vuonna 2024 turvallisuusselvitysten määrä nousee ensimmäistä kertaa yli sadan tuhannen.

”Turvallisuusselvitysprosessien kehittäminen sekä resursointi mahdollistavat sen, että voimme vastaanottaa enemmän hakemuksia”, sanoo asiakkuuspäällikkö Hannu Vahokoski Suojelupoliisin turvallisuusselvitysosastolta.

Kriittisen infrastruktuurin organisaatioiden selvityksiin on kiinnitetty erityistä huomioita

Turvallisuusselvityksissä on kiinnitetty erityistä huomiota kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. Esimerkiksi ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisiä laadittiin aiempaa enemmän. Keskeinen syy on Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan seurauksena muuttunut turvallisuusympäristö.

”Myös kriittisen infrastruktuurin toimijat ovat hakeneet selvityksiä aiempaa aktiivisemmin”, Vahokoski kuvailee.

Suomalaiset viranomaiset varautuvat myös CER-direktiivinen voimaantuloon vuonna 2024. Direktiivin tarkoitus on parantaa kriittisten palveluiden häiriönsietokykyä. Direktiivi velvoittaa kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvia yrityksiä turvallisuusjärjestelyihin, joista yksi merkittävin ovat turvallisuusselvitykset.

Suomen kriittisestä infrastruktuurista suuri osa on yritysten omistuksessa tai ylläpidossa. Niiden merkitys yhteiskunnan häiriöttömälle toiminnalle on keskeinen turvallisuusselvitykset ovat yrityksille tärkeä suojautumisen työväline.

Selvityksille kannattaa varata aikaa

Turvallisuusselvityksen laajuus riippuu tehtävästä, johon selvityksen kohteena oleva ihminen on hakeutunut. Perusmuotoisia turvallisuusselvityksiä tehdään määrällisesti eniten. Viime vuonna perusmuotoisia selvityksiä tehtiin hieman alle 40 900. Suppeita turvallisuusselvityksiä tehtiin noin 35 000. Laajojen turvallisuusselvitysten määrä oli noin 550.

Suojelupoliisin tavoitteena on, että 90 prosenttia selvityksistä valmistuu kahden kuukauden kuluessa. Selvitys voi valmistua myös lyhyemmässä ajassa, mutta työnantajien kannattaa aina varata selvityksen tekemiselle riittävästi aikaa.

]]>

Suojelupoliisin organisaatio tukemaan entistä paremmin tiedustelua

Tue, 02 Jan 2024 08:06:00 GMT

Suojelupoliisissa tuli 1.1.2024 voimaan uusi organisaatio. Tavoitteena on, että hieman hiottu organisaatio tukee entistä paremmin tiedonhankintaa ja Suojelupoliisin toimintaa tiedustelupalveluna. Aiemman yhdeksän yksikön sijaan Suojelupoliisissa on nyt kahdeksan osastoa: alueosasto, esikunta, hallinto- ja kehittäminen, terrorismintorjunta, tiedonhankinta, tiedustelu, turvallisuusselvitykset ja vastatiedustelu.

Osastoja johtavat osastopäälliköt:

Teemu Liikkanen alueosastoa
Saana Nilsson esikuntaa
Teemu Lehti hallinto- ja kehittämisosastoa
Risto Värtö terrorismintorjuntaa
Mikko Kurttila tiedonhankintaa
Pekka Hiltunen tiedustelua
Ilkka Hanski turvallisuusselvityksiä
Pertti Haaksluoto vastatiedustelua

Suojelupoliisin organisaatio on julkinen vain osastotasolla. Esikunta ja hallinto- ja kehittämisosasto toimivat suoraan päällikön alaisuudessa, muut osastot apulaispäälliköiden alaisuudessa.

Vt. päällikkönä toimii Teemu Turunen

Suojelupoliisin päällikkönä toimineen Antti Pelttarin siirryttyä eduskunnan pääsihteeriksi vuoden 2024 alusta, Suojelupoliisin vt. päälliköksi on nimitetty apulaispäällikkö Teemu Turunen. Turunen toimii Suojelupoliisin päällikkönä, kunnes uusi päällikkö on nimitetty. Suojelupoliisin päällikön nimittää valtioneuvosto sisäministerin esittelystä. Apulaispäällikkö Jonna Turunen jatkaa nykyisessä tehtävässään.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisin podcastin uusi tuotantokausi alkaa uusien juontajien voimin

Fri, 01 Dec 2023 09:54:00 GMT

Suojelupoliisin podcastin Supodin kolmas tuotantokausi käynnistyy 1. joulukuuta. Podcastin juontajina toimivat erikoistutkijat Veli-Pekka Kivimäki ja Hannamiina Tanninen. Vieraaksi studioon saapuu kattava joukko Suojelupoliisin asiantuntijoita.

Tuotantokauden kantavana teemana on tiedustelu. Kesällä 2024 tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Suojelupoliisista tuli turvallisuuspalvelun lisäksi myös tiedustelupalvelu. Kauden ensimmäisessä jaksossa pohditaankin, mitä muutos on merkinnyt Suojelupoliisille. Muissakin jaksoissa maailmaa katsotaan tiedustelun näkökulmasta.

”Tällä tuotantokaudella yritämme avata konkreettisemmin, mitä tiedustelupalvelu tekee. Miten monipuolisesti asioita seurataan ja minkälaisia kysymyksiä analyytikot esimerkiksi kysyvät itseltään asioita seuratessaan. Supon analyytikot kertovat muun muassa mitä asioita he seuraavat ja miten muutokset vaikuttavat Suomen kokonaisturvallisuuteen. Puhutaanpa yhdessä jaksossa hieman Tiitisen listastakin”, Tanninen kertoo.

Venäjää käsitellään monesta näkökulmasta

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut eurooppalaista turvallisuusympäristöä olennaisesti. Venäjä onkin toinen Supodin uudella tuotantokaudella useassa jaksossa kuuluva teema. Luvassa on Suojelupoliisin asiantuntijoiden arvioita muun massa Venäjän sisäisestä tilasta, Venäjän ja Kiinan suhteista sekä keinoista, joilla Venäjä pyrkii kiertämään pakotteita.

”Suomen Nato-jäsenyysprosessin yhteydessä puhuttiin paljon siitä, miten Venäjä mahdollisesti pyrkisi vaikuttamaan ja häiritsemään jäsenyysprosessia. Jatkossa Venäjä pyrkii vaikuttamaan siihen, millainen Nato-jäsen Suomesta tulee. Tätä vaikuttamistoimintaa Supodissa avaavat Venäjä-asiantuntijamme. On hienoa, että saamme jaettua virastossa olevaa asiantuntijuutta myös julkisesti”, sanoo Kivimäki.

Supodia voi kuunnella yleisimmiltä podcast-alustoilta. Jaksot julkaistaan kahden viikon välein perjantaiaamuisin.

]]>

Nämä asiat Supo toivoo sinun muistavan, kun hankit uutta verkkolaitetta

Mon, 20 Nov 2023 10:15:00 GMT

Mikä tahansa puutteellisesti suojattu verkkolaite voi olla mahdollistamassa vieraiden valtioiden kybervakoilua. Tietoomme on tullut useita tapauksia, joissa tiedustelupalvelun kyberoperaatioon liittyvää tietoliikennettä on reititetty suomalaisen kuluttajan verkkolaitteen kautta. Tyypillisesti kybervakoilussa hyödynnetään ohjelmistohaavoittuvuuden sisältäviä huonosti suojattuja reitittimiä, mutta vakoilukäyttöön voi joutua muukin Internetiin yhdistetty laite, joka ei ole suojattu tai jossa on laitteen hyväksikäytön mahdollistava ohjelmistohaavoittuvuus.

Näin kyberhyökkäys etenee

Vakoilevan valtion tiedustelupalvelu murtautuu suomalaisen organisaation tai kuluttajan reitittimelle, jonka kautta hän ohjaa kyberhyökkäyksensä varsinaiseen kohteeseen Suomessa tai muualla maailmassa. Kybervakoilun varsinaiselle kohteelle vakoiluun liittyvä liikenne näyttää tulevan suomalaisesta IP-osoitteesta. Haitallisen liikenteen havaitseminen on vaikeampaa, jos samasta IP-osoitteesta tulee myös tavallisen Internet-käyttäjän selailuliikennettä.

Suomessa on kymmeniä tuhansia reitittimiä, joissa on etähallinnan mahdollistava avoin yhteys Internetiin. Jos tällaisella laitteella on jokin haavoittuvuus, sen hyväksikäyttö on helppoa. Yhä useammassa kuluttajalaitteessa on internetyhteys, joka sallii laitteen etähallinnan internetistä käsin.

Reititintä käyttävä vakoileva taho ei useimmiten ole kiinnostunut yksittäisen ihmisen tiedoista. Tietoturvatoimet kannattavat kuitenkin myös oman turvallisuuden vuoksi, sillä samat toimet suojaavat laitteen käyttäjää sekä vieraiden valtioiden kybervakoilulta että kyberrikollisuudelta.

Toimi näin hankaloittaaksesi kybervakoilua

Huolehtimalla kotireitittimesi tietoturvasta, vaikeutat Suomeen ja muihin länsimaihin kohdistuvaa vakoilua. Toimi siis näin:

Käytä verkko-operaattorien tarjoamia reitittimiä, jotta laitteesi saa tarvittavat ohjelmistopäivitykset haavoittuvuuksien korjaamiseksi.
Estä laitteen etähallinta Internetistä käsin.
Reitittimien elinikä on tyypillisesti noin 3–5 vuotta, eikä niitä päivitetä sen jälkeen. Tarkista laitteen elinkaari valmistajan sivuilta.
Vaihda laitteen oletussalasanat, käytä riittävän turvallisia salasanoja.
Tarkista reitittimen tietoturva-asetukset Kyberturvallisuuskeskuksen ohjeilla.

Vieraiden valtioiden toimijat etsivät laitteista haavoittuvuuksia jatkuvasti eivätkä epäröi käyttää niitä. Huolehdithan, että sinun reitittimesi on kunnossa.

]]>

Suojelupoliisissa käynnistyy EU:n osarahoittama tekoälyä soveltava järjestelmähanke

Wed, 08 Nov 2023 08:05:00 GMT

Hankkeessa kehitetään työkaluja, jotka ‎parantavat Supon analyysikykyä automatisoimalla Supon ydintietojärjestelmän ‎toiminnallisuuksia koneälyn avulla. Tavoitteena on tunnistaa turvallisuutta ‎uhkaavia ilmiöitä ennalta ‎ja pystyä luomaan entistä luotettavampia tilannearvioita.‎

INTER-hankkeessa (Intelligence Analysis and Research Suite) kehitettävien tiedusteluanalyysi- ja ‎tutkimustyökalujen avulla luokitellaan ja ‎analysoidaan kasvavaa tietomassaa tekoälyavusteisesti.‎ Työvaiheiden automatisointi vähentää manuaalisen työn ‎määrää. Analyysikyvykkyyden parantaminen mahdollistaa tiedolla johtamisen, kun ‎tietoon ‎perustuvia päätöksiä pystytään tekemään perustellusti ja kohdennetusti niin Suojelupoliisin sisällä ‎kuin kumppanien kanssa.‎

Automaattisella jäsentelyllä voidaan löytää yhteyksiä ja heikkoja signaaleja, joita ‎‎manuaalisella tiedon haulla ei välttämättä löydetä. Samalla pienennetään sitä operatiivista riskiä, ‎‎että jokin tärkeä yhteys jää huomaamatta. Onnistumisen mittareita ovat muun muassa koulutettavien määrä ja asiakaspalaute.‎

Hankkeeseen etsittiin sopiva kumppani julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (29.12.2011/1531) mukaisella neuvottelumenettelyllä. Tarjouskilpailun voitti Reaktor Innovations Oy, joka valittiin hankkeen toteuttajaksi.

Hankinnan arvioitu kokonaishinta kaikkine kuluineen on ilman arvonlisäveroa neljä miljoonaa euroa. Hankkeen työt käynnistyvät marraskuussa 2023 ja hanke päättyy huhtikuussa 2026.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona

Thu, 12 Oct 2023 07:00:00 GMT

Suomen ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet merkittävällä tavalla Venäjän hyökkäyssodan, pakotteiden ja Nato-jäsenyyden myötä. Venäjä kohtelee nykyisin Suomea epäystävällisenä valtiona. Tämä on näkynyt esimerkiksi kielteisenä uutisointina Suomesta Venäjän mediassa ja päätöksenä sulkea Pietarin pääkonsulaatti.

”Venäjä keskittyy tällä hetkellä sodankäyntiin Ukrainassa ja kansainvälisen eristyksen lieventämiseen. Venäjän tiedustelun ja vaikuttamisen uhka Suomessa ei ole kuitenkaan kadonnut. Suomen liittyminen Natoon, sodan jatkuminen Ukrainassa, syvenevä vastakkainasettelu länsimaiden ja Venäjän välillä sekä lisääntyvät pakotteet saattavat voimistaa Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan”, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Venäjän vaikuttamisen päätavoitteina on heikentää Naton ja Euroopan unionin yhtenäisyyttä sekä vähentää länsimaiden tukea Ukrainalle. Venäjä tarkkailee Suomen Nato-jäsenyyden kehittymistä ja sitä, miten Suomi toimii Venäjää kohtaan. Se on valmis toimiin Suomea vastaan, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Venäjä esittää omat toimensa vastauksena Suomen toimintaan. Nato-jäsenyys antaa kuitenkin suojaa vaikuttamisen väkivaltaisimpia muotoja vastaan.

Suojelupoliisi arvioi vuosi sitten, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut, mutta infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen Suomen alueella ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa. Merellä sijaitseva infrastruktuuri on haavoittuvampaa kuin maalla. Tämä arvio on edelleen voimassa. Suomi on varautunut uhkiin hyvin.

”Venäjän vaikuttaminen Suomeen on tällä hetkellä pääosin pelotteen luomista, ja esimerkiksi energiasektori on siinä tehokas kohde, vaikka todelliseen lamauttamiseen ei pyrittäisi. Venäjän mahdollisia toimia Suomea vastaan ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen ja jäljellä olevien kahdenvälisten yhteyksien heikentäminen, kuten jäljellä olevista sopimuksista irtautuminen. Myös palvelunestohyökkäyksillä voi luoda mielikuvaa infrastruktuurin ja palveluiden haavoittuvuudesta, vaikka niitä ei todellisuudessa vahingoiteta”, Suojelupoliisin erikoistutkija Suvi Alvari sanoo.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Suojelupoliisin viestintä
p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Vastasimme yleisimpiin kysymyksiin turvallisuusselvityksistä

Wed, 13 Sep 2023 06:33:00 GMT

Turvallisuusselvitys on todennäköisin tilanne, jossa tavallinen kansalainen päätyy tekemisiin Suojelupoliisin kanssa. Lähes satatuhatta suomalaista käy tänäkin vuonna läpi turvallisuusselvityksen.

Turvallisuusselvitykset ovat herättäneet viime viikkoina paljon julkista keskustelua, joten kokosimme vastauksia muutamiin kysymyksiin selvityksistä.

Miksi turvallisuusselvityksiä tehdään?

Turvallisuusselvitysten tarkoitus on suojata Suomen kansallista turvallisuutta. Selvityksiä tehdään organisaatioille, joiden toiminta vaikuttaa Suomen kansalliseen turvallisuuteen tai erittäin merkittävään yksityiseen taloudelliseen etuun. Tällaisia toimijoita voivat olla esimerkiksi ministeriöt, virastot tai Suomen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät yritykset. Turvallisuusselvityslaki määrittelee tarkoin, millaiseen toimintaan liittyen turvallisuusselvityksiä voidaan tehdä.

”Suojelupoliisi tarkastelee selvityksessä asioita, jotka voivat tehdä henkilöstä alttiin erilaiselle painostukselle tai joilla voi olla merkitystä arvioitaessa henkilön luotettavuutta tietyssä tehtävässä. Painostusta voivat harjoittaa esimerkiksi vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut tai rikolliset”, kuvailee turvallisuusselvitysyksikön päällikkö Ilkka Hanski.

Voiko Supo estää rekrytoinnin tehtävään?

Jos turvallisuusselvityksen yhteydessä tulee esiin sellaista tietoa, joka saattaa olla merkittävää tehtävän hoitamisen kannalta, Suojelupoliisi harkitsee aina tapauskohtaisesti asian ilmoittamista työnantajalle.

”Työnantaja arvioi tilanteen ja tekee aina päätöksen. Suojelupoliisi ei päätä turvallisuusselvityksen kohteena olevan henkilön rekrytoinnista”, sanoo Hanski.

Millaisia asioita Supo tyypillisesti ilmoittaa työnantajalle?

Turvallisuusselvityksessä ilmoitettavia asioita voivat olla esimerkiksi rikos, merkittävät taloudelliset vaikeudet, elämänhallinnan vaikeudet tai ulkomaansidonnaisuudet, jotka voivat altistaa painostukselle. Yleisesti kaikista turvallisuusselvityksistä noin 2-4 prosentista löytyy työnantajalle ilmoitettavaa tietoa.

Onko tiettyjen maiden kaksoiskansalaisuus automaattisesti turvallisuusselvityksessä ilmoitettava asia?

Minkään maan kansalaisuus ei ole automaattisesti eikä yksinään turvallisuusriski. Tiettyjen itsevaltaisten maiden tiedetään kuitenkin hyödyntävän ihmisten sidonnaisuuksia pyrkiessään painostamaan heitä salaiseen yhteistyöhön Suomen vahingoksi. Tällaisia sidonnaisuuksia voivat olla kohdemaassa olevat läheiset ja omaisuus, taloudellinen toiminta ja myös kansalaisuus osana kokonaisuutta.

”Selvityksellä suojellaan siis myös sen kohteena olevaa ihmistä, jotta hän ei joudu inhimillisesti kohtuuttomaan tilanteeseen painostuksen kohteeksi”, sanoo Hanski.

Kansalaisuuskysymykset eivät ole yksinään ole turvallisuusselvityksessä ilmoitettava tieto. Ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisen yhteydessä tehdään aina kulloiseenkin yksittäistapaukseen liittyvä kokonaisharkinta. Menettelyssä pääsääntöisesti myös kuullaan selvityksen kohteena olevaa henkilöä.

Jos Suojelupoliisi katsoo, että henkilöön liittyy sidonnaisuuksia, joita toinen valtio voi käytännössä hyödyntää painostamisen välineenä, ilmoittaa Suojelupoliisi nämä sidonnaisuudet turvallisuusselvityksen hakijalle, joka tekee päätöksen rekrytoinnista.

Voiko menneisyyden rikos olla ilmoitettava asia?

Jos turvallisuusselvityksen yhteydessä selviää, että henkilö on syyllistynyt rikokseen tai häntä epäillään rikoksesta, Suojelupoliisi harkitsee aina tapauskohtaisesti asian ilmoittamista työnantajalle.

”Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa se, minkä ikäinen ihminen on ollut rikoksen tehdessään ja kuinka kauan rikoksesta on kulunut aikaa. Myös rikoksen merkitystä juuri haettua tehtävää ajatellen punnitaan”, kuvailee Hanski.

Sama tapauskohtainen harkinta tehdään, jos turvallisuusselvityksessä löytyy muuta huomautettavaa, kuten maksuhäiriömerkintä tai ulosotossa olevia velkoja.

Mikä niissä turvallisuusselvityksissä kestää?

Turvallisuusselvitysten käsittelyajat ovat tällä hetkellä tavallista pidempiä. Syynä on hakemusten lisääntyminen. Tehtyjen turvallisuusselvitysten määrä on noussut viime vuosina. Viime vuonna selvityksiä tehtiin 97 000, kun taas vuonna 2021 selvityksiä tehtiin 90 378.

Supon tavoite on, että 90 prosenttia selvityksistä valmistuisi kahden kuukauden sisällä. Tällä hetkellä ollaan suurin piirtein tässä palvelutavoitteessa.

Yksi syy hakemusten määrän kasvuun on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Kansallisen turvallisuuden kannalta keskeiset hakijat, esimerkiksi kriittisestä infrasta vastuussa olevat yritykset ovat parantaneet varautumistaan. Osana varautumistaan organisaatiot hakevat kattavampia selvityksiä ja selvityksiä myös pidetään aktiivisemmin yllä.

”Myös Suojelupoliisin muutto viivästytti hakemusten käsittelyä keväällä. Uskomme, että käsittelyajat lyhentyvät loppuvuoden aikana, koska henkilöstöä tulee lisää ja automatisointikin etenee”, sanoo Ilkka Hanski.

Supon sivuilta löytyy kattava tietopaketti turvallisuusselvityksistä.

]]>

Teknologian kehitys murtaa suurvaltojen ja tiedustelupalveluiden monopolia

Tue, 20 Jun 2023 13:39:00 GMT

Huipputeknologian monopolin murtuminen ravistelee tiedustelupalveluiden toimintaympäristöä perustavanlaatuisella tavalla. Ei ole pitkä aika siitä, kun satelliittiteknologia tai huippuunsa kehittyneet kasvojentunnistusohjelmat olivat harvojen valtioiden ja tiedustelupalveluiden saatavilla. Tänä päivänä tilanne on toinen.

Teknologista kehitystä edistää vahvasti yksityinen sektori. Yksityiset toimijat tuottavat palveluita, joita aiemmin oli vain valtioiden käytössä. Esimerkiksi avaruus ei ole enää hetkeen ollut pelkästään valtiollisten toimijoiden pelikenttää. Toisaalta yritykset tuottavat aivan uudenlaisia palveluita, joita myös valtiolliset toimijat voivat hyödyntää. Tästä esimerkkinä on ollut satelliitti-internet, jolla on tuettu Ukrainassa viestintäyhteyksien toimintaa.

Kyvykkyys hyökkäykselliseen kybertoimintaan löytyy kymmeniltä valtioilta

Yksityiset yritykset levittävät teknologiset innovaatiot nopeasti myös maihin, joilla omaa vastaavan alan osaamista ei välttämättä ole. Lukuisilla mailla ja myös muilla toimijoilla on kyvykkyys ja tahto kybervaikuttamiseen ja -vakoiluun eli käytännössä toisten valtioiden suvereniteetin loukkaamiseen. Toimintaan tarvitaan myös tahto.

Kun teknologia on vapaasti kaikenlaisten toimijoiden saatavilla, oli kyse sitten valtioista, yksilöistä tai rikollisryhmistä, kasvavat mahdollisuudet teknologian hyödyntämiseen joko hyviin tai huonoihin tarkoituksiin. Teknologiaa päätyy myös niiden valtioiden ja muiden tahojen käsiin, jotka käyttävät teknologiaa esimerkiksi ihmisoikeuksien vastaisesti.

Autoritaarisilla valtioilla on oikeusvaltioita vähemmän pidäkkeitä teknologian kehityksessä. Esimerkiksi Kiina voi kehittää ja hyödyntää kasvojentunnistusteknologiaa välittämättä ihmisten yksityisyydensuojasta.

Myös Supo voi tehdä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa

Toisaalta murrosteknologiat tasoittavat kilpailutilannetta Suomen tai Suojelupoliisin kaltaisen pienemmän toimijan näkökulmasta. Kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellistä teknologiaa kehitetään paljon yksityisellä sektorilla ja viranomaisten ja yritysten pitää miettiä, miten tätä osaamista voidaan hyödyntää.

Tiedustelu- ja turvallisuuspalveluna Supon on tietenkin suojattava aina toimintaansa, koska vain siten Supo suojaa Suomea ja suomalaisia. Emme voi ulkoistaa yksityisille toimijoille toimintaamme, sillä viranomainen kantaa aina toiminnastaan vastuun. Lainsäädäntö asettaa tietyt rajat toiminnalle, mutta silti teknologian saralla yhteistyö voisi olla nykyistä syvempää.

Olennaista on myös, miten teknologian kansallista kehittämistä voidaan suojata. Suomalainen osaaminen kiinnostaa vakoilevia valtioita.

Kolumni perustuu Supon esikuntapäällikön Saana Nilssonin puheenvuoroon Kultaranta-keskusteluissa 19.6.

Katso Kultaranta-keskustelu Yle Areenasta.

]]>

Ratakadulla työskennelleet kertovat videolla historiallisesta rakennuksesta

Mon, 22 May 2023 11:06:00 GMT

Kevään aikana Suojelupoliisi on kaikessa hiljaisuudessa jättänyt taakseen Ratakadun legendaarisen korttelin. Suojelupoliisi ja sen edeltäjät ehtivät toimia Ratakadulla yli sadan vuoden ajan. Muutosta kerrottiin julkisuuteen toukokuun alussa.

Ratakatu on nähnyt monta suomalaisen historian tärkeää vaihetta. Rakennukseen on liittynyt jo pitkään vahvoja mielikuvia ja mystiikkaakin. Supolaisillekin Ratakatu on ollut tärkeä paikka. Siksi Suojelupoliisi on julkaissut videon, jolla Ratakadulla vuosia työskennelleet Saana Nilsson, Anna Santaholma Orellana ja Kari Harju, jotka kertovat rakennuksesta.

"Kyllähän siinä iso pala suomalaista turvallisuushistoriaa jää taakse, kun Suojelupoliisi on nimenomaan personoitunut tähän taloon. Uutisissa on näytetty ulko-ovea, kun ei täältä juuri muuta kuvaa ole saatu ja se on ihmisille tullut tutuksi", Suojelupoliisissa pitkän uran tehnyt Harju kuvailee videolla.

Ratakadun sisäpuolelle on päässyt näkemään harva. Videon kautta kansalaiset pääsevät kurkistamaan legendaariseen rakennukseen supolaisten silmin.

"Rakennushan on tosi kaunis. Täällä on todella paljon erilaisia kauniita yksityiskohtia. Erityisesti pidin käytävien ja kattojen maalauksista sekä kaakeliuuneista", kuvailee Orellana Santaholma.

Yli sata vuotta suomalaista turvallisuushistoriaa

Ratakatu 12 valmistui vuonna 1896. Rakennus oli aluksi vuodesta 1897 lähtien asumiskäytössä. Valtaosa asukkaista oli valtion virkamiehiä. Venäjän valtio osti rakennuksen 1900-luvun alussa. Ratakatu 12 muuttui santarmien ja upseerien asunnoiksi.

Suojelupoliisin edeltäjä Etsivä keskuspoliisi (EK) perustettiin vuonna 1919. EK toimi ensimmäiset vuotensa Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa. Ratakadulle virasto muutti vuonna 1921. Siitä lähtien Supo ja sen edeltäjät toiminut rakennuksessa. Ratakatu oli viraston päämaja aina vuoteen 2023 asti.

Ratakadun korttelissa on toiminut vuosikymmenten saatossa paljon muitakin toimijoita, kuten poliisin eri toimintoja sekä kaupungin virastoja. Supon kasvaessa käytännössä koko kortteli päätyi viraston haltuun.

Muuton myötä Suojelupoliisin päämaja on väliaikaisissa tiloissa Katajanokalla. Suojelupoliisi odottaa uuden toimitalon valmistumista vuonna 2025.

]]>

Suojelupoliisi on muuttanut pois Ratakadulta

Tue, 02 May 2023 11:20:00 GMT

Suojelupoliisi on muuttanut pois perinteisestä osoitteestaan Ratakatu 12:ssa. Suojelupoliisi toimii väistötiloissa siihen asti, kunnes pääsee muuttamaan uuteen toimitaloon Kaartinkaupunkiin vuoden 2025 aikana.

Suojelupoliisi ja sen edeltäjävirastot ehtivät toimia Ratakadulla yli sata vuotta, mutta tilat tulivat elinkaarensa päähän eikä niissä enää olisi voinut työskennellä ilman perusteellista remonttia.

Ratakadun tilat siirtyvät vähitellen tilojen vuokranantajan Senaatin haltuun. Senaatti päättää aikanaan tilojen jatkokäytöstä.

Suojelupoliisin käyntiosoite on muuttunut

Suojelupoliisin entinen käyntiosoite Ratakatu 12 on nyt jäänyt historiaan. Uusi käyntiosoitteemme on Katajanokanlaituri 3, 00160 Helsinki.

Muut yhteystietomme pysyvät ennallaan:
• Postiosoite: PL 151, 00121 Helsinki
• Puhelin (vaihde): 0295 480 131

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi tarttuu sisäministeriön tarkastuskertomuksessa esiin nostettuihin muutostarpeisiin

Thu, 27 Apr 2023 07:28:00 GMT

Sisäministeriö pyysi alkuvuodesta Suojelupoliisilta selvitystä Suojelupoliisin toiminnasta ja menettelyistä, jotka liittyvät Suojelupoliisin entiseen virkamieheen Matti Saarelaiseen. Sisäministeriö julkaisi saamansa selvityksen perusteella tarkastusraporttinsa 27. huhtikuuta. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari pitää tärkeänä, että sisäministeriö on perehtynyt julkisuudessa paljon käsiteltyyn aiheeseen ja ottanut huomioon myös salassa pidettävät tiedot kokonaiskuvan saamiseksi.

”Tutustumme raporttiin tarkasti, ja arvioimme sen pohjalta tarvittavat toimenpiteet. Jo nyt voi kuitenkin sanoa, että kehittämistarpeet liittyvät erityisesti riskienhallintaan. Olemme jo nostaneet tämän asian kärkeen sisäisessä tarkastuksessamme, jotta meillä on jatkossa selkeät menettelytavat omaan henkilöstöömme liittyvien riskien käsittelyyn”, Pelttari toteaa.

Suojelupoliisi on kasvanut hyvin nopeasti viime vuosien aikana, ja hallinnollisten prosessin kehittäminen ei ole kaikin osin edennyt samassa tahdissa operatiivisen toiminnan ja tiedustelupalvelutehtävän rakentamisen kanssa. Tiedustelulakien voimaantulosta lähtien Suojelupoliisi on keskittynyt erityisesti operatiivisen toiminnan laillisuusvalvontaan, joka toimiikin hyvin. Nyt parhaillaan käynnistetään Suojelupoliisin uutta sisäisen tarkastuksen toimintoa tukemaan Suojelupoliisia hallintoprosessien ja riskienhallinnan tehokkuuden arvioimisessa ja kehittämisessä.

”Vaikka kyse on pääosin yli 20 vuotta sitten tapahtuneista asioista, on selvää, että asian käsittely olisi voinut mennä Suojelupoliisissa paremmin. Työmme onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että salassa pidettävä tieto pysyy salassa. Yhtä tärkeää on kuitenkin se, että suomalaisen yhteiskunnan luottamus Suojelupoliisiin säilyy. Se edellyttää esimerkiksi sitä, että Suojelupoliisin julkiset asiakirjat ovat myös median käytettävissä,” Pelttari sanoo.

Saarelaisen ja Suojelupoliisin toiminnan käsittely julkisuudessa on vaikuttanut pitkään supolaisten työhön ja herättänyt henkilöstössä paljon keskustelua.

”Suojelupoliisin ydintehtävä on Suomen kansallisen turvallisuuden ja suomalaisten suojaaminen. Vaikka julkisuuteen on välillä näkynyt voimakkaasti yhden entisen työntekijän tilanne, samaan aikaan Supo virastona ja supolaiset ovat saaneet aikaan todella merkittäviä tuloksia työssään. Olen tavattoman ylpeä Supon työntekijöistä”, Pelttari korostaa.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Venäjän henkilötiedustelu on ajettu ahtaalle Suomessa

Thu, 30 Mar 2023 07:00:00 GMT

Venäjä – mutta myös Kiina ja eräät muut valtiot – pyrkivät tiedustelun keinoin keräämään tietoa, jota ne käyttävät omaksi edukseen ja Suomea vastaan. Suojelupoliisi (Supo) onnistui heikentämään Venäjän henkilötiedustelua Suomessa vuoden 2022 aikana merkittävästi.

”Venäjän tiedusteluaseman koko pieneni viimeisen vuoden aikana noin puoleen aiemmasta. Tiedustelu-upseerien määrän laskun pääsyynä olivat Suojelupoliisin aloitteesta tehdyt tiedustelu-upseerien karkotukset ja viisumien epäämiset”, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi Supon vuosikirjan julkistuksen yhteydessä 30. maaliskuuta.

Tiedustelu-upseerien määrän vähentyminen ja Venäjän rajan yli tapahtuvaan matkustamiseen liittyvät rajoitukset ovat heikentäneet merkittävästi Venäjän henkilötiedustelun operatiivisia toimintamahdollisuuksia Suomessa. Diplomaattipeitteellä tehtävä tiedustelu on ollut Venäjän henkilötiedustelun päämenetelmä ulkomailla.

”Venäjä pyrkii edelleen sijoittamaan tiedustelu-upseereitaan diplomaattipeitteelle, mutta ajan myötä sen on pyrittävä korvaamaan henkilötiedusteluun syntynyttä aukkoa esimerkiksi ottamalla käyttöön enemmän muita peitteitä myös ulkomailla. Henkilötiedustelussa kontaktien rakentaminen on kuitenkin erittäin pitkäjänteistä toimintaa eikä korvaavaa toimintamallia saada käyttöön hetkessä”, Pelttari totesi.

Venäjä pyrkii paikkaamaan henkilötiedustelun ongelmia myös kybervakoilulla. Kybervakoilu korvaa henkilötiedustelua kuitenkin vain osittain, koska sillä saatava tieto on luonteeltaan erilaista. Vuoden 2022 toisella puoliskolla Venäjän Suomeen kohdistamat kybervakoiluyritykset olivat entistä aktiivisempia.

Terrorismin uhka on pysynyt pääosin ennallaan

Terrorismin uhka Suomessa on pysynyt Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut, radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt ennallaan. Suomessa on sekä äärioikeistolaisia että radikaali-islamistisia toimijoita, joilla on todennäköisesti halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen.

Todennäköisimmän uhkan aiheuttavat näiden ideologioiden yksittäiset kannattajat ja pienryhmät. Lyhyellä aikavälillä iskut ovat epätodennäköisiä. Ukrainan sota-alueelta leviävät laittomat aseet todennäköisesti kasvattavat ääritoimijoiden väkivaltakyvykkyyttä Euroopassa. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin vuosikirjaan.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Päällikön kolumni: Venäjä hankaloitti tiedusteluaan lännessä aloittamalla sodan Ukrainassa

Fri, 24 Feb 2023 07:07:00 GMT

On kulunut vuosi siitä, kun Venäjä laajensi sotaa Ukrainassa hyökkäämällä massiivisin voimin Ukrainaan useassa kohdassa. Vielä Venäjän hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä monet arvioivat, että sota saattaisi olla nopeasti ohi. Nopeasti kävi selväksi, että ukrainalaiset ovat valmiita suuriinkin uhrauksiin maansa puolesta ja että sota voi jatkua pitkään.

Venäjän hyökkäys on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä pitkäksi aikaa. Turvallisuusuhkat mielletään helposti sotilaallisiksi, mutta ne ovat käytännössä luonteeltaan moninaisempia. Suojelupoliisin tehtävä on hankkia tietoa ja torjua valtiollista vaikuttamista ja vakoilua.

Tiedustelun merkitys kasvaa kiristyneessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä entisestään. Kun diplomaattinen ja muu arkinen kanssakäyminen ovat vähentyneet merkittävästi, tiedustelun merkitys tiedonhankintakeinona korostuu. Molemmin puolin tarvitaan yhä enemmän tietoa tulevista aikeista ja päätöksistä.

Venäjä on kaventanut omaa liikkumatilaansa tiedustelussa

Hyökkäyssota on hankaloittanut Venäjän henkilötiedustelua. Sota johti useissa Euroopan maissa tiedustelu-upseerien karkotuksiin. Venäjän edustajien kanssa tehtävään yhteystyöhön suhtaudutaan nyt paljon varauksellisemmin. Myös Euroopan maiden pyrkimys eroon venäläisestä energiasta heikentää Venäjän mahdollisuuksia vaikuttaa pitkällä tähtäimellä.

Venäjän tiedustelun ja vaikuttamisen uhka ei ole kadonnut, vaikka sen toiminta lännessä on vaikeutunut. Venäjä on perinteisesti hyödyntänyt eniten diplomaattipeitettä henkilötiedustelussaan. On todennäköistä, että Venäjä on pakotettu käyttämään enenevässä määrin tiedustelussaan muita peitteitä. Tietoa voidaan pyrkiä hankkimaan esiintymällä esimerkiksi tutkijoina, toimittajina tai yritysmaailman edustajina.

Venäjä on jo suunnannut tiedusteluaan voimakkaammin kybermaailmaan. Se näkyy tavallista aktiivisempana ja tarkemmin kohdennettuna kybertoimintana myös Suomessa.

Venäjä pyrkii hyödyntämään olemassa olevia ristiriitoja

Venäjän intressinä on nakertaa itseensä kohdistuvien pakotteiden kannatusta Euroopan maissa. Venäjä pyrkii horjuttamaan Euroopassa kansalaisten luottamusta poliitikkoihin ja viranomaisiin. Tyypillisesti tämä tapahtuu tarttumalla yhteiskunnassa jo valmiiksi oleviin ristiriitoihin, sillä Venäjä ei pysty luomaan ilmiöitä tyhjästä.

Venäjän reaktiot Suomen Nato-jäsenyyden hakemiseen ovat olleet toistaiseksi maltillisia. Suomessa Nato-jäsenyydellä on vahva kansan tuki, joten siihen on vaikeaa vaikuttaa. Sen sijaan Venäjä suuntaa todennäköisemmin vaikuttamistaan ja tiedonhankintaansa siihen, millaiseksi Suomen Nato-suhde muodostuu. On mahdollista, että tulevina kuukausina nähdään jyrkkiäkin kannanottoja.

Suomessa Venäjä voi myös pyrkiä vaikuttamaan erityisesti venäjänkieliseen vähemmistöön. Venäjä ei niinkään pyri kääntämään Suomessa asuvia venäjänkielisiä Putinin hallinnon kannattajiksi. Sen sijaan se voi pyrkiä luomaan epäluottamusta suomalaisia päättäjiä ja viranomaisia kohtaan.

Euroopan on tärkeää olla Ukrainan tukena

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on valtava inhimillinen katastrofi, jonka vaikutukset näkyvät Euroopassa pitkään. Euroopalle on tärkeää, ettei Venäjä voita sotaa. Venäjällä uskotaan, että sodan pitkittyessä lännen tuki Ukrainalle heikkenee.

Tuki Ukrainalle on ratkaisevan tärkeää ukrainalaisten, mutta myös Euroopan kannalta. Olen vakuuttunut, että suomalaiset seisovat ukrainalaisten rinnalla myös jatkossa.

Antti Pelttari
Suojelupoliisin päällikkö

]]>

Päällikön kolumni: Suojelupoliisi antoi sisäministeriölle selvityksen Matti Saarelaisen toiminnasta

Mon, 13 Feb 2023 15:08:00 GMT

Viime kuukausina julkisuudessa on käsitelty laajasti Suojelupoliisin entisen työntekijän Matti Saarelaisen uran vaiheita. Jutuissa ja niitä seuranneessa keskustelussa on kyseenalaistettu myös Suojelupoliisin luotettavuutta. Olemme Suojelupoliisissa ottaneet Saarelaiseen julkisuudessa kohdistuneet epäilykset vakavasti. Vaikka emme voi sekä yksityisyydensuojan että kansalliseen turvallisuuteen liittyvien salassapitosäännösten vuoksi käsitellä asiaa kuin osin julkisuudessa, olemme olleet valmiita selvittämään asiaa yksityiskohtaisesti Supoa valvoville tahoille.

Sisäministeriön pyynnöstä olemme koonneet Saarelaiseen liittyvän aineiston yhteen. Selvitys on nyt luovutettu sisäministeriölle, ja julkiset osat tästä selvityksestä ovat luonnollisesti myös median käytettävissä. Osa käsitellyistä asioista on tapahtunut yli kaksikymmentä vuotta sitten, joten tietoa on koottu muun muassa keskusteluilla Suojelupoliisissa tuolloin työskennelleiden ihmisten kanssa. On selvää, että näin vanhojen tapahtumien selvittämiseen liittyy merkittävää epävarmuutta.

Tieto Saarelaisen mahdollisesta roolista Timtshenkon kansalaisuuden käsittelyssä on ristiriitaista

Julkisessa keskustelussa esiin on noussut erityisesti yksi Saarelaiseen kohdistuva epäily. Se koskee Saarelaisen roolia Ulkomaalaisviraston ylijohtajana, kun Gennadi Timtshenkolle myönnettiin Suomen kansalaisuus vuonna 1999. Suojelupoliisi ei antanut kansalaisuushakemuksesta lausuntoa.

On hyvin vaikea saada luotettavaa kuvaa siitä, minkälaisia keskusteluja Suojelupoliisissa on käyty Gennadi Timtshenkon kansalaisuushakemuksesta 1990-luvun lopulla, kun Saarelainen työskenteli Ulkomaalaisviraston johtajana. Selvityksessä toteamme, että tiedot Timtshenkon kansalaisuuden myöntämisen taustoista poikkeavat toisistaan eikä selvityksessä voitu saada lopullista selvyyttä asiaan.

Työnantaja ei voi puuttua toisen työnantajan palveluksessa tapahtuneisiin asioihin

Työnantajana Suojelupoliisilla on velvollisuus puuttua virkamiestensä toimintaan, jos he rikkovat lakia tai toimivat muuten epäasiallisesti. Puuttuminen edellyttää, että työnantaja on toiminnasta tietoinen. Toisen työnantajan palveluksessa tapahtuneita asioita ei uusi työnantaja voi selvittää tai niistä rangaista.

Jälkikäteen, erityisesti pidemmän ajan kuluttua, selvittämis- ja puuttumismahdollisuudet ovat heikot tai niitä ei ole. Yksittäisen virkamiehen oikeusturva edellyttää myös aina vahvaa näyttöä epäilysten tueksi.

Mediassa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa Saarelaisen roolista on esitetty faktojen lisäksi myös paljon spekulaatioita. Mikään Saarelaisen toiminnasta Supossa tehty havainto ei viittaa siihen, että hänellä olisi ollut haitallista yhteydenpitoa vieraiden valtioiden tiedusteluviranomaisten kanssa.

Supo toimii suomalaisten luottamuksen varassa

Suojelupoliisi toimii suomalaisen yhteiskunnan luottamuksen varassa. Meille on tärkeää, että tiedusteluvalvontavaltuutettu, sisäministeriö, eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta ja ylimmät laillisuusvalvojat valvovat Suojelupoliisia tiukasti ja kattavasti, jotta Suomessa asuvat ihmiset voivat luottaa siihen, että Suojelupoliisi toimii aina lain ja säännösten mukaisesti.

Nyt sisäministeriö arvioi antamaamme selvitystä, ja odotamme heidän tarkastusraporttiaan. Myös tästä tapauksesta keräämme opit, joiden pohjalta arvioimme ja muutamme toimintaamme.

Antti Pelttari
Suojelupoliisin päällikkö

]]>

Venäjän hyökkäyssota heijastui turvallisuusselvitysten määrään

Fri, 27 Jan 2023 08:42:00 GMT

Suojelupoliisi teki noin 97 000 turvallisuusselvitystä vuonna 2022. Selvitysten määrä kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen, sillä vuonna 2021 turvallisuusselvityksiä tehtiin kaikkiaan vajaat 90 400.

Suojelupoliisin turvallisuusselvitysyksikön päällikön Ilkka Hanskin mukaan keskeinen syy kasvuun on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Hyökkäyssota muutti Suomen toimintaympäristöä, mikä sai osan organisaatioista hakemaan selvityksiä aktiivisemmin. Selvityksiä myös pidetään aktiivisemmin yllä.

”Ilman Venäjän hyökkäyssotaa kasvu ei olisi ollut näin suurta”, sanoo Hanski. ”On hienoa, että Suomessa kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisissä tehtävissä työskentelevillä on voimassa olevat turvallisuusselvitykset.”

Myös EU:n ilmailulainsäädäntöön perustuva turvallisuusselvityslain muutos vuonna 2020 heijastuu yhä turvallisuusselvitysten määrään. Muutoksen myötä yhä useampi lentokentällä työskentelevä tarvitsee turvallisuusselvityksen. Lisäksi lainsäädäntöön on valmisteilla muitakin muutoksia, jotka tulevat toteutuessaan kasvattamaan turvallisuusselvitysten määrää entisestään.

Keskimääräiset käsittelyajat pysyivät alle palvelulupauksen

Vuonna 2022 tehdyistä turvallisuusselvityksistä vajaat 35 300 oli muodoltaan suppeita ja noin 40 650 perusmuotoisia. Laajoja turvallisuusselvityksiä tehtiin 406. Vajaat 20 700 hakemusta pystyttiin liittämään suoraan samasta henkilöstä aiemmin tehtyyn selvitykseen.

Turvallisuusselvitysten määrän kasvusta huolimatta keskimääräiset käsittelyajat pysyivät alle palvelulupauksen eli 35 päivän vuonna 2022.

Suojelupoliisin turvallisuusselvitysten tarkoitus on estää Suomen turvallisuuden kannalta olennaisten tietojen päätyminen vääriin käsiin. Henkilöturvallisuusselvityksessä tarkastellaan ihmisen taustoja, jotta hänen luotettavuutensa voidaan varmistaa.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981 tai media@supo.fi

]]>

Vakoilutapaukset kuohuttavat Pohjoismaissa – tapahtuuko vastaavaa Suomessa?

Wed, 23 Nov 2022 14:11:00 GMT

Viime viikkoina uutiset ovat kertoneet useista poikkeuksellisista vakoiluepäilyistä Pohjoismaissa. Norjassa otettiin kiinni brasilialaisena tutkijana esiintynyt henkilö, jonka epäillään olevan todellisuudessa venäläinen illegaali. Perinteisellä syvällä peitteellä olevat illegaalit ovat pitkän ja perusteellisen koulutuksen saaneita tiedustelu-upseereita, joille on luotu täydellinen ulkomaalaisen henkilön identiteetti.

Ruotsissa puolestaan nostettiin lokakuussa syytteet kahta veljestä vastaan, joiden epäillään vakoilleen Venäjän sotilastiedustelun GRU:n hyväksi. Toinen heistä on työskennellyt Ruotsin turvallisuuspalvelu Säpossa sekä sotilastiedustelussa. Uusin vakoilu-uutinen saatiin tiistaina, kun Ruotsi pidätti kaksi ihmistä epäiltynä vakoilurikoksista.

Tapaukset ovat yhdistyneet monen mielessä kiristyneeseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Onko vakoilu yhtäkkiä lisääntynyt dramaattisesti Pohjoismaissa?

Yksinkertainen vastaus on ei.

Vaikka tapaukset ovat olleet julkisuudessa nyt samaan aikaan, niiden aikajänne on pitkä. Ruotsissa eilen julkistetussa pidätyksessä rikosten epäillään alkaneen vuonna 2013. Lokakuussa syytteet saaneiden veljesten epäillään vuotaneen tietoja GRU:lle vuosien ajan. Heidät pidätettiin jo vuonna 2021 eli myös tutkinta on kestänyt jo tovin.

Pohjoismaihin kohdistuva tiedustelu ja vakoilu on aktiivista

Muita johtopäätöksiä tapauksista voidaan kuitenkin tehdä. Ne kertovat siitä, että Pohjoismaita tiedustellaan ja vakoillaan aktiivisesti. Vakoilevia valtioita kiinnostaa Pohjoismaissa esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko, arktiset alueet sekä tiettyjen alojen teknologinen osaaminen.

Tapaukset kertovat, että Pohjoismaihin kohdistuvassa toiminnassa käytössä on koko henkilötiedustelun paletti. Venäjä suosii henkilötiedustelussa erityisesti diplomaattipeitettä, sillä se tarjoaa diplomaattisen koskemattomuuden. Illegaalit ja tiedustelupalveluihin ujutetut myyrät ovat huomattavasti harvinaisempia. Norjan ja Ruotsin tapaukset ovat näin ollen – onneksi – harvinaisia.

Myös tämän laatuiset uhkat ovat kuitenkin todellisia, kuten olemme nyt saaneet havaita. Perinteinen henkilötiedustelu eri keinoineen ei ole menettänyt merkitystään.

Voisiko vastaavaa tapahtua Suomessa?

Ruotsi ja Norja ovat Suomen läheisimpiä naapureita. Paljastuneet vakoilutapaukset herättävät monen mielessä kysymyksen, miksi Suomessa ei paljastu vakoojia. Myös Suomeen kohdistuu jatkuvaa ja pitkäjänteistä ulkovaltojen tiedustelutoimintaa ja vakoilua, mutta Suojelupoliisi pyrkii puuttumaan vakoiluyrityksiin varhaisessa vaiheessa, ennen kuin tietoa vaarantuu tai varsinainen rikos ehtii tapahtua. Silti Suomessakaan ei voida täysin sulkea pois vastaavien tapausten paljastumista.

Vakoilu on noussut nyt näyttävästi otsikoihin, mutta Suojelupoliisin työssä se on arkea. Suomeen on kohdistunut aina kokoonsa nähden paljon tiedustelua maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Tänne sijoitettuna on tälläkin hetkellä kymmeniä vieraiden valtioiden tiedustelu-upseereja.

Nyt julkisuuteen tulleet tapaukset osoittavat, että vakoilu on hyvin pitkäjänteistä työtä. Vakoilevien valtioiden aikajänne ulottuu vuosien, joskus jopa vuosikymmenten päähän. Se korostaa pitkäjänteisen torjuntatyön merkitystä. Monissa Länsi-Euroopan maissa vastavakoilutyöstä säästettiin kylmän sodan päätyttyä. Suojelupoliisin vastavakoilua ei koskaan ajettu alas. Se on ollut kaukaa viisas päätös.

]]>

Kansallisen turvallisuuden katsaus: Venäjän tiedustelun toimintatapa muuttuu

Thu, 29 Sep 2022 07:01:00 GMT

Venäjän tiedustelupalvelujen perinteinen päämenetelmä on diplomaattipeitteellä tehtävä henkilötiedustelu. Se on vaikeutunut merkittävästi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa, koska länsimaat ovat karkottaneet venäläisiä diplomaatteja. Vaikka Suomessa tiedustelu-upseereita edelleen toimii, suomalaiset ovat todennäköisesti ainakin toistaiseksi katkaisseet yhteytensä venäläisiin verkostoihinsa ja tietoa on saatavissa tavanomaisia kanavia pitkin vähän.

Venäjän tiedustelupalvelut pyrkivät todennäköisesti muokkaamaan toimintaansa vastaamaan muuttuneita olosuhteita.

”Pidämme erittäin todennäköisenä, että Venäjä suuntaa talven aikana vakoiluaan kyberympäristöön”, päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalvelut kohdistavat aiempaa enemmän tiedonhankintaa Venäjällä oleskeleviin ja vieraileviin ulkomaalaisiin. Myös länsimaissa työskentelevät venäläiset saattavat olla kotimaassaan vieraillessaan tiedonhankinnan kohteena. Kriittisissä tehtävissä Suomessa työskenteleviin Venäjän kansalaisiin voi kohdistua Venäjän viranomaisten painostusta.

Myös Venäjän harjoittaman yritysvakoilun uhka kasvaa, koska pakotteiden vuoksi maalla on tarve käynnistää länsituontia korvaavaa huipputeknologian tuotantoa. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisissa yrityksissä tietoturva on nyt korostuneen tärkeää.

Tuleva Nato-jäsenyys tekee Suomesta Venäjälle aiempaa kiinnostavamman tiedustelun ja vaikuttamisen kohteen. On mahdollista, että Venäjä yrittää hankkia Natoa koskevaa tietoa Suomen kautta. Venäjä arvioi, millainen Naton jäsen Suomi on ja päättää vaikuttamisen tavoitteista ja keinoista sen mukaan.

Sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa että Suomen Nato-jäsenyysprosessi ovat nostaneet Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa uhkaa fyysisessä ja kyberympäristössä.

”Kriittisen infrastruktuurin lamauttaminen kyberhyökkäyksellä ei ole Supon arvion mukaan lähitulevaisuudessa kuitenkaan todennäköistä”, Pelttari kertoo.

Venäjän lisäksi Kiinan vakoilu ja vaikuttaminen muodostavat Suomelle merkittävän kansallisen turvallisuuden uhkan. Kiinan Suomeen kohdistama tiedustelu on edelleen aktiivista, eikä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ole vaikuttanut siihen merkittävästi. Kiina käyttää keinoina edelleen sekä henkilötiedustelua että kybervakoilua.

Itsevaltainen valtio voi saada pääsyn tai vaikutusvaltaa suomalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin esimerkiksi yrityskauppojen tai investointien avulla. Riskinä on, että toinen valtio hankkii näin tietoa suomalaisen yhteiskunnan kriittisten palvelujen tai viranomaisten toiminnasta.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisin uuden toimitalon peruskivi on muurattu

Tue, 13 Sep 2022 10:32:00 GMT

Suojelupoliisin uuden toimitalon peruskivi muurattiin maanantaina 12. syyskuuta. Tilaisuudessa puhuivat sisäministeri Krista Mikkonen, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari, talon rakennuttajan Senaatin konsernijohtaja Jari Sarjo ja toteuttajan SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola.

”Moderni turvallisuus- ja tiedustelupalvelu tarvitsee tässä ajassa paitsi uusia menetelmiä myös uusia välineitä. Yksi tällainen väline on tämä uusi toimitalo”, sanoi sisäministeri Krista Mikkonen.

Työmaalla on tapahtunut tämän vuoden aikana paljon. Varsinaiset työt tontilla pääsivät käyntiin, kun työmaa sai rakennusluvan helmikuussa 2022. Työt aloitettiin puolustusvoimien käytöstä poistuneiden rakennusten purkutöillä. Parhaillaan työmaalla tehdään maanrakennus- ja louhintatöitä. Talon perustusten valutyöt ovat alkaneet ja ne valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Pian on alkamassa rakennuksen elementtirungon asennus.

Rakennushanke etenee tällä hetkellä aikataulussaan ja Suojelupoliisin on tarkoitus muuttaa uuteen taloon vuonna 2025.

”Peruskiven muuraus on konkreettinen askel, joka vie meidät lähemmäksi Suojelupoliisin uuden päämajan valmistumista. Toivon, että myös päämajamme sijainti kuvaa rooliamme yhteiskunnassa: haluamme olla keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tiivis vuorovaikutus päättäjien, muiden viranomaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan kanssa on ainoa keino varmistaa kansallinen turvallisuus”, sanoi Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari tilaisuudessa.

Muuraustilaisuudessa peruskiven aikakapseliin talletettiin tuleville sukupolville muistoksi tästä aikakaudesta päivän sanomalehti, Suojelupoliisin vuosikirja ja strategia sekä usb-muistitikku, joka sisälsi kuvan Suojelupoliisin nykyisestä toimitalosta Ratakatu 12:ssa sekä Suojelupoliisin nykyisen organisaatiokaavion. Aikakapseliin laitettiin myös peruskirja, jossa kerrataan talon suunnittelun ja rakentamisen tähänastisia vaiheita.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Päällikön kolumni: Kyberympäristön uhkatason nousun taustalla on myös Venäjä

Mon, 12 Sep 2022 10:00:00 GMT

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus tiedotti tänään, että kyberympäristön uhkataso on noussut. Hiljaisemman kevään jälkeen Traficomiin tulleiden kyberhyökkäyksiä koskevien ilmoitusten määrä on kasvanut. Myös tietoturvatalojen viesti on sama, ja kesällä EU:kin kertoi kyberhyökkäysten määrän lisääntyneen koko EU:n alueella.

Kyberympäristön uhkataso on noussut - aktiviteetti Suomeakin kohtaan on lisääntynyt (Traficomin tiedote 12.9.2022)

Kyberturvallisuuskeskuksen analyysin mukaan suomalaisiin organisaatioihin kohdistuvat hyökkäykset vaikuttavat aiempaa räätälöidymmiltä ja tarkemmin kohdistetuilta. Kybervakoilun ja kybervaikuttamisen yritysten osalta Suojelupoliisi vahvistaa Kyberturvallisuuskeskuksen arvion. Suojelupoliisi ja Kyberturvallisuuskeskus tekevät jatkuvasti tiivistä yhteistyötä, ja Suojelupoliisin tehtävä on tuottaa tietoa Kyberturvallisuuskeskukselle.

Sekä venäläinen verkkorikollisuus että vakoilu aktivoituvat verkossa

Suojelupoliisi varoitti suomalaisia organisaatioita kyberuhkista pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan viime keväänä. Keväällä kyberympäristössä oli kuitenkin jopa poikkeuksellisen rauhallista, Venäjä keskitti voimavaransa Ukrainaan. Kesän kuluessa tilanne muuttui, ja myös kansallista turvallisuutta vaarantava kybertoiminta on jälleen lisääntynyt.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutus tuntuu Suomessa nyt ennen muuta energian hinnassa, ja Venäjä hyödyntää sen informaatiovaikuttamisessaan. Vallitsevassa maailmantilanteessa energia-ase onkin Venäjälle helpompi käyttää kuin kyberase, ja informaatiovaikuttaminen on helpompaa kuin kybervaikuttaminen.

Suurin osa verkkohyökkäyksistä on palvelunestohyökkäyksiä, jotka ovat enemmän mielenosoituksia kuin kybervaikuttamista. Suomalaisiin verkkopalveluihin niitä kohdistuu nyt ja jatkossakin. Vaikka niiden toteuttaminen on tavattoman helppoa, yhteiskunnan toimintaa lamauttavan kyberoperaation suunnittelu ja toteutus ei ole. Siksi sellaiset operaatiot eivät ole todennäköisiä, vaikka uhka on koholla.

Kybervakoilun osalta tilanne on toinen. Venäjä erittäin todennäköisesti pyrkii talven aikana suuntaamaan laitonta tiedusteluaan kyberympäristöön. Venäjän yhteydet länteen ovat paljolti katkenneet, ja Venäjän edellytykset saada tietoa laillisia kanavia pitkin ovat heikot. On myös mahdollista, että Venäjä laajentaa kybervakoilua suomalaisiin tuotekehitystä tekeviin yrityksiin yrittäessään kiertää sodan vuoksi asetettuja pakotteita.

Pakotteet heikentävät olosuhteita Venäjällä, mikä osaltaan aktivoi myös venäläistä taloudellista hyötyä hakevaa verkkorikollisuutta. Kiristyshaittaohjelmarikollisuuden toimintamalli on muuttaa kohdeorganisaation data käyttökelvottomaksi ja vaatia rahaa vastineeksi datan palauttamisesta. Suomalaisen yhteiskunnan toiminta perustuu pitkälti datan reaaliaikaiseen saatavuuteen. Sen vuoksi kiristyshaittaohjelma voi sivuvaikutuksenaan vaarantaa vakavastikin kansallista turvallisuutta, jos sen kohteeksi sattuu huoltovarmuuden kannalta kriittinen organisaatio.

Muut kyberuhkat säilyvät

Yleinen huomio on nyt Venäjässä, ja niin kuuluukin olla Venäjän brutaalin hyökkäyksen jälkeen. Silti Suojelupoliisi seuraa myös muita uhkia. Kiina ei ole keskeyttänyt länsimaihin kohdistamaansa kybertoimintaa. Vaikuttamisen ja vakoilun torjunta verkossa edellyttää organisaatiolta huolellista tietoturvatyötä, johon Traficom on julkaissut ohjeita.

Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturvaohjeita yksityishenkilöille, yrityksille ja tietoturva-ammattilaisille

Antti Pelttari
Suojelupoliisin päällikkö

]]>

Suomen kyberturvallisuus vaatii viranomaisilta ennakkoluulotonta yhteistyötä

Tue, 12 Jul 2022 06:00:00 GMT

Suojelupoliisi ja Traficom tiedottavat

Kybermaailma ei piittaa valtioiden rajoista, ja siksi suomalaisen yhteiskunnan suojeleminen verkossa on monimutkaisempaa kuin vaikkapa rajojen koskemattomuuden puolustaminen. Suomen kykyä havaita ja estää valtiollista vakoilua on parannettava.

”Kun puhutaan kyberturvallisuuden parantamisesta, kaivataan usein jotain helppoa ja nopeaa ratkaisua. Mielestäni mitään hopealuotia ei ole, vaan ainoa mahdollisuus on tiivis ja ennakkoluuloton yhteistyö. Yrityksillä on suuri vastuu omien palvelujensa tietoturvasta, ja viranomaisten on vaihdettava havainnoista tietoa niin, että uhkiin voidaan vastata tehokkaasti”, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Itsevaltaisten maiden kybervakoilu voimistui pandemian aikana, eikä toiminnan odoteta laantuvan pitkälläkään aikavälillä. Kireä turvallisuustilanne korostaa suojautumista kyberuhkilta. Suojelupoliisi torjuu Suomeen kohdistuvia kyberuhkia, kuten vieraiden valtioiden vakoilua, jatkuvasti yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Viranomaisten rinnalla kyberuhkia torjuvat Suomessa tuhansien yritysten ja organisaatioiden tietoturva-ammattilaiset.

Suomessa on pitkät perinteet luottamuksellisessa yhteistyössä kyberturvallisuuden edistämiseksi yhteiskunnan eri sektoreiden välillä. Tätä työtä tukee merkittävästi Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.

"Erilaisia kybertapahtumia näkyy päivittäin, ja meille raportoitujen tapausten määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvanut jyrkästi. Meillä Suomessa etuna on kuitenkin korkea osaaminen ja koulutus sekä kansalaisten hyvät perustaidot, jotka voivat vähentävät kyberrikollisuuden ja -huijausten vaikutuksia. Suomen erityisenä etuna on vahva luottamus, yhteistyö ja avunanto niin viranomaisten kuin eri organisaatioidenkin välillä. Nämä kaikki ovat tärkeitä ominaisuuksia, joiden varaan yhteiskunnan varautumista on rakennettava", toteaa Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa.

Supo ja Traficom järjestävät keskustelun kyberturvallisuudesta SuomiAreenalla tänään

Suojelupoliisi ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom järjestävät Porin SuomiAreenalla keskustelun teknologian kehityksen turvallisuusvaikutuksista tänään 12.7. Keskustelua voi seurata paikan päällä Porissa tai verkkolähetyksenä.

Teknologian nopea kehitys näkyy kilpajuoksuna myös tiedustelun maailmassa. On yhä vaikeampaa olla näkymätön, jos esimerkiksi kasvojen tunnistuksella seulotaan esiin henkilöitä väkijoukoista. Jokaisesta jää myös jatkuvasti jälkiä verkkoon, kun yhä suurempi osa palveluista ja vuorovaikutuksesta toimii älypuhelimen välityksellä. Näin syntyvää digitaalista historiaa on vaikea väärentää ja sen puuttuminen on epäilyttävää.

”Myös Suojelupoliisin on pystyttävä sekä vastaamaan uudenlaisiin uhkiin että hyödyntämään uudet mahdollisuudet omassa tiedonhankinnassa. Se tarkoittaa käytännössä jatkuvia investointeja, jotta oma suorituskykymme pysyy yllä”, Pelttari muistuttaa.

"Kyberturvallisuuden kehittämiseksi tarvitaan meidän kaikkien panosta. Yhteistyön lisäksi on panostettava tutkimukseen, koulutukseen ja tiedonvaihtoon. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja niitä hyödyntäviä uusia toimijoita syntyy tälle kentälle – meidän on pidettävä tuntosarvet herkkinä, jotta pysymme tässä kilpajuoksussa ehdottomasti edellä, tai ainakin tasoissa", painottaa Karlamaa.

Teknologia muovaa elämäämme – sujuvampaa arkea vai vakoilijan paratiisi?

• 12.7.2022 klo 17.00-17.45
• Raatihuoneenpuiston lava (Teatterikatu 7, Pori)

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Päällikön kolumni: Suomi torjuu terrorismia ideologiasta riippumatta

Tue, 21 Jun 2022 13:00:00 GMT

Suomen Nato-jäsenyyden hakemisen yhteydessä Turkki on nostanut hieman yllättäen keskusteluun myös terrorismin torjunnan Suomessa. Suojelupoliisin päällikkönä voin vakuuttaa, että Suomi ottaa terrorismin torjunnan erittäin vakavasti. Suojelupoliisin tehtävänä on paljastaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Suomessa tapahtuva ja täältä ulkomaille suuntautuva terroristinen toiminta.

Kannamme huolta sekä Suomen että muiden maiden turvallisuudesta. Olemme valmiita tukemaan omassa roolissamme Suomen, Ruotsin ja Turkin välisiä keskusteluja Turkin kansallisen turvallisuuden huolista.

Suomi tuomitsee kaikenlaisen terrorismin ideologiasta riippumatta eli sen taustalla oleva ideologialla ei ole merkitystä. Viime vuosina suurimman uhkan ovat meillä aiheuttaneet äärioikeistolainen ja radikaali-islamistinen terrorismi. Viranomaiset ovat luonnollisesti joutuneet keskittymään erityisesti näihin konkreettisimman uhkan muodostaviin ilmiöihin.

Suojelupoliisi ja muut turvallisuusviranomaiset torjuvat terrorismia kaikissa sen muodoissa. Suurin osa terrorismiin liittyvästä toiminnasta on erilaista tukitoimintaa, kuten radikalisoimista ja terroristisen ideologian ja propagandan levittämistä. Suojelupoliisi pyrkii paljastamaan terroristista toimintaa omilla operaatioillaan ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Selvää on tietysti se, että Suomi on oikeusvaltio, jossa kaikkien viranomaisten toiminta perustuu lakiin.

Terrorismilainsäädäntö on kehittynyt hyvään suuntaan

Eri maiden välillä on eroavaisuuksia siinä, millaiset teot tulkitaan terroristisiksi. YK ja EU ylläpitävät listoja terroristisista järjestöistä. Suomi on toimeenpannut tarkasti YK:n ja EU:n kriminalisointivelvoitteet ja huomioinut myös Financial Action Task Forcen (FATF) suositukset terrorismin rahoituksesta lainsäädännössään. Suomessa terrorismirikokset on määritelty rikoslaissa.

Terrorismilainsäädäntöä on muutettu vuosien varrella useasti. Erityisen hyviä ovat tämän vuoden alusta voimaan tulleet muutokset, joilla kriminalisoitiin muun muassa terroristiryhmän toimintaan osallistuminen ja julkinen kehottaminen terrorismirikokseen. Myös nyt kolme vuotta voimassa ollut tiedustelulainsäädäntö on parantanut Suojelupoliisin mahdollisuuksia hankkia tietoa terrorismista.

Rahoittaminen on yksi keskeinen tapa tukea terrorismia. Varoja voidaan kerätä esimerkiksi iskuhankkeiden rahoittamiseen, terroristiseen toimintaan osallistuvien yksilöiden ja ryhmittymien rahalliseen tukemiseen, palkanmaksuun tai materiaalihankintoihin. Rahan keräämiseen voi liittyä myös painostamista ja pakottamista. Myös terrorismin rahoittamista koskeva lainsäädäntö on Suomessa viime vuosina uudistettu entistä aukottomammaksi, mikä antaa viranomaisille selkeästi paremmat edellytykset puuttua toimintaan.

Lukuisten eri aikoina tehtyjen muutosten vuoksi terrorismilainsäädännöstä on kuitenkin tullut monimutkainen ja vaikeaselkoinen, ja siksi se kaipaa kokonaisuudistusta ja yksinkertaistamista.

Suomi on turvallisuuden tuottaja, myös terrorismin torjunnassa

Terroristijärjestöt toimivat käytännössä aina kansainvälisesti. Terrorismin torjunnassa korostuu samoin vastuu rajat ylittävien vaikutusten torjumisesta. Suomi on turvallisuuden tuottaja paitsi omalla alueellaan, myös kumppanimaille. Tämä koskee myös terrorismia.

Antti Pelttari
Suojelupoliisin päällikkö

]]>

Supo ja Traficom SuomiAreenalla: Teknologia muovaa elämäämme – sujuvampaa arkea vai vakoilijan paratiisi?

Tue, 14 Jun 2022 07:13:00 GMT

SuomiAreenan keskustelu 12.7. pureutuu teknologian muokkaamaan arkeen – saammeko sujavampaa arkea vai tarjoammeko vihamielisille valtiolle avoimen työkalupakin? Miten yhteiskunnan toiminta ja suomalaisten tiedot turvataan, kun liikenne, terveydenhuolto ja sähköntuotanto toimivat tekoälyn varassa verkossa? Voiko tulevaisuuden verkkoympäristö olla vakoilijan paratiisi?

Näistä teemoista keskustelevat

• kansanedustaja Atte Harjanne
• Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa
• Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari
• Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori, tekoälytutkija Teemu Roos
• Metan EU-asioista vastaava yhteiskuntasuhdejohtaja Aura Salla
• kyberturvallisuusjohtaja, valkohattuhakkeri, Benjamin Särkkä

Kaksiosaisen keskustelun juontaa toimittaja Jussi-Pekka Rantanen. Keskustelun ensimmäisessä osassa pohditaan tulevaa – mitä kaikkea teknologian kehitys meille tarjoaa? Toisessa osassa keskitytään yhteiskunnan suojelemiseen mahdollisilta uhkilta. Voiko teknologia myös parantaa yhteiskunnan turvallisuutta?

Teknologia muovaa elämäämme – sujuvampaa arkea vai vakoilijan paratiisi?

• 12.7.2022 klo 17.00
• Raatihuoneenpuiston lava (Teatterikatu 7, Pori)

Tervetuloa Poriin!

Lue lisää keskustelusta

]]>

Päällikön kolumni: Venäjän vaikuttamisen uhka säilyy, vaikka Suomen Nato-päätös on tehty

Mon, 16 May 2022 08:05:00 GMT

Nato-keskustelu ja sen seurauksena Suomen päätös jäsenyyden hakemisesta ovat edenneet ripeästi ja johdonmukaisesti. Suomalaisten enemmistön mielipide kääntyi jäsenyyden kannalle käytännössä yhdessä yössä. Muutoksen nopeus on saattanut yllättää Venäjän hallinnon.

Kun Venäjä haluaa vaikuttaa toiseen valtioon, se pyrkii aina edistämään Venäjän omia etuja. Uudessa tilanteessa Venäjän on muodostettava näkemys siitä, mikä on Venäjän etu ja paras toimintatapa, kun Suomesta todennäköisesti tulee Naton jäsen.

Suojelupoliisi varoitti maaliskuussa, että Venäjällä on tahto vaikuttaa Suomen Nato-päätökseen ja erilaisia vaikuttamisyrityksiä on odotettavissa. Tämä asetelma ei ole muuttunut, vaikka päätös jäsenyyden hakemisesta on tehty. Venäjä vastustaa Naton laajenemista, ja haluaa varmasti jatkossakin näyttää mielipiteensä sanoin ja teoin.

Suomi tekee turvallisuuttaan koskevat ratkaisunsa itsenäisesti eikä niihin voi vaikuttaa ulkopuolelta. Viranomaisten tehtävä on turvata se, että ratkaisut voidaan tehdä rauhassa ilman ulkopuolista painostusta.

Varautuminen on tärkeä osa suojautumista

Vaikka merkittäviä kyberhyökkäyksiä tai voimakasta informaatiovaikuttamista Suomea vastaan ei ole toistaiseksi nähty, Venäjän vaikuttamisen uhka säilyy. Tällaisessa turvallisuustilanteessa varautuminen ei ole koskaan turhaa, vaan se on tärkeä osa suojautumista. Venäjän vaikuttamiselle on tyypillistä pyrkimys yllätyksellisyyteen.

Vaikuttamisen kohteena voivat Suomen lisäksi olla muut Nato-maat, joiden pitää vahvistaa Suomen jäsenyys. Venäjän tavoitteena säilyy myös eripuran kylväminen EU:n jäsenvaltioiden sisällä ja välillä unionin heikentämiseksi.

Venäjä saattaa erilaisilla keinoilla pyrkiä häiritsemään suomalaisten arkea, esimerkiksi jokin verkkopalvelu voi olla tilapäisesti pois käytöstä. Tällaisiin palvelunestohyökkäysten aiheuttamiin häiriöihin on varauduttu hyvin eikä niistä aiheudu pysyvää vahinkoa.

Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset järjestelmät on Suomessa suojattu varsin hyvin, mutta on mahdollista, että myös niitä yritetään häiritä. Tällaisetkin häiriöt ovat useimmiten ohimeneviä ja varajärjestelmiä on olemassa.

Informaatiovaikuttamisella lyödään kiilaa suomalaisten välille

Informaatiovaikuttamisella pyritään tyypillisesti luomaan ja vahvistamaan erilaisia yhteiskunnallisia jakolinjoja, esimerkiksi kantaväestön ja maahanmuuttajien tai erilaisten ideologisten ryhmien välillä. Tällä hetkellä erityisesti energian ja ruoan hinta nousee ja inflaatio kiihtyy. Elinkustannusten nousu voi lisätä väestössä eriarvoisuuden kokemusta, mikä voi tarjota Venäjälle yhden sellaisen sisäisen jakolinjan, jota se pyrkii jatkossa hyödyntämään.

Suomea koskeva negatiivinen uutisointi Venäjän mediassa on kevään aikana jonkin verran lisääntynyt. Tämä kehitys todennäköisesti jatkuu. Jo aiemmin käytetyt toisen maailmansodan historiaan ja Suomeen liittyvät sepitetyt narratiivit nousevat taas esiin. Samoin todennäköisesti väitetään, että suomalaiset päättäjät eivät noudata kansan enemmistön näkemysten mukaista politiikkaa. Tällainen uutisointi on tarkoitettu ensisijaisesti venäläiselle yleisölle, jonka mielikuvaa Suomesta halutaan heikentää.

Usein vihamielisen vaikuttamisen halutaan olevan näkyvää ja näyttävää, ja sen avulla pyritään luomaan pelkoa ja epävarmuutta yhteiskunnassa. Suomalaisten tänä keväänä osoittama yhtenäisyys turvallisuusratkaisuja käsiteltäessä on vakuuttanut minut siitä, että kestämme hyvin mahdolliset häirintä- ja vaikuttamisyritykset.

]]>

FIIA Forum 2022 pureutuu pohjoismaisen turvallisuusilmaston muutoksiin ja haasteisiin

Tue, 26 Apr 2022 07:37:00 GMT

FIIA Forum on Ulkopoliittisen instituutin suurin vuosittainen keskustelutilaisuus, jossa tällä kertaa keskustellaan Pohjoismaiden turvallisuusympäristön dramaattisesta muutoksesta ja sen vaikutuksesta Suomen tulevaisuuteen. Mitkä ovat dynamiikat, jotka muokkaavat nykyistä Pohjois-Euroopan turvallisuusilmapiiriä ja miten niitä tulisi hallita? Mikä on turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden rooli, kun pohditaan yhteistä pohjoismaista lähestymistapaa uudenlaisille turvallisuusuhille ja -haasteille?

FIIA Forum 2022: Changes and challenges in the Nordic security climate -seminaarin avauspuheenvuoron pitää eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

Seminaarin ensimmäisessä paneelikeskustelussa Geopolitical outlook to the changed security situation in Finland’s neighbourhood ovat mukana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki, vieraileva vanhempi tutkija Robert Nurick (Scowcroft Center for Strategy and Security) ja Pohjois-Euroopan Atlantti-seuran johtaja Anna Wieslander. Keskustelun juontaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Seminaarin toisessa paneelikeskustelussa Common challenges in the Nordic security and intelligence community muuttuneesta turvallisuustilanteesta keskustelevat Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari, Ruotsin turvallisuuspalvelu Säpon päällikkö Charlotte von Essen ja Norjan turvallisuuspalvelun PST:n päällikkö Hans Sverre Sjøvold. Keskustelun juontaa Katri Makkonen.

Lisätietoja

UIkopoliittinen instituutti: Mar-Leena Kolehmainen, marleena.kolehmainen@fiia.fi
Suojelupoliisi: media@supo.fi

]]>

Seuraa seminaaria 27.4.: Suomen, Ruotsin ja Norjan tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen päälliköt keskustelevat Pohjolan muuttuneesta turvallisuusympäristöstä

Wed, 13 Apr 2022 06:45:00 GMT

FIIA Forum 2022: Changes and challenges in the Nordic security climate -seminaarissa muuttuneesta turvallisuustilanteesta keskustelevat muun muassa Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari, Ruotsin turvallisuuspalvelu Säpon päällikkö Charlotte von Essen ja Norjan turvallisuuspalvelun PST:n päällikkö Hans Sverre Sjøvold. Keskustelun juontaa Katri Makkonen.

Seminaarin toisessa paneelikeskustelussa ovat mukana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki, vieraileva vanhempi tutkija Robert Nurick (Scowcroft Center for Strategy and Security Transatlantic Security Initiative) ja Pohjois-Euroopan Atlantti-seuran johtaja Anna Wieslander. Keskustelun juontaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä 27.4. klo 13.30 - 16.30.

Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen

]]>

Supon vuosikirja 2021: Suomalaisten on varauduttava Venäjän vaikuttamisyrityksiin Nato-keskustelun aikana

Tue, 29 Mar 2022 07:08:00 GMT

Venäjän Ukrainassa aloittama sota vaikuttaa Euroopan ja Suomen turvallisuuteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Suurimpia kansallisen turvallisuuden uhkia ovat laaja-alainen eli hybridivaikuttaminen ja laiton tiedustelu. Suomessa vilkastunut Nato-keskustelu ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika näkyvät todennäköisesti Venäjän vaikuttamisyrityksinä.

”Koko suomalaisen yhteiskunnan on syytä varautua erilaisiin toimiin, joilla Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon Nato-kysymyksessä. Viranomaisten tehtävä on turvata se, että avointa keskustelua voidaan käydä ilman pelkoa sekä varmistaa, että ulkopuoliset eivät pääse vaikuttamaan Suomen tekemiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin,” Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Toistaiseksi Venäjän Suomen vastaisessa toiminnassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Venäjän resurssit on tällä hetkellä sidottu vahvasti Ukrainaan ja toisaalta kotimaahan. Tilanne voi kuitenkin muuttua hyvinkin nopeasti.

”Suojelupoliisi arvioi, että Venäjä todennäköisesti laajentaa kyber- ja informaatio-operaatioitaan Ukrainasta länteen. Siksi on todennäköistä, että myös operaatiot Suomea vastaan lisääntyvät tulevina kuukausina”, Pelttari arvioi.

Suurin osa verkon kyberiskuista on palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen töhrintää. Niiden toteuttaja pyrkii luomaan mielikuvaa yhteiskunnan toiminnan lamaantumisesta, vaikka ne eivät todellisuudessa vaaranna tietoa tai kriittisiä prosesseja. Palvelunestohyökkäykset ja niiden torjunta on verkossa toimiville yrityksille arkipäivää.

Tällä hetkellä kuitenkin myös vakavampien vihamielisten kyberiskujen uhka on kohonnut. Yritysten on jatkuvasti huolehdittava, ettei esimerkiksi energiajakelun tai muun kriittisen infrastruktuurin ohjauselektroniikkaan pääse käsiksi suoraan avoimesta verkosta.

Laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoiman ääripäässä ovat väkivaltaiset teot, joihin Venäjän tiedustelu on viime vuosikymmenellä ollut valmis myös EU-maissa. On selkeää näyttöä esimerkiksi Venäjän sotilastiedustelun toiminnasta asevarastojen tuhoamisessa Tsekissä ja Bulgariassa sekä Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen tekemistä salamurhista ja niiden yrityksistä Saksassa ja Iso-Britanniassa.

Terrorismiuhka kumpuaa edelleen äärioikeistolaisesta ja radikaali-islamistisesta ideologiasta

Suojelupoliisi julkaisi vuoden 2021 vuosikirjansa 29. maaliskuuta. Vuosikirjaan sisältyy päivitetty terrorismin uhka-arvio. Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut.

Yksittäiset äärioikeistolaiset henkilöt ja pienryhmät muodostavat huomionarvoisen terrorismin uhkan Suomessa. Väkivallan uhka kohdistuu erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä poliittisiin päättäjiin.

Sosiaalisen median alustoille painottuva verkostoituminen, propagandan levittäminen ja väkivaltaisen toiminnan edistäminen ovat olennainen osa äärioikeistolaista toimintaa. Myös suomalaisia kytkeytyy Siege-kulttuuriin, jossa valkoisen ylivallan kannattajat yllyttävät väkivaltaan ja rotusotaan yhteiskunnan romahduttamiseksi.

Radikaali-islamistisesti motivoitunut terrorismi Suomessa keskittyy valtaosin toiminnan mahdollistamiseen, kuten värväämiseen, propagandan levittämiseen ja varainkeruuseen. Merkittävin kyky väkivaltaiseen toimintaan on niillä, jotka ovat taistelleet tai muuten toimineet terroristijärjestöjen hyväksi konfliktialueilla, ja niillä, joilla on väkivaltataustaa.

Radikaali-islamistisen terrori-iskun uhkaa aiheuttavat etenkin yksittäiset henkilöt, jotka saavat motivaationsa esimerkiksi terroristisesta propagandasta tai tapahtumista, jotka he kokevat islamia loukkaaviksi. Todennäköisimpiä ovat edelleen yksittäisten henkilöiden helposti hankittavilla välineillä tekemät iskut.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Päällikön kolumni: Suomen turvallisuuden murros korostaa tiedustelun merkitystä

Mon, 07 Mar 2022 08:03:00 GMT

Euroopan ja Suomen turvallisuusjärjestys on Venäjän hyökkäyksen vuoksi olennaisella tavalla muuttunut. Tilanne on haastavin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Venäjän toiminta on suurin uhka myös Suomen kansalliselle turvallisuudelle nyt ja todennäköisesti myös pidemmällä aikavälillä.

Jännittyneessä tilanteessa tiedontarve on suuri. Suojelupoliisi hankkii tietoa, analysoi sitä ja raportoi tilannekuvasta ja erityisesti tulevista kehityskuluista valtiojohdolle. Suomen uusi tiedustelulainsäädäntö on osoittautunut tehokkaaksi ja toimivaksi – sekä siviili- että sotilaspuolella.

Sotilaallinen valmius on Suomessa hyvällä tasolla, mutta nykyaikainen valtioleirien välinen kamppailu käydään suurelta osin muuten kuin sotilaallisin keinoin. Sodan ja rauhan välillä on laaja alue, jolla Suomen on välttämätöntä suojautua vakoilulta, kyberuhkilta, informaatiovaikuttamiselta ja muulta laaja-alaiselta vaikuttamiselta.

Tiedustelutiedon julkaisemisella pohjustettiin länsimaiden varautumista Venäjän hyökkäykseen

Yhdysvaltojen päätös julkaista oman tiedustelukoneistonsa arvioita Ukrainan tilanteen eskaloitumisesta oli hyvin poikkeuksellinen. Marraskuusta 2021 lähtien läntiset tiedustelupalvelut kertoivat myös julkisesti, että Venäjällä on salainen suunnitelma hyökätä Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Varoituksista huolimatta täysimittainen sotilaallinen hyökkäys yllätti monet, mutta länsimaat olivat joka tapauksessa paremmin varautuneita, yhtenäisempiä ja toimivat nopeammin kuin aiemmissa tapauksissa.

Selvää on, että tiedustelutiedon merkitys vain kasvaa, kun Suomi ja muut länsimaat varautuvat tuleviin uhkiin. Oman tiedonhankinnan lisäksi tarvitsemme kykyä vastata laaja-alaiseen valtiolliseen vaikuttamiseen, joka voi olla esimerkiksi siirtolaisvirtojen ohjaamista, kriittisen infrastruktuurin lamauttamista tai väärän tiedon levittämistä.

Epädemokraattisissa valtioissa, kuten Venäjällä, tiedustelupalveluilla on hyvin merkittävä rooli muihin valtioihin vaikuttamisessa. Tyypillisesti ne yrittävät luoda kohdemaassa eripuraisuutta, heikentää vastarintaa ja valmistaa maaperää valtiolliselle vaikuttamiselle.

Suomessa asuvat venäläiset eivät ole syyllisiä sotaan

Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu voimakasta informaatiovaikuttamista. Kansalaisten heikentynyt turvallisuuden tunne lisää kuitenkin haavoittuvuutta ja potentiaalia pelkojen lietsonnalle. Suomessakin on väärää tietoa levittäviä sosiaalisen median kanavia ja vaikuttajia. Havaintoja suorasta valtiollisesta ohjauksesta ei ole, ja näiden kanavien vaikuttavuus Suomessa on nyt vähäistä.

Sekä länsimaat että niiden kansalaiset tuomitsevat tiukasti Venäjän ja Putinin toiminnan. On kuitenkin tärkeää, että emme kohdista minkäänlaista häirintää tai vihaa Suomessa asuviin venäläisiin. He eivät ole syyllisiä sotaan. Yhteiskunnan sisäisten jakolinjojen kaivaminen ja venäläistaustaisten ihmisten epäasiallinen kohtelu heikentävät Suomea sisäisesti ja antavat aseita Venäjän valtiojohdon propagandakoneiston käyttöön.

Suomessa ei onneksi tingitty varautumisesta kylmän sodan jälkeisinä aikoina, ja tämä luo hyvän pohjan selviytymiselle – myös uudessa tilanteessa ja myös uudentyyppisten ei-sotilaallisten uhkien torjunnalle. Näiden uhkien torjunta on Suojelupoliisin jokapäiväistä työtä, jonka tekemiseen vuonna 2019 yksimielisesti eduskunnassa hyväksytyt tiedustelulait antoivat entistä paremmat työkalut.

]]>

Suojelupoliisin uuden toimitilan rakennustyöt alkavat Kaartinkaupungissa

Tue, 15 Feb 2022 09:48:00 GMT

Suojelupoliisin uusi toimitalo rakennetaan osoitteeseen Fabianinkatu 2 niin kutsuttuun Kaartin kortteliin. Rakennustyöt alkavat tontilla sijaitsevien vanhojen rakennusten purulla. Uuden toimitalon rakennustöiden on määrä olla valmiina loppuvuonna 2024, jolloin Suojelupoliisi pääsisi muuttamaan uusiin tiloihin alkuvuodesta 2025.

"On hienoa, että rakennusluvan myötä uuden toimitalon rakennustyöt pääsevät toden teolla vauhtiin. Odotamme jo kovasti sitä, että pääsemme työskentelemään yhteen yhteiseen taloon. Nyt se tuntuu konkreettisemmalta", iloitsee Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Uusi toimitila tukee Suojelupoliisin työtä turvallisuus- ja tiedustelupalveluna, ja rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon Suojelupoliisin tarpeet rakennuksen turvallisuudelle ja toiminnallisuudelle. Toimitilat on suunniteltu myös mahdollisimman tehokkaiksi ja muunneltaviksi, jotta rakennusta voidaan käyttää pitkään.

Toimitilojen rakennuttajana on Senaatti-kiinteistöt ja toteuttajana allianssimallilla SRV Rakennus Oy.

Lisätiedot

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Turvallisuusselvitysten määrä kasvoi edelleen vuonna 2021

Fri, 21 Jan 2022 11:40:00 GMT

Suojelupoliisi teki vuonna 2021 ensimmäistä kertaa yli 90 000 turvallisuusselvitystä. Näistä suppeita turvallisuusselvityksiä oli noin 35 500 ja perusmuotoisia noin 36 700. Laajoja turvallisuusselvityksiä tehtiin noin 410 kappaletta. Lisäksi lähes 17 700 hakemusta pystyttiin liittämään suoraan samasta henkilöstä aiemmin tehtyyn voimassa olevaan selvitykseen. Suppeiden ja laajojen selvitysten määrässä oli hieman laskua, joten kasvu johtui perusmuotoisten ja liitettyjen selvitysten määrästä.

Suojelupoliisin palvelulupauksen mukaisesti turvallisuusselvitykset tehdään 25 arkipäivässä. Vuonna 2021 keskimääräinen käsittelyaika oli määrän kasvusta huolimatta vain 12 arkipäivää eli huomattavasti tavoitetta parempi.

Vuorovaikutuksen kehittäminen painopisteenä asiakkaiden toiveiden mukaisesti

Suojelupoliisi selvitti viime syksynä turvallisuusselvitysasiakkaidensa näkemyksiä palvelustaan. Asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä selvitysten laatuun ja prosessin sujuvuuteen. Kehitettävää on eniten vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa.

”Tänä vuonna parannamme erityisesti asiakasviestintää ja vuorovaikutusta. Myös Suojelupoliisin uusi strategia korostaa vuorovaikutusta kumppaneidemme kanssa. Yhteistyön pitää hyödyttää aina molempia osapuolia. Olen iloinen, että saamamme palautteen perusteella turvallisuusselvitysasiakkaat pitävät selvityksiä hyödyllisinä ja tarpeellisena”, sanoo turvallisuusselvitysyksikön päällikkö Ilkka Hanski.

Turvallisuusselvitysmenettelyn digitalisaatio jatkuu edelleen. Esimerkiksi suppeiden selvitysten käsittelyaikaa on tarkoitus lyhentää entisestään vuonna 2022, kun järjestelmään tehdään teknisiä uudistuksia.

”Saimme asiakkailtamme paljon konkreettisia kehitysehdotuksia sähköiseen asiointiin. Nämä toiveet ovat meille arvokkaita järjestelmän jatkokehityksessä.”

Lisätiedot

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Kankaanpään terrorismitutkinta ei nosta terrorismin uhkatasoa Suomessa

Fri, 03 Dec 2021 16:09:00 GMT

Lounais-Suomen poliisi tiedotti tänään 3.12. tutkivansa laajaa terrorismirikosten kokonaisuutta Satakunnassa. Satakunnan käräjäoikeus vangitsi viisi satakuntalaismiestä epäiltynä terrorismirikoksista. Suojelupoliisi on tukenut Lounais-Suomen poliisin tutkintaa antamalla äärioikeistolaiseen terroristiseen ideologiaan liittyvää asiantuntija-apua.

Kyseessä on ensimmäinen äärioikeistoa koskeva terrorismitutkinta Suomessa. Vaikka tutkittava rikoskokonaisuus on poikkeuksellinen, se ei vaikuta Suojelupoliisin tekemään terrorismin uhka-arvioon. Tutkinta on kestänyt pitkään, ja tapaus on huomioitu uhka-arviossa jo aiemmin.

Tuoreimman terrorismin uhka-arvion mukaan merkittävimmän uhkan muodostavat yksittäiset toimijat ja pienryhmät, jotka inspiroituvat äärioikeistolaisesta tai radikaali-islamistisesta ideologiasta.

Suojelupoliisin erikoistutkija Eero Pietilän mukaan Kankaanpään ryhmä on juuri tällainen pienryhmä ja konkreettinen esimerkki äärioikeistolaisen terrorismin uhkasta Suomessa.

"Tällaiset terroristista väkivaltaa ihannoivat pienryhmät toimivat salassa. Heidän toiminnallaan ei ole yhteyttä julkisesti toimiviin järjestäytyneisiin äärioikeistoryhmiin, joiden toiminta näkyy esimerkiksi mielenosoituksina ja katuväkivaltana", Pietilä kertoo.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Kolumni: Korkeakouluyhteistyö Kiinan kanssa – mahdollisuuksia ja uhkakuvia

Thu, 02 Dec 2021 12:09:00 GMT

Talous ja teknologia ovat keskeisessä roolissa, kun Kiinan kansantasavalta tähyää tulevaisuuteen. Kiinan kansantasavalta viettää vuonna 2049 satavuotisjuhlaansa – ja on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet juhlavuotta ajatellen. Maailman suurin kansantalous Kiinasta tulee todennäköisesti jo seuraavien 10 vuoden aikana. Yhdysvaltojen näkökulmasta kyse on strategisesta, kahden suurvallan välisestä kamppailusta. Seuraavat vuosikymmenet ovatkin suurvaltakilpailun tiukkaa ydintä – etulyöntiaseman moninapaisessa maailmassa saa se valtio, joka paremmin hallitsee teknologiaa ja dataa; tekoälyä, kvanttiteknologiaa, robotiikkaa ja televerkkoja.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla on tärkeä rooli näissä Kiinan strategisissa suunnitelmissa. Kiinan johto keskittää voimakkaasti tutkimusrahoitustaan tärkeimmiksi katsomilleen aloille sekä Kiinassa että maan ulkopuolella. Kiina on jo pitkään pyrkinyt – paitsi kehittämään omaa teknologiaa – myös hankkimaan tarvitsemaansa osaamista ulkomailta.

Suomalaisten toimijoiden on hyvä tunnistaa riskit

Suomessa on runsaasti sellaista teknologista osaamista, jota Kiina haluaa. Ei liene kenellekään yllätys, että Kiina on valmis hankkimaan tätä osaamista monin eri keinoin, myös tiedustelun keinoin. Autoritaaristen valtioiden tiedustelutoimijoilla on käytössään demokraattisten valtioiden tiedustelupalveluita huomattavasti laajempi keinovalikoima.

Kiinalaisten toimijoiden taustalla voivat olla – paitsi tieteelliset, taloudelliset ja inhimilliset intressit – myös valtiovallan intressit. Kiina on valtiokeskeinen, kommunistisen puolueen hallitsema suurvalta, jolla on halutessaan mahdollisuus kontrolloida maan yrityksiä, yliopistoja ja yksittäisiä tutkijoita. Presidentti Xi Jinpingin uuden linjan mukaisesti valtion kynnys puuttua yksityisten yritysten tai järjestöjen toimintaan on entistä matalampi, kun Kiina pyrkii saamaan takaisin suurvalta-asemansa maailman johtavana valtiona.

Myös Kiinan lainsäädäntöä on kehitetty näitä tavoitteita tukevaan suuntaan. Esimerkkinä toimii Kiinan kesällä 2017 asettama tiedustelulaki, joka velvoittaa kiinalaiset organisaatiot ja yksilöt avustamaan maan tiedustelutoimijoita.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi keskiviikkona korkeakouluille toimintasuosituksen Kiinan kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Toimintatapasuosituksia akateemiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa

Ministeriön viesti on, että akateeminen yhteistyö Kiinan kanssa on tärkeää, mutta siihen liittyvät riskit on syytä tiedostaa. Suojelupoliisissa ministeriön viestiä pidetään tervetulleena.

Kiinassa tutkimus ei ole vapaata

Kiinan kanssa yhteistyötä tehtäessä on hyvä muistaa, että maahan kohdistuu vientirajoitteita, joihin Suomi on sitoutunut osana laajempaa kansainvälistä yhteisöä. Nämä rajoitteet ulottuvat myös aineettomaan osaamiseen, jos kyseessä on esimerkiksi aseisiin tai valvonnanalaisiin kaksikäyttötuotteisiin liittyvä tieto. Siksi on tärkeää, että suomalaisilla toimijoilla on kattava näkemys siitä, mihin tutkimusyhteistyön tuloksia voidaan käyttää Kiinassa.

Monet kiinalaiset yliopistot toimivat joko Kiinan asevoimien tai Kiinan kansallisen puolustuksen tieteen, teknologian ja teollisuuden viraston alaisuudessa tai ovat muuten kiinteästi kytköksissä niihin. Vakavimmillaan hyvää tarkoittava tieteellinen yhteistyö voi johtaa esimerkiksi tilanteeseen, jossa tutkimusta käytetään suomalaisen korkeakoulun tietämättä suoraan sotilaallisiin tarkoituksiin Kiinassa, sillä edistetään valvonnanalaisten kaksikäyttötuotteiden kansainvälistä leviämistä tai edesautetaan Kiinassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia.

Muita riskejä liittyy esimerkiksi tutkimuseettisiin kysymyksiin, akateemiseen vapauteen, korkeakoulujen taloudellisiin kytköksiin tai sensuuriin. Kiinassa tutkimus ei ole vapaata, vaan kiinalaisten korkeakoulujen on yhä tiukemmin seurattava maata hallitsevan kommunistisen puolueen ohjeita ja määräyksiä.

Suomalaisten tutkijoiden osaaminen ei välttämättä päädy kyseenalaisin keinoin Kiinaan tiedustelijoiden, vaan myös tavallisen tutkimusyhteistyön kautta. Tutkijoilla itsellään ei välttämättä ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten ja missä yhteydessä heidän tietojaan käytetään.

Intressit eivät aina kohtaa

Tutkimus- ja korkeakoulumaailmalle kansainvälinen yhteistyö on aivan välttämätöntä. Yhteistyötä maailman johtavien valtioiden kanssa kannattaa tietysti tehdä, mutta mahdolliset riskit tunnistaen. Tämä koskee myös Kiinaa. Kun suomalainen tiedeyhteisö kehittää yhteistyötään kiinalaisten korkeakoulujen kanssa, on hyvä tunnistaa tilanteet, joissa Suomen ja Kiinan intressit tutkimustoiminnassa eivät välttämättä kohtaa.

Ei ole erityisen yllättävää, että Suojelupoliisin kirjoituksessa korostetaan kansallisen turvallisuuden uhkia. Samaan aikaan on hyvä pitää mielessä, että Suomen kansallinen etu Kiinan suhteen ei ole mustavalkoinen. Kuten opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksissa todetaan, niitä noudattamalla "suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset voivat jatkossakin toimia kiinalaisten kumppanien kanssa johdonmukaisesti omista lähtökohdistaan ja intresseistään käsin."

Suurvaltakilpailun edelleen kiristyessä seuraavien vuosikymmenten aikana on entistäkin tärkeämpää ylläpitää toimivia yhteyksiä ja vuoropuhelua sekä pyrkiä rajoittamaan tiukan blokkiutumisen haittavaikutuksia. Molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä voi tehdä myös Kiinan kanssa, mutta liian sinisilmäinen ei kannata olla.

]]>

Kolumni: Onko organisaatiosi suojautunut toimitusketjuhyökkäykseltä? Näillä vinkeillä pääset alkuun

Thu, 28 Oct 2021 10:42:00 GMT

Toimitusketjuhyökkäys voi kuulostaa etäiseltä ja hankalalta asialta. Se on kuitenkin hyvin konkreettinen nykypäivän kyberuhka, johon suomalaistenkin yritysten ja julkisten organisaatioiden on syytä varautua. Jos toimitusketjuhyökkäys kohdistuu kriittiseen toimijaan, sillä voi olla vaikutuksia isojenkin ihmisjoukkojen elämään myös Suomessa.

Toimitusketjuhyökkäyksessä kohdeyritykseen pyritään tunkeutumaan yhteistyökumppanien kautta. Kohteena ovat varsinaisen kohdeyrityksen yhteistyökumppanit, kuten tavarantoimittajat tai huoltoyhtiö.

Ensin murtaudutaan yhteistyökumppanin verkkoon, minkä jälkeen voidaan edetä kohdeyrityksen verkkoa kohti hyödyntämällä kohdeyrityksen ja yhteistyökumppanin välistä luottamussuhdetta.

Kyberturvallisuuden hallitsemisesta onkin tullut yrityksille ja julkisille organisaatioille yhä monimutkaisempi kokonaisuus. Yksittäisen organisaation toimintaan voivat vaikuttaa lukuisat alihankkijat ja yhteistyökumppanit. Kyberturvallisuus on harvemmin enää vain yhden organisaation sisäinen asia. On tärkeää varmistaa, että koko ketjun turvallisuus on kunnossa.

Myös Supon Kansallisen turvallisuuden katsaus 2021 nosti esille kyberuhat sekä ulkoistuksiin liittyvät mahdolliset haavoittuvuudet ja riskit.

Kun ketju pettää, ongelma voi levitä laajallekin

Yksi tunnettu esimerkki toimitusketjuhyökkäyksestä oli heinäkuussa etähallintapalveluintarjoajiin kohdistunut tunkeutuminen, jossa hyödynnettiin yhdysvaltalaistaustaisen teknologiayritys Kaseyan etähallintaohjelmiston haavoittuvuutta. Ohjelmistoilla ohjataan miljoonia järjestelmiä eri puolilla maailmaa. Lukuisat palveluntarjoajat käyttävät Kaseyan tuottamia etähallintaohjelmistoilla omien asiakkaidensa järjestelmien etähallintaan.

Tunkeutuja välitti Kaseyan ohjelmiston mahdollistaman etäpäivitystoiminnon kautta haitallista koodia joillekin Kaseyan asiakkaista. Vaikka kohteiden määrä ei ollut suuri, ne olivat palveluntarjoajia, joilla on edelleen suuri määrä asiakkaita.

Kaseya irrotti palvelunsa verkosta, jotta tunkeutuja ei pystyisi vaikuttamaan muihin asiakkaisiin. Tällöin kaikkien palveluista riippuvaisten asiakasketjujen toiminta pysähtyi, vaikkeivat ne olleet tunkeutujan kohteena. Esimerkiksi Euroopassa suuren päivittäistavarakaupan kassajärjestelmä lakkasi toimimasta, ja kauppa joutui sulkemaan kaikki myymälänsä.

Tapaus kuvaa hyvin, miksi kaikenkokoisten organisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota oman toimitusketjunsa turvallisuuteen.

Mitä yritys tai julkinen organisaatio voi tehdä suojautuakseen?

Vaikka kyberuhkat ovat käyneet monimutkaisemmiksi, voi organisaatio myös tehdä paljon suojautuakseen. Turvallisuutta voi parantaa yksinkertaisin askelin. Tarkastelun voi aloittaa esimerkiksi kartoittamalla yhteistyökumppanit, joilla on pääsy organisaation järjestelmiin tai toimitiloihin.

Yhteistyökumppanien kanssa voi olla tarpeen sopia turvallisuuskäytännöistä tekemällä sopimus, johon on kirjattu turvallisuuteen liittyvät käytännöt ja vaatimukset. Yhteistyökumppaneilta voi pyytää selvityksen heidän turvallisuusprosesseistaan ja arvioida, onko niissä parantamisen varaa. Esimerkiksi lokitietojen keräämisen ja tallettamisen merkitystä ei voi kyllin korostaa, sillä ne ovat avain poikkeaman selvittämiseen jälkikäteen.

Yhteistyökumppanien osalta on syytä pohtia turvallisuuskäytäntöjen lisäksi myös käytännön työn tekemistä. Erilaisten käyttöoikeuksien suhteen on syytä varmistaa, että niitä on vain ihmisillä, jotka tarvitsevat niitä työnsä tekemiseen. Tämä koskee sekä digitaalisen että fyysisen ympäristön pääsy- ja käyttöoikeuksia. Oikeuksien ajantasaisuus tulisi tarkistaa säännöllisesti.

Harjoittele etukäteen, jotta asiat toimivat tositilanteessa

Harjoittelemalla tunkeutumistilanteita edes ajatuksen tasolla voidaan minimoida – ja parhaassa tapauksessa estää – vahingot kokonaan. Ajatustapa on sama kuin esimerkiksi poistumisharjoittelussa. Tositilanteen sattuessa ei ole aikaa miettiä, miten pitää toimia, vaan rajoittaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä viipymättä.

Aikaa ei tulisi tuhlata sen miettimiseen, kenelle asiasta pitäisi ilmoittaa ja mihin toimenpiteisiin ryhtyä. Tämän tulisi olla kaikilla tiedossa. Oikeilla toimenpiteillä voidaan myös mahdollistaa tunkeutujan jäljittäminen, kun taas pahimmillaan voidaan tuhota hyödyllistä tietoa.

Kybermaailman uhkat monimutkaistuvat, eivätkä ne tule katoamaan lähitulevaisuudessa. Uhkien suhteen ei kannata kuitenkaan missään nimessä lannistua. Kyberturvallisuutta voidaan parantaa jokaisessa yrityksessä ja organisaatiossa yksinkertaisin askelin. Niiden laiminlyöntiin ei kenelläkään ole tänä päivänä varaa

]]>

Suojelupoliisi parantaa strategiansa mukaan tiedonhankintaa, toimintakulttuuria ja yhteistyötä

Fri, 15 Oct 2021 07:11:00 GMT

Suojelupoliisi on julkistanut uuden strategiansa. Supo haluaa tulevina vuosina olla yhä parempi tiedonhankinnassa, jotta se voi tarjota päätöksentekijöille parasta mahdollista tiedustelutietoa. Viime vuosina suuren muutoksen läpikäynyt Suojelupoliisi haluaa myös olla entistä parempi työpaikka supolaisille. Sen vuoksi erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja johtamisrakenteeseen.

"Uusi visiomme kannustaa meitä tuottamaan tietoa, joka on välttämätöntä turvallisuusuhkien torjunnassa sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Tarjoamme päättäjille ja muille viranomaisille tietoa, jota he eivät muualta saa", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari toteaa.

Suojelupoliisin sidosryhmiltä saadun palautteen mukaan Suojelupoliisin tuottama tieto on laadukasta ja luotettavaa, mutta yhteistyöltä toivotaan enemmän vuorovaikutusta.

"Otamme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme palautteen vakavasti, ja kuuntelemme jatkossa entistä enemmän kumppaneidemme tietotarpeita. Yhteistyön pitää hyödyttää aina molempia osapuolia", päällikkö Pelttari sanoo.

Suojelupoliisin arvoina säilyvät perinteiset laillisuus, luotettavuus ja laatu.

Tutustu Suojelupoliisin strategiaan

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Kolumni: Pysähtynyt tehdas tai polttoaineen jakelu ovat varoitusmerkkejä - kyberrikollisuudella voi olla vakavia yhteiskunnallisia seurauksia

Tue, 12 Oct 2021 10:56:00 GMT

Polttoaineen jakelu jalostamoilta huoltoasemille on seisahtanut. Ruokakauppaketju Ruotsissa on sulkenut ovensa kassajärjestelmän mentyä epäkuntoon. Kulutuselektroniikan komponentteja tekevä tehdas pysähtyy.

Näitä kaikkia kolmea todellista esimerkkiä yhdistää se, että toiminnan pysähtyminen on johtunut tietojärjestelmien saastumisesta haittaohjelmalla – nimenomaisesti kiristyshaittaohjelmalla.

Kiristyshaittaohjelmat pyrkivät leviämään tietokoneiden käyttöjärjestelmissä tai niihin asennetuissa sovelluksissa olevien tunnistettujen haavoittuvuuksien kautta. Päästyään sisään esimerkiksi yrityksen tietoverkossa olevaan järjestelmään, kiristyshaittaohjelma pyrkii mahdollisimman nopeasti levittämään itseään yrityksen verkossa muille haavoittuville laitteille.

Saastutettuaan tietokoneen, kiristyshaittaohjelma salaa koneeseen tallennetut tiedot ja lukitsee koneen niin, etteivät käyttäjät tai ylläpitäjät pääse enää koneen tietoihin käsiksi – paitsi maksamalla haittaohjelman liikkeelle panneille rikollisille. Tästä juontaakin juurensa nimi kiristyshaittaohjelma, englanniksi ransomware.

Milloin kiristyshaittaohjelma uhkaa kansallista turvallisuutta?

Vaikka lähtökohtaisesti kiristyshaittaohjelmissa taustalla ovat rikollisten taloudelliset motiivit, ne voivat saada aikaan myös kansallisen turvallisuuden vaikutuksia. Yhtenä tuoreena esimerkkinä tästä on Etelä-Afrikan satamissa heinäkuussa 2021 ilmennyt tapaus, jossa konttirahdin purkuun liittyvät järjestelmät lakkasivat toimimasta. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella kyseessä oli jälleen kiristyshaittaohjelma.

Jos tämän tyyppisen tapauksen seurauksena esimerkiksi sairaaloiden käyttämät järjestelmät tai ruokahuolto häiriintyisivät, voidaan puhua jo yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvasta uhkasta.

Myös muualla on herätty uhkaan. Yhdysvalloissa alkuvuonna 2021, juuri ennen Colonial Pipeline -yhtiöön kohdistunutta ransomware-tapausta, ryhmä asiantuntijoita esittikin kiristyshaittaohjelmien muodostavan kansallisen turvallisuuden uhkan, kun ne kohdistuvat esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin.

Yhdysvaltojen oikeusviranomaiset ovat myös perustaneet erillisen työryhmän vastaamaan kiristyshaittaohjelmauhkaan Viranomaiset ovat korostaneet kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä tapausten tutkimisessa ja syyllisten saattamisessa vastuuseen.

Kyberuhkien torjuminen on jatkuvaa kilpajuoksua

Kyberturvallisuus vaatii monen viranomaisen yhteystyötä. Suomessa Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus tutkii tietoturvapoikkeamia sekä havainnoi ja ylläpitää kyberturvallisuuden tilannekuvaa. Keskusrikospoliisi ja poliisilaitokset puolestaan tutkivat kyberrikoksia eli esimerkiksi tietoliikenteen häirintää, tietomurtoja ja kiristystapauksia.

Suojelupoliisin työtä on torjua kansallista turvallisuutta eli yhteiskuntaan laajemmin kohdistuvia uhkia myös kybermaailmassa. Supo tekee aktiivista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa muun muassa kybervakoilun ennaltaehkäisyssä sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa.

Suomessa kriittinen infrastruktuuri on usein yksityisessä omistuksessa, joten yritysten ja järjestelmien haltijoiden rooli kyberturvallisuudessa on keskeinen. Viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä kyberturvallisuuden parantamiseksi on syytä syventää entisestään.

Kyberosaajia tarvitaan entistä enemmän sekä julkisella että yksityisellä puolella. Kyberturvallisuus ei voi jäädä missään organisaatiossa it-osaston huoleksi, vaan sen merkitys pitää tiedostaa johdosta ruohonjuuritasolle.

Kyberturvallisuus on jatkuvaa kilpajuoksua, jossa niin valtiolliset kuin rikolliset toimijat etsivät jatkuvasti haavoittuvuuksia. Viranomaisten ja yritysten tehtävä on pysyä askeleen edellä tässä kilpajuoksussa.

Lue lisää kyberuhkista Kansallisen turvallisuuden katsauksesta

]]>

Kansallisen turvallisuuden katsaus: Suomeen kohdistuu jatkuvia kybervakoiluyrityksiä

Mon, 27 Sep 2021 09:30:00 GMT

Suomeen kohdistuu jatkuvia valtiollisia kybervakoiluyrityksiä. Kybervakoilun ei odoteta laantuvan pitkälläkään aikavälillä. Näin todetaan Suojelupoliisin 27. syyskuuta julkaistussa Kansallisen turvallisuuden katsauksessa.

Itsevaltaiset valtiot pyrkivät kybervakoilun keinoin hankkimaan tietoa päätöksenteon tueksi sekä vaikuttaakseen suomalaisten päätöksentekijöiden toimintaan. Kybervakoilulla voidaan pyrkiä hankkimaan myös tuotekehitystietoa yrityksistä, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.

Myös kyberrikollisuus voi pahimmillaan uhata Suomen kansallista turvallisuutta, vaikka rikollisten tavoitteena on ensisijaisesti hankkia rahaa. Jos kiristyksen kohteeksi joutuu yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävä toimija, kuten terveydenhuollon tai vesihuollon organisaatio, voi rikollisella toiminnalla olla vakavia seurauksia laajemmin yhteiskunnalle ja suomalaisille.

Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen tietoturvakulttuuri on varsin hyvää. Riskit kuitenkin kasvavat, kun yhteiskunta tulee yhä riippuvaisemmaksi toimivista tietojärjestelmistä. Yhteiskunnan kannalta kriittisten organisaatioiden tietoturvan merkitys korostuu.

"On todennäköistä, että jokin suomalainen yritys tai julkishallinnon organisaatio joutuu rikollisen kiristyshaittaohjelman uhriksi. Tietoturvallisuudesta on huolehdittava alihankintaketjuja myöten", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari toteaa.

Kybervakoilun lisäksi Suomeen ja suomalaisiin kohdistuu myös perinteistä henkilötiedustelua. Ulkomaisen tiedustelun ja vaikuttamisen uskotaan jatkuvan Suomessa laajamittaisena. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

Suomen kriittinen infrastruktuuri on ollut kiinnostuksen kohteena

Kansallisen turvallisuuden katsauksessa nostetaan esille myös kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat uhkat. Suomen kriittinen infrastruktuuri kiinnostaa itsevaltaisten valtioiden tiedustelua.

Kiinnostus kohdistuu paitsi kiinteään infrastruktuuriin myös suomalaisiin verkkoinfrastruktuurihankkeisiin. Tietoinfrastruktuuriin liittyy erityisiä herkkyyksiä, sillä se voi tarjota itsevaltaisille hallinnoille pääsyn suomalaisten tietoihin.

"Yrityskauppojen ja investointien seurantaa on Suomessa perustellusti lisätty. Seuranta vaikeuttaa itsevaltaisten valtioiden mahdollisuuksia investoida kriittisiin toimintoihin Suomessa", Pelttari toteaa.

Äärioikeistolainen ja radikaali-islamistinen terrorismi vakavimmat uhkat

Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat henkilöt ja pienryhmät. Äärioikeistolaiset terrori-iskut ovat mahdollisia länsimaissa, eikä iskun mahdollisuutta voida sulkea pois Suomessakaan. Supo on saanut viitteitä konkreettisten tekojen valmistelusta.

Kansainvälisesti merkittävimmät radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat yhä Isil ja al-Qaida. Radikaali-islamistiset toimijat ovat pitäneet Talibanin valtaannousua Afganistanissa voittona, mutta tapahtumilla ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen terrorismitilanteeseen. Suomessa radikaali-islamistinen liikehdintä keskittyy pääosin tukitoimintaan, mutta myös iskut ovat mahdollisia.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Päällikön kolumni: Terrorismin torjunta on kilpajuoksua – ja näkyy vain epäonnistuessaan

Fri, 10 Sep 2021 10:04:00 GMT

Syyskuun 11. päivän iskut vuonna 2001 olivat merkittävä käänne ja muutos kansainvälisen terrorismin historiassa. Terrorismi on kuitenkin ehtinyt muuttaa muotoaan myös vuoden 2001 jälkeen. Mikä on muuttunut kahdessa vuosikymmenessä?

Syyskuun 11. päivän iskut toteuttaneen al-Qaidan rinnalle merkittäväksi radikaali-islamistiseksi toimijaksi nousi 2010-luvun alkupuolella ”Islamilainen valtio” Isil, joka veti puoleensa poikkeuksellisen paljon vierastaistelijoita ja toteutti sekä inspiroi iskuja eri puolilla maailmaa 2010-luvulla. Viimeistään vierastaistelijailmiö osoitti, että terrorismi koskettaa myös Suomea.

Radikaali-islamistisen terrorismin saama kansainvälinen huomio siirtyi al-Qaidan 2000-luvun alun tukialueelta Afganistanista Irakiin, Syyriaan ja myöhemmin Afrikkaan. Nyt maailman katseet ovat tosin jälleen Afganistanissa.

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Uusi merkittävä kehitys on ollut äärioikeistolaisen terrorismin uhkan nousu länsimaissa. Myös Suomessa on vakavasta äärioikeistolaisesta ideologiasta ammentavia henkilöitä, joilla on halua toteuttaa iskuja.

Samaan aikaan radikaali-islamistinen ideologia ja verkostot eivät ole kadonneet minnekään. Pahimmillaan äärioikeistolainen ja radikaali-islamistinen terrorismi voivat lietsoa tulevaisuudessa toisiaan.

Nykyään tyypillinen isku on yksinkertainen – ja vaikea torjua

Myös toimintatavat muuttuvat. Syyskuun 11. päivän iskut olivat pitkää valmistelua vaatineita, monimutkaisia iskuja. Nykyään tavallisin länsimaissa tehtävä terrori-isku toteutetaan nopeasti ja yksinkertaisin välinein. Todennäköisimmin iskun takana on yksittäinen tekijä tai pienryhmä.

Tällaiset iskut vaativat tyypillisesti vähemmän uhreja, mutta ovat viranomaisille toteutustapansa takia hyvin vaikeita estää. Jotta iskuja kyetään torjumaan, radikalisoitumiseen ja potentiaalisten terrori-iskujen tekijöiden toimintaan on kyettävä puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Se vaatii sujuvaa tiedonkulkua viranomaisten kesken sekä kansainvälisesti että kansallisesti.

Terrorismia ei voi torjua ilman kansainvälistä yhteistyötä

Terrorismi ylittää valtioiden rajat. Kansainvälisen politiikan tapahtumat ja erityisesti konfliktit ovat aina vaikuttaneet terrorismin kehitykseen.

Tällä hetkellä kansainvälinen yhteisö seuraa tiiviisti Afganistanin tilanteen vaikutuksia radikaali-islamistiselle liikehdinnälle. Vaikka talibanien oma toiminta on keskittynyt Afganistaniin, epävakaa maa voi tarjota toimintaympäristön erilaisille terroristisille toimijoille.

Terrorismin kansainvälinen luonne on kahdessa vuosikymmenessä syventynyt entisestään. Vierastaistelijaksi lähteminen ei ole itsessään uusi ilmiö, mutta Syyriaan ja Irakiin matkustettiin poikkeuksellisen paljon ympäri maailmaa, erityisesti Euroopasta. Alueella on syntynyt entistä syvempiä, rajat ylittäviä verkostoja.

Tietoliikenneverkoilla on tänä päivänä yhä keskeisempi rooli terrorististen ilmiöiden taustalla. Verkossa saman mieliset niin äärioikeistolaista kuin radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat ihmiset löytävät toisensa entistä helpommin. Propaganda ja iskuohjeet leviävät eri vauhdilla kuin vielä kaksikymmentä vuotta sitten.

Tällaisessa maailmassa yhteistyön merkitys koostuu. Terrorismin torjuntaan tarvitaan jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä. Tähän Supo onkin panostanut. Osallistumme esimerkiksi jatkuvasti Euroopan maiden turvallisuuspalvelujen yhteenliittymän, Counter Terrorism Groupin, kansainvälisen terrorismin tilannekeskuksen toimintaan Hollannissa.

Terrorismin torjunta kehittyy, vaikka muuttuu näkyväksi vasta epäonnistuessaan

Syyskuun 11. päivän perintö on monimutkainen. Iskujen jälkimainingeissa käynnistyivät sodat Afganistanissa ja Irakissa. Terrorismin vastaisessa sodassa tehtiin virheitä, eikä ylilyönneiltä vältytty. Kun Afganistanin sota muutamia viikkoja sitten käytännössä päättyi Talibanin uuteen valtaannousuun, olisi helppoa todeta, ettei kahdessa vuosikymmenessä ole menty eteenpäin.

Näin ei kuitenkaan ole. Myös hyvää on tapahtunut sitten 2000-luvun alkupuolen. Hyvä on tapahtunut arkisessa terrorismin torjunnassa, jota Suomessakin jatkuvasti tehdään. Sekä kansallinen että kansainvälinen yhteistyö terrorismin torjunnassa ovat aivan eri tasolla tänä päivänä.

Myös Supon mahdollisuudet torjua terrorismia ovat parantuneet. Supo on nykyään myös tiedustelupalvelu, joten roolimme on vahvasti tiedustelullinen. Tärkeää on, että tiedusteluvaltuudet valmisteltiin huolellisesti perus- ja ihmisoikeudet huomioiden.

Suojelupoliisin työtä on kaivaa ennakoivaa tietoa terroristisista ilmiöistä Suomen valtiojohdolle ja muille viranomaisille. Jos terroristiset ilmiöt voidaan tunnistaa etukäteen, niihin voidaan myös puuttua paremmin.

Terrorismin torjunta on jatkuvaa kilpajuoksua muuttuvassa toimintaympäristössä. Yleensä se muuttuu näkyväksi epäonnistuessaan. Nyt 20 vuoden takainen syyskuun 11. päivä on siitä yksi synkimmistä esimerkeistä.

Onnistumisiakin toki on, mutta niistä ei juuri puhuta. Esimerkiksi Suomen puheenjohtajakausi EU:ssa olisi muuttunut dramaattisesti, jos Ison-Britannian turvallisuuspalvelu MI5:n johdolla ei olisi elokuussa 2006 kyetty estämään vähintään syyskuun 11. päivää vastaavaa nesteräjähteiden avulla tehtäväksi suunniteltua iskusarjaa Atlantin yllä lentävissä matkustajakoneissa. Onnistuminen näkyy kyllä arjessa edelleen siinä, että nesteitä emme me lentomatkustajat saa edelleenkään vapaasti viedä koneeseen. Mutta julkisuudessa tämä 15-vuotispäivä ei ole näkynyt.

]]>

Kolumni: Informaation määrä ei takaa tiedon laatua

Wed, 23 Jun 2021 07:33:00 GMT

Informaation määrä on kasvanut valtavasti, kuten myös sen saatavuus. Avoimista lähteistä saatavilla oleva informaation määrä ylittää usein ihmisen käsittelykyvyn ja joskus haastaa teknisiä järjestelmiäkin. Tiedustelun maailmassa tähän lisätään vielä salaisella tiedonhankinnalla saatu informaatio, jolloin koossa alkaa olla melkoinen vuori.

Toki joissain tapauksissa tiedustelu käsittelee kysymyksiä, joista minkäänlaisen informaation saaminen on vaikeaa ja jokainen jyvänen vaatii määrätietoista esiin kaivamista. Tällöin keskeinen haaste on luotettavuuden ja kattavuuden arviointi.

Usein kuitenkin saatavilla olevan informaation määrä on suuri – avoimet ja salaiset lähteet tuottavat runsaasti materiaalia. Tällöin on syytä olla tarkkana; suuri määrä informaatiota ei aina tarkoita sitä, että meillä olisi käsissämme oikeaa tai merkityksellistä tietoa. Päinvastoin, informaation määrä saattaa luoda harhakuvan siitä, että asiasta tiedetään ”tarpeeksi”, eikä lisää ole enää syytä kaivaa esiin. Tosiasiassa suurikaan määrä informaatiota ei välttämättä vastaa oikeisiin kysymyksiin tai tuota merkityksellistä tietoa, jolloin harha oman tiedon kattavuudesta saattaa johtaa ikäviin yllätyksiin.

Erityisesti informaation runsauden äärellä on syytä aina palata olennaisiin kysymyksiin:

Mitä me haluamme tietää ja mitkä ovat keskeiset kysymyksemme?
Ovatko kysymykset edelleen ajan tasalla?
Onko kysymyksillämme diagnostista arvoa?
Vastaako saamamme tieto näihin kysymyksiin?
Voimmeko luottaa tietoon, jota meillä on?

Vauhtisokeuden lisäksi on olemassa myös määräsokeutta. Tarkan tilannekuvan säilyttäminen vaatii jatkuvaa työtä sekä olennaisen erottamista epäolennaisesta.

Tiedusteluanalyysissä on usein kyse oikeanlaisten kysymysten esittämisestä ja analyysin koostamisesta pienistä tiedonmuruista. Supon analyysipäällikkö Pekka Hiltunen raottaa kolumneissaan, mitä tiedusteluanalyysillä tarkoitetaan ja kenelle sitä tuotetaan. Toisinaan Hiltunen kertoo, miltä ajankohtaiset turvallisuuspoliittiset kysymykset näyttävät analyytikon silmin.

]]>

Kolumni: Aikajanaa vasemmalle

Fri, 11 Jun 2021 05:46:00 GMT

Omassa kielenkäytössäni toistuu sangen usein lause ”miten tässä päästään aikajanaa vasemmalle?".

Tiedustelun maailmassa on varsin tyypillistä kuvata kehityskulut aikajanana, jossa aika juoksee vasemmalta oikealle. Tälle aikajanalle sijoitetaan erilaisia tapahtumia, jotka voivat päättyä esimerkiksi terrori-iskuun tai muuhun ikävään kehityskulkuun.

Aikajanalla voidaan hahmottaa käännekohtia, toimijoita sekä kokonaisuuksia. Aikajanalla vasemmalle siirtyminen tarkoittaa tapahtumien edelle pääsemistä – mahdollisuutta muuttaa kehityksen suuntaa joko omalla toiminnalla, päätöksillä tai muulla tavalla, ennen kuin negatiivinen tapahtumakulku toteutuu.

Käytännössä siis aikajanalla vasemmalle siirtyminen tuo aikaa ja mahdollisuuden puuttumiseen tai vaikutusten lieventämiseen. Käytännössä se, missä vaiheessa tapahtumiin puututaan voi tarkoittaa eroa ennalta estämisen ja pysäyttämisen välillä.

Toiminnan pysäyttäminen saattaa vaikkapa terrori-iskussa tarkoittaa viranomaisen voimankäyttöä alkaneen iskun pysäyttämiseksi, ennalta estäminen saattaa olla parhaimmillaan matalan kynnyksen keskustelu.

Kyseessä on periaate ja pyrkimys, jonka onnistumisella tai epäonnistumisella on hyvin konkreettisia seurauksia. Tiedustelun yksi tehtävistä on tuoda aikaa toimia, harkita ja päättää - oli kyse sitten pitkän aikavälin strategisista kehityskuluista ja valtiojohdon päätöksenteosta, tai konkreettisten ja akuuttien uhkien torjunnasta.

Jokainen askel aikajanaa vasemmalle tuo mukanaan mahdollisuuksia – mitä varhaisemmassa vaiheessa kehityskulkuun päästään kiinni, sitä enemmän vaihtoehtoja on todennäköisesti käytettävissä.

]]>

Suojelupoliisin apulaispäälliköiksi nimitettiin Jonna Turunen ja Teemu Turunen

Mon, 07 Jun 2021 10:12:00 GMT

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on nimittänyt varatuomari Jonna Turusen ja oikeustieteen maisteri Teemu Turusen Suojelupoliisin apulaispäälliköiksi viideksi vuodeksi. Jonna Turunen aloittaa virassaan 1.7. ja Teemu Turunen 1.8.

Jonna Turunen siirtyy tehtävään Helsingin poliisilaitokselta, jossa hän johtaa rikostutkintayksikköä. Aiemmin urallaan hän on toiminut erilaisissa vaativissa tehtävissä poliisissa, muun muassa vakavia henkilöön kohdistuvia rikoksia tutkivan toiminnon johtajana, tutkinnanjohtajana vakavissa uhka-asioissa sekä väkivalta- ja seksuaalirikoksissa, laillisuusvalvonnassa sekä poliisin yhdyshenkilönä Europolissa.

Teemu Turunen siirtyy Suojelupoliisiin ulkoministeriöstä, jossa hän työskentelee tällä hetkellä Rauhanvälityskeskuksen johtajana. Suurlähettiläs Turusella on pitkä ura diplomaattina, ennen nykyistä tehtäväänsä hän on työskennellyt useissa Suomen edustustoissa maailmalla sekä johtanut ulkoministeriön konsuliyksikköä.

Suojelupoliisin apulaispäälliköiden virat tulivat hakuun, kun Olli Kolstela jäi eläkkeelle ja Seppo Ruotsalainen virkavapaalle. Tällä hetkellä Suojelupoliisissa on kolme apulaispäällikköä, tehtävistä yksi on liittynyt Suojelupoliisin suurten muutoshankkeiden johtamiseen. Hankkeiden nyt vakiinnuttua siirrytään takaisin kahden apulaispäällikön malliin.

Lisätiedot

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Päällikön kolumni: Demokratian suojaaminen on kovaa turvallisuuspolitiikkaa

Fri, 28 May 2021 06:56:00 GMT

Suomen tavoitteena on olla maailman turvallisin maa. Valtioneuvoston viime viikolla hyväksymä sisäisen turvallisuuden selonteko asettaa kunnianhimoisen tavoitteen turvallisuusviranomaisille.

Onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät. Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä vertailuissa, kun mitataan arjen turvallisuutta tai yhteiskuntarauhaa. Suomalaiset luottavat viranomaisiin ja oikeusjärjestelmä toimii. 89 prosenttia suomalaisista pitää Suomea turvallisena maana.

Oikeus turvalliseen elämään on kansalaisten perusoikeus, mutta se on myös yhteiskuntaa laajemmin suojaava tekijä. Vahva turvallisuuden tunne ja ihmisten keskinäinen luottamus vahvistavat suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa.

Toimivassa demokratiassa voidaan olla asioista eri mieltä, mutta ihmiset luottavat siihen, että asioihin voi vaikuttaa laillisin keinoin. Parhaillaankin suomalaiset saavat valita itse päättäjänsä vapaissa vaaleissa.

Suomalaisen demokratian suojaaminen on Suojelupoliisin keskeinen tehtävä. Supo suojaa suomalaista yhteiskuntaa kaikkein vakavimmilta uhkilta, kuten ulkomaiden vakoilulta tai terrorismilta. Luottamus on tärkeää myös Suojelupoliisin työn kannalta.

Kun ihmiset kokevat olonsa turvattomaksi, voi polarisaatio yhteiskunnassa kasvaa. Jos keskinäinen luottamuksemme rapautuu, olemme myös alttiimpia ulkopuoliselle, vihamieliselle vaikuttamiselle. Myös ääriliikkeet saavat käyttövoimaa vastakkainasetteluista. Luottamusyhteiskunnan suojaaminen on kovaa turvallisuuspolitiikkaa.

Tiedustelutiedon avulla torjutaan uhkia

Sisäisen turvallisuuden selonteko korostaa, että sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu paljolti ennaltaehkäisyyn. Tiedustelua ei välttämättä mielletä ennaltaehkäiseväksi työksi, mutta tiedustelutieto auttaa ehkäisemään turvallisuusuhkia.

Kun terrori-iskua ei tapahdu tai vieraan valtion tiedustelijan lähestymisyritys pysäytetään, olemme onnistuneet. Kun uhkat torjutaan ajoissa, työmme ei näy tavallisten kansalaisten arjessa. Tiedustelutyön luonteeseen kuuluu, ettei onnistumisista iloita yleensä ulospäin.

Tieto on olennaista ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Yksi Suojelupoliisin päätehtävistä on hankkia päättäjille ja muille viranomaisille ainutlaatuista tietoa Suomeen kohdistuvista vakavimmista uhkista. Supo ei raportoi vain tapahtuneesta, vaan tiedustelu tähystää aina tulevaan.

Ennakoivan tiedon merkitys vain korostuu, kun kansainvälinen toimintaympäristö käy entistä monimutkaisemmaksi. Myös Supolta vaaditaan yhä enemmän osaamista, jotta pystymme pitämään valtiojohtomme ajan tasalla.

Meillä on paljon hyvää mitä suojata. Suomi on luottamusyhteiskunta, jossa moni asia on hyvin. Suojelupoliisi tekee omalta osaltaan kaikkensa, jotta niin olisi myös tulevaisuudessa.

]]>

Päällikön kolumni: Ainutlaatuista tietoa epävarmassa maailmassa

Thu, 20 May 2021 12:28:00 GMT

Olemme kaikki nähneet viime vuosina ja kuukausina merkkejä epävakaudesta eri puolilla maailmaa. Vanhat ja uudet suurvallat etsivät paikkaansa globaalissa valtapelissä. Ne petaavat itselleen mahdollisimman hyviä asemia niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Vaikutusvallan kasvun tavoittelu heijastuu ympäri maailmaa, myös pieniin valtioihin kuten Suomeen.

Venäjän äänenpainot ovat koventuneet niin suhteessa maan oppositioon kuin muihin maihin. Aggressiiviset operaatiot ovat osa Venäjän toimintaa myös toisten valtioiden alueella, kuten viimeksi kuultiin Tšekki. Kiina pyrkii maailmanmahdiksi, mikä on johtanut vastakkainasetteluun erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. Myös Euroopassa ja Suomessa on havaittu Kiinan epätoivottua vaikuttamista.

Demokratiaa ja avointa länsimaista yhteiskuntamallia on haastettu vakavasti myös maissa, joita on pidetty vakaina demokratioina. Yhdysvaltain presidentinvaaleja seuranneet tapahtumat ovat tästä tietenkin näkyvin esimerkki.

Supon tiedustelun tarkoitus on pitää Suomi turvassa

Vaikka Suomi on vakaa ja turvallinen maa, myös meillä näkyvät globaalit turvallisuusuhkat suurvaltakilpailusta terrorismiin. Tällaisessa ajassa tiedustelulla ja tiedustelupalveluilla on erityinen rooli. Kompleksinen ja alueittain kaoottinen maailma vaatii entistä suurempaa kykyä tiedustelulta.

Suomella on ollut oma siviilitiedustelupalvelu pian kaksi vuotta. Tiedustelua ei koskaan ohjaa pelkkä yleinen kiinnostus maailman tapahtumiin, vaikka maailmantilanne näkyy myös tiedustelun kiinnostuksen kohteissa. Suojelupoliisin tiedustelukysymysten punainen lanka on aina se, miten Suomi pidetään turvassa.

Siviilitiedustelu tuottaa Suomen valtiojohdolle ja viranomaisille tietoa, jota ennen ei ollut saatavissa. Tämä erottaa Suojelupoliisin tuottaman tiedon monista muista viranomaisista. Oma kyky hankkia tietoa tekee Suposta myös tiedusteluyhteisössä kiinnostavan kumppanin.

Tiedustelu vakiinnuttaa asemansa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa

Suojelupoliisin raportoimaa tietoa on käytettävä harkiten ja usein diplomaattisesti. Kirjaimellisesti. Tiedon pohjalta tehdyt päätökset, erityisesti julkiset sellaiset, vaikuttavat herkästi Suomen suhteisiin kansainvälisessä yhteisössä.

Siksi esimerkiksi kybervakoiluoperaatioiden julkinen nimeäminen ei ole koskaan yksinkertainen päätös. Hyödyt ja haitat on punnittava aina tapauskohtaisesti. Maaliskuussa Suojelupoliisi nimesi ensimmäisen kerran julkisesti eduskuntaan kohdistuneen kybervakoilukampanjan APT31:ksi.

Myös Suomessa olemme viimeistään nyt siirtymässä aikaan, jossa tiedustelu – myös siviilitiedustelun osalta – on olennainen ja välttämätön osa ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa. Suojelupoliisin on oltava etulinjassa ja mielellään jopa etulinjan edessä.

Kolumni pohjautuu Pelttarin puheeseen Paasikivi-seuran järjestämässä tilaisuudessa. Koko puheen voit katsoa täältä. Tilaisuuus järjestettiin 19.5.2021.

]]>

Kolumni: Tästähän oli tieto, miksei mitään tehty?

Mon, 17 May 2021 08:24:00 GMT

Tiedustelun arki on täynnä valintoja – mihin tiedonjyvään tartutaan, mihin ei. Tämä tehdään tietoisina siitä, että seuraukset vääristä valinnoista voivat olla vakavia. Tiedustelulle on ominaista tietojen epävarmuus ja toimintaympäristön sumeus.

Terrori-iskun jälkeen kuullaan usein lause ”tekijä oli viranomaisten tiedossa”. Tämän jälkeen käydään miltei aina sama keskustelu – miksi iskua ei estetty? Vastaus löytyy usein seuraavista neljästä kohdasta:

1. Tiedon luotettavuus – kuinka luotettavaa tieto on? Mikä lähde on? Onko lähteen intresseissä esittää tietynlaista tietoa? Voidaanko tieto vahvistaa muualta?

2. Tehtävien priorisointi – miltä kokonaiskuva näyttää? Mitä jouduttaisiin jättämään tekemättä, jos tähän tartuttaisiin? Mikä on tiedossa olevien uhkien kokonaisuus?

3. Tiedon sisältö – mitä tarkalleen tiedetään? Onko kyseessä viite kiinnostuksesta vai konkreettisista toimista? Liittyykö tieto uhkaan?

4. Tiedon ajankohta – milloin tieto on saatu ja milloin sen käsittelemä asia on tapahtunut? Onko jommastakummasta jo pidempi aika?

Kun näitä kysymyksiä on punnittu, tehdään käytettävissä olevan tiedon pohjalta paras mahdollinen valinta. Tätä valintaa arvioidaan uudestaan aina uuden tiedon mukaan.

]]>

Suojelupoliisin apulaispäällikkö Olli Kolstela jää eläkkeelle

Fri, 07 May 2021 12:10:00 GMT

Suojelupoliisin apulaispäällikkönä yli kymmenen vuotta toiminut Olli Kolstela jää eläkkeelle syyskuun alussa. Kolstela on ehtinyt tehdä pitkän uran myös Espoon paikallispoliisissa, Keskusrikospoliisissa ja useissa kansainvälisissä tehtävissä.

KRP:ssä hän oli muun muassa perustamassa vuosituhannen vaihteessa Kansainvälisten asioiden viestiliikennekeskusta, joka on yhä toiminnassa. Hän ehti johtaa myös rahanpesun selvittelykeskusta. Kolstela tuli monille suomalaisille tunnetuksi, kun hän oli käynnistämässä operaatiota suomalaisuhrien tunnistamiseksi Kaakkois-Aasian tsunamin jäljiltä.

Kolstela on ollut mukana monessa isossa muutoksessa

Suojelupoliisin apulaispäällikkönä hän aloitti vuonna 2010. Supo oli vielä melko pieni parinsadan hengen organisaatio, nyt työntekijöitä on noin 500.

Myös työn luonne on muuttunut. Vielä vuosikymmen sitten Supo oli kotimainen turvallisuuspoliisi. Tiedustelulakien voimaan tulon myötä Supo on muuntautunut turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi.
Uransa aikana Kolstela on ehtinyt viedä eteenpäin monta isoa uudistusta Supossa ja poliisin puolella. Johtaminen ja toimintaympäristö muuttuvat vuosikymmenten saatossa, mutta ihmisten käyttäytyminen ei kuitenkaan muutu.

"Organisaatioissa ihmisten vuorovaikutus on voimavara, jolla asioita saa eteenpäin. Toisten ihmisten kunnioittaminen ja heidän ammattitaitonsa arvostaminen on tärkeää. Tarvitsemme toisiamme."

Uralle on mahtunut lukuisia kansainvälisiä tehtäviä

Kolstelan uraa on sävyttänyt myös kansainvälisyys. Kolstela lähti vuonna 1983 ensimmäiselle rauhanturvaajakomennukselleen sisällissotaa käyvään Libanoniin. Sittemmin Kolstela toimi rauhanturvaajatehtävissä myös Syyriassa ja Balkanilla.

Kokemukset konfliktialueilla ovat opettaneet arvostamaan länsimaista oikeusvaltiota. Vaikka poliisityössä näkee paljon pahuutta, rikoksia ja vaikeita tilanteita, hän kertoo kuitenkin uskovansa, että lähtökohtaisesti suurin osa ihmisistä haluaa hyvää.

Supon yhteiskunnallinen rooli on kasvanut

Supon tulevaisuus näyttää Kolstelan mielestä hyvältä. Viraston merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Osaamisen kirjo on aiempaa laajempi. Myös asiakkaat osaavat jo kysyä Supolta tietoa paremmin.

Kolstela kertoo jäävänsä eläkkeellä kaipaamaan työkavereita. Vapaus kuitenkin maistuu 45 vuoden työuran jälkeen. "Kun korona-aika on ohi, pääsen myös mielipuuhani eli taiteen ja kulttuurin pariin."

]]>

Kolumni: ”Jos tämä on totta, mitä meidän ei ainakaan pitäisi nähdä?”

Tue, 20 Apr 2021 10:53:00 GMT

Ihmiselle on luonnollisempaa vahvistaa omia arvioitaan kuin kumota niitä. Tämä johtaa ajattelun vinoumiin, ja siihen, että tehdylle arviolle tai oletukselle etsitään vahvistavia todisteita muun jäädessä huomiotta. Joskus tehdystä arviosta tai oletuksesta pidetään kiinni liian pitkään, vaikka päinvastaista todistusaineistoa olisi nähtävissä. Tästä on useita esimerkkejä tiedustelun historiassa – kuten Pearl Harbor.

Kun arviota tehdään, on hyvä kysyä ”jos tämä on totta, mitä meidän ei ainakaan pitäisi nähdä?”. Esimerkiksi jos terroristijärjestö A osallistuu neuvotteluihin täydellä sitoutumisella ja haluaa rauhaa, meidän ei pitäisi nähdä varustautumista, iskusuunnitelmien edistämistä tai iskuindikaattoreita. Sama pätee moneen ilmiöön – jos valtio Y on tehnyt läpimurron energiantuotannossa, meidän ei pitäisi nähdä laajoja uusia investointeja vanhanmallisiin voimalaitoksiin.

Vaikka tämä yksi kysymys voi jo parantaa ajattelun ja analyysin laatua, olisi lähtökohdaksi arvioita laatiessa hyvä ottaa niiden kumoaminen – sen kysyminen, miksi olen väärässä ja mitä todisteita tähän on löydettävissä. Jos kumoaminen ei onnistu eikä vastakkaisia todisteita löydy, ollaan askel lähempänä hyvää arviota.

]]>

Suojelupoliisi valmistelee uutta strategiaansa

Mon, 19 Apr 2021 09:30:00 GMT

Suojelupoliisissa on käynnistetty uuden strategian valmistelu. Strategiassa asetetaan Suojelupoliisin työtä suomalaisen yhteiskunnan turvaamisessa ohjaavat tavoitteet ja arvot tuleville vuosille. Strategiaa valmistellaan sisäisesti Supossa, mutta valmisteluvaiheessa kysytään myös sidosryhmien näkemyksiä Suposta. Strategian on tarkoitus valmistua ensi syksynä.

”Aiempi strategiamme on pääasiassa toteutunut, ja nyt haluamme asettaa itsellemme uusia kunnianhimoisia tavoitteita. Tulevaisuudessa Suojelupoliisin on tarkoitus olla entistä parempi turvallisuus- ja tiedustelupalvelu Suomelle sekä työpaikka supolaisille”, päällikkö Antti Pelttari kertoo.

Suojelupoliisi on viime vuosina elänyt suuren muutoksen aikaa. Vuonna 2019 voimaan tulleet tiedustelulait toivat Suojelupoliisille uusia tehtäviä ja entistä paremmat työkalut niiden toteuttamiseen. Uusien tiedustelutoimivaltuuksien tuomien kyvykkyyksien rakentaminen jatkuu vielä. Suojelupoliisi kehittää edelleen myös rooliaan turvallisuuspalveluna.

]]>

Kolumni: Ennakointi tähystää tulevaisuuteen

Wed, 31 Mar 2021 12:07:00 GMT

Tiedustelun arjessa aikaperspektiivi painottuu yleensä lähitulevaisuuteen tai lähivuosiin, mutta ajoittain on syytä katsoa huomattavasti pidemmälle, jopa kymmenien vuosien päähän. Tällöin puhutaan ennakoinnista.

Ennakoinnin tavoitteena on varautua tulevaisuuteen ja vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin hahmottamalla esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen ja toimintaympäristöön vaikuttavia laajoja muutosvoimia, sekä sitä, millaisen maailman nämä muodostavat. Näin muodostunutta kuvaa tulevaisuudesta käytetään oman strategisen suunnittelun sekä päätöksentekijöiden pitkän aikavälin varautumisen tukena. Ennakoinnin avulla kyetään määrätietoisesti kehittämään toimintaa, rakentamaan suorituskykyjä sekä varautumaan haasteisiin hyvissä ajoin.

Haasteena ennakoinnissa voivat olla esim. lineaarisuus ja suppeus – eli se, että nyt havaittavissa olevan kehityksen arvioidaan jatkuvan samansuuntaisena, ja vain sellaiset tekijät, joilla nähdään olevan suoraa vaikutusta, otetaan huomioon.

Hyvin tehty ennakointi yhdistää jo nähtävissä olevat muutokset ja trendit sekä luovuuden. Tavoite ei ole niinkään osua täysin oikeaan vaan valmistaa organisaation ajattelua ja suunnittelua tulevaan.

]]>

Supon vuosikirja 2020: Terrorismin uhka-arviossa näkyy äärioikeiston muuttunut tilannekuva

Tue, 23 Mar 2021 07:30:00 GMT

Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkataso on säilynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna, mutta äärioikeiston tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin 23. maaliskuuta julkaisemaan vuoden 2020 vuosikirjaan.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut Suomessa. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen. Myös viitteitä konkreettisesta valmistelusta on tullut ilmi.

"Suojelupoliisin tunnistamat äärioikeistolaiset terrorismin torjunnan kohdehenkilöt kytkeytyvät tyypillisesti äärioikeiston kansainväliseen verkkoympäristöön", päällikkö Antti Pelttari kertoo.

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt aiemmalla tasollaan. Terroristijärjestö ”Islamilainen valtio” (Isil) kykenee edelleen inspiroimaan kannattajiaan, ja se pyrkii toteuttamaan iskuja myös Euroopassa. Vierastaistelijailmiö on lisännyt ja vahvistanut Suomen radikaali-islamististen toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä. Syyrian konfliktialueelta palasi Suomeen vuonna 2020 useita henkilöitä. Suurin osa konfliktialueelta palaavista todennäköisesti jatkaa toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa, esimerkiksi rekrytoimalla ja levittämällä ääri-ideologiaa.

Suojelupoliisi seuraa myös äärivasemmistolaisen liikehdinnän ja EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) Suomen turvallisuudelle muodostamaa uhkaa. Suomessa PKK on keskittynyt aktiiviseen toimintansa tukemiseen kurdialueilla. Suomesta on matkustanut Syyrian konfliktialueelle muutamia vapaaehtoisia kurditaustaisiin aseellisiin järjestöihin.

Suomessa havaittiin intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä

Koronapandemian vuoksi monet yhteiskunnan toiminnot siirtyivät etäyhteyksien päähän, ja verkossa oli saatavilla aiempaa enemmän tietoa. Vuonna 2020 havaittiin intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, jotka kohdistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmisteluun.

Suojelupoliisi antoi julkishallinnon organisaatioille ennakkovaroituksia kybervakoiluoperaatioista, joiden tavoitteena näytti olevan tunkeutuminen sähköpostipalveluihin. Suojelupoliisi avusti vahinkojen rajaamisessa ja tuotti tietoa hyökkäyksistä muille viranomaisille. Myös yksityisiin yrityksiin kohdistuvaa kybervakoilua havaittiin, mutta ero normaalivuoteen ei ollut mainittava.

Suojelupoliisi on kasvanut uusien tehtäviensä mukana

Vuosi 2020 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jonka Suojelupoliisi toimi uusin tiedustelutoimivaltuuksin. Supolaisia on nyt noin 500, ja henkilöstömäärä on saavuttanut tiedustelulakien voimaantulon myötä ennakoidun tason.

"Uusien toimintatapojen ja tiedustelumenetelmien täysimääräinen käyttöönotto jatkuu vielä, mutta Suojelupoliisi alkaa näyttää jo modernilta turvallisuus- ja tiedustelupalvelulta", Pelttari toteaa.

Tiedustelulainsäädäntö antoi Suojelupoliisille mahdollisuuden hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden uhkista myös ilman konkreettista rikosepäilyä. Toimivaltuudet ovat osoittautuneet tarpeellisiksi esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien uhkien torjunnassa.

Suomalaisten luottamus Suojelupoliisiin on noussut ennätyksellisen korkealle. Valtaosa (91 %) suomalaisista sanoo luottavansa Suojelupoliisiin joko paljon tai melko paljon.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi tunnisti eduskuntaan kohdistuneen kybervakoiluoperaation APT31:ksi

Thu, 18 Mar 2021 10:00:00 GMT

Pandemiavuosi 2020 oli myös poikkeuksellisen intensiivisten kybervakoiluoperaatioiden vuosi sekä Suomessa että Euroopassa. Suojelupoliisi on tunnistanut viime vuonna eduskuntaan kohdistuneen valtiollisen kybervakoiluoperaation, jossa yritettiin tunkeutua eduskunnan tietojärjestelmiin. Suojelupoliisin tiedustelutietojen mukaan kyseessä oli niin kutsuttu APT31-operaatio.

Suojelupoliisi antoi eduskunnalle tietoja, joiden perusteella eduskunnan tietohallinto saattoi tunnistaa mahdolliset jatkoyritykset. Eduskunta toimi saamiensa ohjeiden mukaisesti ja vahvisti entisestään tietoturvaansa. Eduskunnan tietohallinnon varoittamisen lisäksi Suojelupoliisi toimitti asiasta tietoa toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle eli Kyberturvallisuuskeskukselle, jotta se pystyi tehostamaan omaa havainnointiaan.

Kun eduskunnan omassa teknisessä selvityksessä kävi ilmi, että tunkeutuja oli päässyt järjestelmään, Suojelupoliisi arvioi törkeän rikoksen tunnusmerkistön täyttyneen ja antoi tiedon tapauksesta Keskusrikospoliisille.

Kyse on samasta tapauksesta, josta eduskunta tiedotti joulukuun lopussa 2020. Keskusrikospoliisi vastaa tapauksen esitutkinnasta ja tiedottamisesta.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Ulkomaiset tiedustelupalvelut käyttävät yritysten ja yksityishenkilöiden verkkoreitittimiä kybervakoiluun

Wed, 10 Mar 2021 11:00:00 GMT

Suojelupoliisi on havainnut, että suomalaista infrastruktuuria hyödyntävä kybervakoilu on lisääntynyt. Erityisesti autoritaaristen valtioiden tiedustelupalvelujen kybervakoiluoperaatioissa on käytetty hyväksi kymmeniä suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten verkkolaitteita ja palvelimia liittämällä ne osaksi operaatiossa käytettävää infrastruktuuria.

Näissä tapauksissa tiedustelupalvelun operaatioon liittyvä liikenne on ohjattu suomalaisen verkkolaitteen kautta, jolloin vakoilun kohteena olevalle organisaatiolle hyökkäys näyttää tulevan suomalaisesta organisaatiosta tai yksityishenkilöltä.

Suojelupoliisi on jo ollut yhteydessä osaan niistä yrityksistä ja henkilöistä, joiden laitteille on murtauduttu. Koska tekijä on käyttänyt näitä laitteita vain välineenä päästäkseen varsinaiseen vakoilun kohteeseen, murron kohteeksi joutuneiden laitteiden sisältämän tiedon hankkiminen ei ole ollut tekijän tavoitteena.

Laitteisiin päästään usein sisään oletussalasanojen avulla - tarkista laitteesi asetukset

Tyypillisimpiä murretuksi joutuvia laitteita ovat Suojelupoliisin viimeisimpien havaintojen perusteella kotireitittimet ja verkkotallennusjärjestelmät. Oletussalasanojen käyttö ja turvattomat asetukset ovat mahdollistaneet murtautumisen.

Suojelupoliisi suosittelee varmistamaan, että käytettäviin reitittimiin on tehty vähintään seuraavat toimet laitteen tietoturvan parantamiseksi:

Estä pääsy reitittimen hallintapaneeliin internetistä.
Vaihda reitittimen oletussalasana vaikeasti arvattavaksi ja mahdollisimman pitkäksi. Suosituspituutena on vähintään 20 merkkiä.
Sulje reitittimestä kaikki avoimet portit, joita ei ole välttämätöntä käyttää.
Päivitä reitittimen laiteohjelmisto aina uusimpaan versioon.

Samat toimet kannattaa tehdä aina myös internetistä saatavilla oleville verkkotallennuslaitteille ja muille verkkoon yhdistetyille laitteille, kuten kodinkoneille, kameroille ja pölynimureille.

Kybervakoilu on lisääntynyt koronapandemian aikana

Ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat lisänneet kybervakoilua koronapandemian myötä. Suomea suoraan koskettava kybervakoilu jakaantuu karkeasti kahteen ryhmään: suomalaisiin organisaatioihin suoraan kohdistuvaan kybervakoiluun ja suomalaista infrastruktuuria hyödyntävään kybervakoiluun.

Suomalaisiin organisaatioihin kohdistuvassa kybervakoilussa pyritään hankkimaan organisaatioiden tietoa, jota ei muuten ole saatavilla. Suomalaista infrastruktuuria hyödyntävässä kybervakoilussa pyritään murtautumaan Suomessa sijaitseville verkkolaitteille ja palvelimille ja liittämään ne osaksi kybervakoiluoperaatiossa käytettävää infrastruktuuria.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisissa haettavana kaksi apulaispäällikön paikkaa

Fri, 26 Feb 2021 08:27:00 GMT

Suojelupoliisissa on haettavana kaksi apulaispäällikön paikkaa. Apulaispäälliköiden keskinäistä työnjakoa ei ole vielä päätetty, vaan se määritellään hakuprosessin aikana. Tällä hetkellä Suojelupoliisissa on kolme apulaispäällikköä, tehtävistä yksi on liittynyt Suojelupoliisin suurten muutoshankkeiden johtamiseen. Hankkeiden päätyttyä siirrytään takaisin kahden apulaispäällikön malliin.

Apulaispäälliköt johtavat Suojelupoliisin toimintaa yhdessä päällikkö Antti Pelttarin kanssa. He vastaavat vastuualueensa yleisistä toimintaedellytyksistä ja kehittämishankkeista sekä osaltaan kansainvälisestä yhteistyöstä, sidosryhmäyhteistyöstä ja viestinnästä. Suojelupoliisin päällikkö nimittää apulaispäälliköt viiden vuoden määräajaksi.

Suojelupoliisi on sisäministeriön alainen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu. Sen tehtävänä on hankkia tiedustelutietoa päätöksenteon tueksi, torjua terrorismia, ennaltaehkäistä vakoilua sekä tehdä turvallisuusselvityksiä turvallisuuden kannalta merkittäviin tehtäviin valittavista ihmisistä.

]]>

Kolumni: Kontekstin tärkeys

Mon, 22 Feb 2021 11:00:00 GMT

Tiedustelun tuottama tieto on usein sirpaleista ja saattaa käsitellä hyvinkin spesifiä kysymystä. Tällaisissa tilanteissa yksi analyysin keskeisiä tehtäviä on kontekstin luominen – miten saatuun ja raportoituun tietoon pitää suhtautua?

Esimerkiksi ”valtio X on lisännyt 50 M€ tiedustelubudjettiinsa” saa hyvin erilaisen merkityksen sen mukaan, onko kokonaisbudjetti ollut aiemmin 10M€ vai 20 mrd. €. Samalla tavalla tieto siitä, että ”jännitteet X:n ja Y:n rajalla ovat kiristyneet ja paikalliset yhteenotot ovat todennäköisiä” saa merkityksensä siitä, ovatko paikalliset selkkaukset kerran kuukaudessa vai kerran vuosisadassa tapahtuva ilmiö.

Pelkän tiedon välittäminen ei vielä täytä tiedustelun tehtävää – vasta sen arvioiminen ja asettaminen kontekstiin tuo asiakkaalle riittävän paketin, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena. Osa analyytikon ammattitaitoa on piirtää kysymyksille relevantti konteksti.

]]>

Kolumni: Epävarman tiedon arviointi

Wed, 17 Feb 2021 11:00:00 GMT

Tiedusteluanalyysin arjessa törmätään joka päivä samaan ongelmaan: voinko luottaa tähän tietoon? Tähän kysymykseen vastaamiseksi on kehitetty useita eri menetelmiä, joista on kirjoitettu laajastikin. Keskeistä näille on kahden tekijän yhdistäminen:

Tiedon lähteen arviointi
Informaatiosisällön luotettavuuden arviointi

Lähteen osalta keskeistä on arvioida juuri kyseisen lähteen historiaa ja luotettavuutta – antaako mikään aihetta epäilyksille? Onko aiempi samasta lähteestä saatu tieto osoittautunut paikkansapitäväksi? Onko tiedon lähde pätevä tuottamaan tiedon, jota väittää hänellä olevan?

Itse infomaatiosisällön osalta arvioidaan tiedon eheyttä, vahvistettavuutta ja kontekstia – voidaanko saatu tieto vahvistaa muilla tavoilla? Onko tieto loogisesti eheää? Tukeeko muu ymmärryksemme aiheesta tätä tietoa? Onko myös kumoavaa tietoa?

Sekä tietoa että sen lähdettä tulisi arvioida aina, tiedon lähteen luonteesta riippumatta. Tämä ei päde vain tiedusteluun, vaan tiedon arvioiminen on keskeinen elementti suhteessa sen käytettävyyteen – jos tietoon tai sen lähteeseen liittyy merkittäviä haasteita, on sen käyttämiseen päätöksenteon pohjana huomattavasti suurempi kynnys.

]]>

Kolumni: Tiedonhankinta kohtaa analyysin

Wed, 03 Feb 2021 11:00:00 GMT

Tiedonhankinnan ja analyysin välillä on ajoittain kuilu. Joiltain osin tämä on perusteltua, kuten tiettyjen tiedonhankintamenetelmien ja tietolähteiden suojaamiseksi, mutta jos kuilu on liian syvä, syntyy ongelmia. Jos tiedonhankinta ei tiedä mihin tietoa kerätään, eikä analyysi mistä ja miten tieto on syntynyt, ollaan suurten väärinymmärrysten tiellä.

Tiedonhankinnan on tunnettava analyysia tarpeeksi ymmärtääkseen sen tarpeet ja toimintatavat muun muassa mihin ja miten tuotettua tietoa käytetään. Tiedonhankinta tarvitsee myös ”isoa kuvaa” siitä, mihin kerättävä tieto liittyy – tämä tukee tiedonhankinnan suuntaamista ja onnistumista.

Analyysin on ymmärrettävä tiedonhankintaa riittävästi osatakseen käyttää tuotettua tietoa – esimerkiksi seuraavien kysymysten valossa: liittyykö tietoon ja keruuseen rajoitteita? Mikä on lähteiden luotettavuus? Miten kattavaa keruu on? Jos tiedon arvioija ei tiedä miten se on kerätty, voidaan väärille seikoille antaa liikaa painoarvoa ja arvio vääristyy. Myös odotuksista voi muodostua epärealistisia.

Keskeistä on tiedonhankinnan ja analyysin jatkuva vuorovaikutus ja toistensa roolien ymmärtäminen. Hyvin käytetty tieto on paras tieto.

]]>

Pelttari jatkaa Suojelupoliisin päällikkönä

Thu, 28 Jan 2021 11:49:00 GMT

Valtioneuvosto nimitti tänään 28.1.2021 oikeustieteen kandidaatti Antti Pelttarin jatkamaan Suojelupoliisin päällikkönä seuraavan viisivuotiskauden eli 28.2.2026 asti. Pelttari on johtanut Suojelupoliisia vuodesta 2011 lähtien.

"Epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan sitä ainutlaatuista tietoa, jota Suojelupoliisi kerää, analysoi ja raportoi asiakkailleen, ennen kaikkea valtiojohdolle, päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin rooli kansallisen turvallisuuden ylläpitämisessä kasvaa mielestäni edelleen. Haluan jatkaa yhdessä supolaisten kanssa Suojelupoliisin muutosta moderniksi turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi", Pelttari sanoo.

Valtioneuvosto perusteli Pelttarin valintaa jatkokaudelle muun muassa hänen johtamiskokemuksellaan sisäministeriön hallinnonalalta sekä laaja-alaisella näytöllään Suojelupoliisin kehittämishankkeiden läpiviennistä.

Suojelupoliisissa on käynnissä muutos poliisiorganisaatiosta turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi. Suojelupoliisi saa ainoana viranomaisena Suomessa käyttää siviilitiedustelumenetelmiä estääkseen ennalta vakavia kansallisen turvallisuuden uhkia, kuten terrorismia ja vieraiden valtioiden vakoilua.

]]>

Kolumni: Miten analyysiä tehdään?

Wed, 27 Jan 2021 11:00:00 GMT

Tiedusteluanalyysi koostuu viidestä askeleesta:

Tilannekuva – analyytikon arkeen kuuluu tilannekuvan ylläpito omasta vastuualueestaan. Mitä tapahtuu? Mitä muuttuu? Tilannekuva on kaiken työn pohja. Se mahdollistaa kokonaisuuden arvioinnin ja luo ajan kuluessa asiantuntijuutta.
Kysymys – analyysi lähtee aina kysymyksestä. Kysymys saattaa tulla asiakkaalta, esimiehiltä tai nousta analyytikon havainnosta, kuten ”miksi näen tämän muutoksen tilannekuvassa?”. Hyvä kysymys on hyvän analyysin perusta, edelleen pilkottuna se myös kertoo ”mitä minun on tiedettävä vastatakseni tähän?” Näin voidaan ohjata tiedonhankintaa.
Tiedonhankinta – kysymyksen ollessa selvillä, analyytikko kasaa käytettävissä olevan materiaalin ja tarvittaessa esittää uusia keräystarpeita tiedonhankinnalle.
Materiaalin arviointi ja analyysi – Tässä vaiheessa vastataan mm. kysymyksiin: voidaanko materiaaliin luottaa? Mitä materiaalista voidaan päätellä? Mitä katveita jäi? Millainen kokonaisuus muodostuu ja mitä se tarkoittaa? Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Kirjoittaminen – kun analyysi on valmis, analyytikon on puettava se tiiviiseen ja luettavaan yksiselitteiseen muotoon. Hyväkin analyysi menee hukkaan, jos se ei välity kristallinkirkkaana.

]]>

Turvallisuusselvityksiä tehtiin ennätysmäärä vuonna 2020

Thu, 14 Jan 2021 07:28:00 GMT

Suojelupoliisi teki vuonna 2020 yli 88 000 turvallisuusselvitystä. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. Näistä suppeita turvallisuusselvityksiä oli yli 40 000 ja perusmuotoisia yli 31 000. Laajoja turvallisuusselvityksiä tehtiin noin 570 kappaletta. Lisäksi yli 16 000 hakemusta pystyttiin liittämään suoraan samasta henkilöstä aiemmin tehtyyn voimassa olevaan selvitykseen.

Käsittelyajat lyhenivät selvästi

Suojelupoliisin palvelulupauksen mukaisesti turvallisuusselvitykset tehdään 25 arkipäivässä. Vuonna 2020 suppeiden ja perusmuotoisten käsittelyaika oli 14 arkipäivää eli huomattavasti tavoitetta parempi. Käsittelyaikojen lyheneminen johtui digitalisaatioon tehdyistä panostuksista. Turvallisuusselvitysrekisteri mahdollistaa uuden hakemuksen liittämisen aiempaan voimassa olevaan selvitykseen ja nopeuttaa käsittelyä tällaisissa tapauksissa murto-osaan aiemmin vaaditusta ajasta. Myös kaikkien asiakkaiden siirtyminen sähköisen asioinnin piiriin lyhensi käsittelyaikoja.

Käsin tehtävää työtä on tarkoitus vähentää edelleen, Supon turvallisuusselvitysyksikön päällikkö Ilkka Hanski kertoo.

"Kolme uutta rekisteriä saadaan liitettyä suorakäyttöön, eli turvallisuusselvityksen tekijä saa yhdellä haulla tarkistettua näistä rekistereistä löytyvät tiedot. Sakko-, rikos- ja ulosottorekisterit tulevat suorakäyttöön vuoden 2021 aikana."

Korona näkyi ilmailualan turvallisuusselvitysten vähenemisenä

Koronan vaikutus näkyi myös turvallisuusselvityksissä. Ilmailualaan liittyviä turvallisuusselvityksiä haettiin vain kymmenesosa normaalivuosien määrästä. Myös yksityisen sektorin rekrytointeihin liittyvien turvallisuusselvitysten määrä kääntyi loppuvuonna laskuun.

]]>

Kolumni: Vuoden 2020 opit

Tue, 12 Jan 2021 11:00:00 GMT

2020 oli kokonaisuutena erikoinen vuosi. Siitä jäi kuitenkin käteen hyviä oppeja tuleville vuosille. Kokosin tähän muutaman niistä:

Uhat siirtyvät muun yhteiskunnan mukana - vakoilua tehdään siellä, missä tietoa on ja vaikuttaminen siellä, missä ihmiset aikaa viettävät. Myös tiedustelun on oltava muutoskykyistä ja tunnistettava kehitys.
Analyysin on aina tasapainoteltava nykyhetken vauhdin ja pitkän aikavälin strategisten kehitysten välillä - molempiin on varmistettava aikaa.
Huominen yllättää aina. Oman järjestelmän on oltava joustava ja kyettävä nopeaan oppimiseen. "Mitä jos?" on kysyttävä usein ja toimintaa arvioitava säännöllisesti.
Vuosi 2021 alkaa yhä epävakaassa tilanteessa. Pandemian ja muun kehityksen globaalit vaikutukset valtasuhteisiin tai esim. terrorismiin eivät vielä ole selviä. Tiedustelun tehtävä on myös tulevana vuonna katsoa horisonttiin ja pintaa syvemmälle - mitä tapahtuu seuraavaksi?

Kaikesta huolimatta aloitan itse uuden vuoden toiveikkaana ja loman ansiosta levänneenä. Samaa toivon teille!

]]>

Uusi podcast avaa Suojelupoliisin työtä ja asiantuntemusta

Mon, 16 Nov 2020 10:31:00 GMT

Supodissa haastatellaan vieraita Suojelupoliisin eri tehtävistä. Ensimmäisessä jaksossa kaksi Supon nimetöntä työntekijää kertoo, millaista on tehdä työtä, josta ei saa puhua kenellekään.

Myöhemmin julkaistavissa jaksoissa käsitellään esimerkiksi vakoilua, terrorismia ja avointen lähteiden tiedustelua. Viimeisessä jaksossa vastataan kuulijoiden kysymyksiin.

Supodissa keskustellaan asiantuntijoiden kanssa teemoista, jotka ovat esillä suomalaisessa mediassa päivittäin. Suojelupoliisi haluaa jakaa asiantuntemustaan myös talon ulkopuolelle ja tehdä työtään tutuksi laajemmalle yleisölle. Lisäksi podcastin avulla Suojelupoliisin työntekijät voivat jakaa mielenkiintoisia tarinoita avoimesti mutta anonyymisti.

”Haluamme kertoa Supon asioista ymmärrettävästi ja nostaa esille asiantuntijoitamme”, Saana Nilsson sanoo.

Suojelupoliisin työntekijät kertovat podcastissa esimerkiksi siitä, millaista on nykypäivän vakoilu tai miten ihminen radikalisoituu. Supolaiset raottavat myös omaa elämäänsä – millaista on, kun ei voi kertoa tutuille, missä on oikeasti töissä.

Supodin jaksot julkaistaan kahden viikon välein nettisivuillamme ja yleisimmissä jakelupalveluissa, kuten Spotifyssa. Kysymyksiä ja palautetta voi lähettää osoitteeseen podcast@supo.fi.

]]>

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kohonnut Suomessa

Thu, 29 Oct 2020 07:30:00 GMT

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa, ja uhrimäärän maksimoimiseen pyrkivät iskuhankkeet ovat lisääntyneet viimeisten puolentoista vuoden aikana. Verkossa toimivat kansainväliset äärioikeistoryhmät ja viestintä sosiaalisen median alustoilla vahvistavat äärioikeiston rajat ylittävää luonnetta.

"Myös Suomessa on tunnistettu äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia ihmisiä. Samaan aikaan radikaali-islamististen terrorististen toimijoiden aiheuttama uhka ei ole kadonnut mihinkään", kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on pysynyt ennallaan, heitä on noin 390. Merkittävimmän uhkan muodostavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa terroristisesta propagandasta. Suojelupoliisi on tunnistanut ryhmiä ja henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa.

Terroristijärjestöt Isil ja al-Qaida kannattajineen ovat edelleen maailmanlaajuinen uhka. Ne pyrkivät todennäköisesti kehittämään uusia taktiikoita iskujen toteuttamiseksi ja kannustamaan edelleen iskuihin länsimaissa.

Suomessa esiintyy merkittävää terrorismin tukitoimintaa, joka ilmenee esimerkiksi rahoittamisena ja propagandan levittämisenä. Yhteydet ulkomaalaisiin terroristisiin toimijoihin ja verkostoihin ovat merkittäviä. Suomeen on siirtynyt konfliktialueilta ihmisiä, jotka ovat osallistuneet aseellisten ryhmittymien toimintaan tai tukeneet niiden toimintaa muilla tavoin.

Korona vaikeutti tilapäisesti vieraiden valtioiden tiedustelua Suomessa

Koronaviruspandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 Suomessa käyttöön otetut rajoitukset vaikeuttivat laitonta henkilötiedustelua. Samaan aikaan Suomea vakoileville maille avautui uusia mahdollisuuksia hankkia tietoa tietojärjestelmiin tunkeutumalla. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

Suuri osa yhteiskunnan keskeisistä toiminnoista siirrettiin verkkoon etäyhteyksien varaan. Etäkäytön mittakaava edellytti nopealla aikataululla tehtyjä tietoturvaratkaisuja, joissa korostui tiedon saatavuus käyttäjille. Kybervakoilua Suomea vastaan harjoittavat maat eivät pystyneet heti täysimääräisesti hyödyntämään avautuneita mahdollisuuksia, sillä koronaviruspandemia vaikutti myös niiden omaan toimintaan. Tällä hetkellä kybervakoilu on tavanomaista aktiivisempaa.

"On erittäin todennäköistä, että aktiivinen kybervakoilu jatkuu, koska pandemia vaikeuttaa yhä matkustamista. Uusia kohteita ovat lääketeollisuus ja virustutkimus", Pelttari toteaa.

Kun rajoituksia purettiin kesällä, henkilötiedustelu palautui Suomessa entiselleen. Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä.

Suojelupoliisi uudisti verkkosivustonsa

Uudistettu supo.fi-verkkopalvelu avattiin 28.10. Samalla Suojelupoliisin visuaalinen ilme päivittyi. Suojelupoliisi jakaa entistä ajankohtaisempaa tietoa kansallista turvallisuutta uhkaavista ilmiöistä ja omasta toiminnastaan myös verkossa.

supo.fi

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi avasi uudet verkkosivunsa – tarjolla entistä ajankohtaisempaa tietoa

Tue, 27 Oct 2020 15:09:00 GMT

Suojelupolisiin tehtävä on torjua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia vakavia uhkia, kuten terrorismia ja vieraiden valtioiden vakoilua. Uusilla verkkosivuillaan Suojelupoliisi jakaa aiempaa ajankohtaisempaa tietoa toiminnastaan ja kansallista turvallisuutta uhkaavista ilmiöistä.

Suojelupoliisi panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän verkkoviestintään esimerkiksi uutisten muodossa.

"Haluamme nostaa meille tärkeitä asioita aktiivisesti keskusteluun myös verkossa. Toivomme myös, että verkkosivumme antavat entistä selkeämmän kuvan Supon tehtävistä", Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Milla Meretniemi sanoo.

Marraskuussa Suojelupoliisi julkaisee myös ensimmäiset jaksot Supodi-podcastista.

Suojelupoliisin ilme päivittyi

Myös Suojelupoliisin visuaalinen ilme ja logo uudistuvat verkkopalvelu-uudistuksen yhteydessä. Kevennetyn visuaalisen ilmeen on suunnitellut mainostoimisto Bob the Robot.

Uuden ilmeen on tarkoitus tukea visuaalisesti Suojelupoliisin roolia luotettavana Suomen kansallisen turvallisuuden takaajana sekä modernina tiedustelupalveluna.

]]>

Suojelupoliisi ja Senaatti-kiinteistöt allekirjoittivat vuokrasopimuksen Suojelupoliisin uusista toimitiloista

Mon, 24 Aug 2020 06:00:00 GMT

Rakennusyhtiö SRV alkaa rakentaa uusia toimitiloja välittömästi. Uusiin tiloihin Suojelupoliisi pääsee muuttamaan keväällä 2024. Rakennushanke toteutetaan Senaatin ns. allianssimallilla, jonka Senaatti on kehittänyt erityisesti suurten ja vaativien rakennushankkeidensa toteuttamiseen. Allianssimalli mahdollistaa vielä toteutusvaiheessa suunnitelmien ja toteutusratkaisujen kehittämisen Suojelupoliisin tarpeet huomioiden.

”Suojelupoliisin toimitilahanke on Suomen oloissa täysin poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen rakennuksen turvallisuuteen ja toiminnallisuuteen tehtävien ratkaisuiden vuoksi”, toteaa Senaatin rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto.

Suojelupoliisi, Senaatti sekä talon suunnittelusta vastaava arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy ovat suunnitelleet uusia toimitiloja yhdessä. Näin uudet tilat palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla Suojelupoliisin toimintaa ja tehtäviä. Uuden toimitilan tilaratkaisut tehdään mahdollisimman tehokkaiksi ja muunneltaviksi, jotta rakennusta voidaan käyttää mahdollisimman pitkään.

”Olemme iloisia, että toimitilojemme tulevaisuuteen on nyt saatu turvallinen ja pitkäkestoinen ratkaisu. Tällä hetkellä henkilöstömme työskentelee useassa rakennuksessa, joista vanhin on yli 100 vuotta vanha. Nykyiset tilamme eivät kaikilta osin vastaa nykypäivän vaatimuksia toiminnallisuuden ja turvallisuuden kannalta. Odotamme myös sitä, että koko Helsingissä työskentelevä henkilöstömme pääsee työskentelemään saman katon alle”, kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Suojelupoliisin uudet tilat osoitteeseen Fabianinkatu 2

Suojelupoliisin toiminta turvallisuus- ja tiedustelupalveluna vaatii erityisiä ratkaisuja toimitiloilta. Suojelupoliisissa käsiteltävälle ja säilytettävälle tiedolle on esimerkiksi annettu tarkat vaatimukset, mitkä vaikuttavat uuteen toimitaloon tehtäviin rakennus- ja materiaaliratkaisuihin. Lisäksi rakennukseen on suunniteltu paljon Suojelupoliisin toiminnan vaatimia erityistiloja.

Uuteen toimitaloon tehtävistä erityisistä ratkaisuista huolimatta rakennuksesta tulee Kaartinkaupungin kaupunkikuvaa kunnioittava eivätkä esimerkiksi kerroskorkeudet nouse nykyisestä. Rakennuksen ulkoasu perustuu hankkeesta järjestettyyn kaupunkikuvalliseen ideakilpailuun, jonka tavoitteena oli löytää uudisrakennukselle ympäristöön sopiva ja kestävä kaupunkikuvallinen ratkaisu.

Suojelupoliisin uusi toimitalo rakennetaan osoitteeseen Fabianinkatu 2. Tontilla on aloitettu elokuussa maanalaiset työt. Uuden toimitalon tieltä tontilta puretaan tyhjinä olevat ja ikääntyneet rakennukset, joiden purkutyöt alkavat helmi-maaliskuussa 2021. Maanrakennustyöt valmistuvat kokonaisuudessaan syksyllä 2021. Uuden toimitilan on määrä valmistua vuodenvaihteessa 2023-2024.

Suojelupoliisin nykyisiä toimitiloja hallinnoi Senaatti-kiinteistöt, joka myös päättää tilojen jatkokäytöstä.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi
Jonni Laitto, rakennuttamisjohtaja, Senaatti-kiinteistöt, puh. 050 533 7025, jonni.laitto@senaatti.fi

]]>

Supon vuosikirja 2019: Terrorismin uhka yhä tasolla 2 eli kohonnut - tilannekuva muuttuu jatkuvasti

Thu, 02 Apr 2020 06:00:00 GMT

Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin 2. huhtikuuta julkaisemaan vuoden 2019 vuosikirjaan. Jatkossa uhka-arvio päivitetään vähintään kerran vuodessa.

Matkustaminen ja pitkäaikainen oleskelu Syyrian ja Irakin konfliktialueella ovat voimistaneet erityisesti radikaali-islamistisia verkostoja ja niiden kykyä ja valmiutta väkivaltaan. ISIL on länsimaissa edelleen uhka huolimatta sen aluemenetyksistä Syyriassa ja Irakissa.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kasvanut länsimaissa. Viimeaikaisten iskujen aiheuttaman inspiraatiovaikutuksen, yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja erityisesti verkossa tapahtuvan radikalisoitumisen takia vastaavanlaiset yksittäiset väkivallanteot ovat mahdollisia myös Suomessa.

Terrorismin uhkaa arvioidessaan Suojelupoliisi ottaa huomioon varsinaisten iskujen valmistelun lisäksi erilaiset tukitoimet: propagandan tuottamisen ja levittämisen, muiden ihmisten kannustamisen terrorismin tukemiseen, värväämisen ja rahoittamisen.

Koronaviruspandemian välittömät uhkat kansalliselle turvallisuudelle toistaiseksi vähäisiä
Suomen sisäinen turvallisuustilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta poikkeusolojen pitkittyminen voi kasvattaa kansallisen turvallisuuden uhkia.

Suomi on jatkuvasti ulkovaltojen laittoman tiedustelun kohteena. Suomea vakoilevien valtioiden tavoitteena on etsiä haavoittuvuuksia, joiden kautta ne voivat saada haltuunsa esimerkiksi salassa pidettävää tietoa. Niin valtiolliset kuin ei-valtiolliset toimijat voivat hyödyntää tilannetta yhteiskunnallisen epävakauden lisäämiseksi. Lisäksi poikkeusolojen pitkittyessä ääriliikkeet voivat pyrkiä hyödyntämään voimistuvaa vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Poikkeusoloissa myös tarkoitushakuisesti levitetyn disinformaation määrä ja vaikuttavuus voivat kasvaa.

"Poikkeusolot luovat tilaisuuden ulkovaltojen laittomalle tiedustelulle, kybervakoilulle sekä laaja-alaiselle vaikuttamiselle. Laittoman tiedustelun kiinnostuksenkohteina ovat pandemian vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan", viranomaisten suorituskykyyn, yritysten toimintaan tai huoltovarmuuteen, kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

"Suuri osa suomalaisista on siirtynyt nyt etätöihin, ja myös etätöissä pitää huolehtia tietoturvasta vähintään yhtä hyvin kuin normaalioloissa", Pelttari jatkaa.

Uudet toimivaltuudet on otettu käyttöön

Viime vuosi oli Suojelupoliisille historiallinen, koska uusien tiedustelulakien myötä Supon toimivaltuudet uudistuivat kesäkuussa 2019.

"Teemme parhaamme sen eteen, että valtionjohdolla on käytössään yhä ajantasaisempaa ja merkityksellisempää tietoa. Työ on hyvässä vauhdissa, mutta täyden toimintakyvyn rakentaminen vie oman aikansa. Kun oma osaamisemme kasvaa, olemme aiempaa vähemmän riippuvaisia kansainvälisten kumppaneidemme tiedosta", päällikkö Pelttari toteaa.

Tiedustelulait toivat Suojelupoliisille myös entistä tiukemman valvonnan.

"Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että toimivaltuuksia käytetään lainmukaisesti. Pidämme kattavaa valvontaa työmme ehdottomana edellytyksenä, ja olemme entisestäänkin panostaneet omaan laillisuusvalvontaamme. Laillisuuden takuumies on tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen, jolla on esteetön pääsy Suojelupoliisin salaisimpaankin tietoon."

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Suojelupoliisin vuosikirjan julkistuksen yhteydessä ei järjestetä tänä vuonna koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilan vuoksi erillistä tiedotustilaisuutta.

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on tarvittaessa haastateltavissa torstaina 2.4.2020 puhelimitse.

]]>

Suojelupoliisin vuosien 1960–1969 pysyvästi säilytettävät asiakirjat on siirretty Kansallisarkistoon

Thu, 02 Jan 2020 07:00:00 GMT

Siirretty aineisto käsittää yhteensä 766 arkistokoteloa, jotka sisältävät muun muassa henkilösivuja sekä henkilö- ja asiamappeja. Kansallisarkistoon luovutettiin myös 25 arkistokoteloa Suojelupoliisin edeltäjäviranomaisten Etsivän keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin arkistoihin kuuluvaa aineistoa vuosilta 1919–1948.

Tämän siirron myötä 50 vuotta suomalaisen turvallisuuspoliisin historiaa on taltioitu Kansallisarkistoon, sillä Suojelupoliisin ja sen edeltäjien asiakirjat vuoteen 1959 saakka on pääosin siirretty Kansallisarkistoon jo aiemmin.

Suojelupoliisin asiakirjat ovat salassa pidettäviä 60 vuoden ajan. Suojelupoliisin 60 vuotta vanhemmat asiakirjat tulevat julkisiksi kalenterivuosittain kunkin vuoden alussa. Nyt 2.1.2020 julkiseksi tulevat asiakirjat vuodelta 1960. Käyttöluvat näihin aineistoihin myöntää Kansallisarkisto.

Käyttöluvat salassa pidettäviin alle 60 vuotta vanhoihin asiakirjoihin myöntää Suojelupoliisi. Lisätietoja käyttöluvan hakemisesta on Tutkijoille-sivulla.

Suojelupoliisin arkiston sekä nyt luovutettujen EK-Valpon asiakirjojen luettelotietoihin voi tutustua Kansallisarkiston Rauhankadun tutkijapalvelutiloissa.

Aineiston käyttölupa-asiat ja tietopyynnöt

Kansallisarkisto

p. 029 533 7400 (tietopyynnöt asiakirjoista arkisin klo 10-15)
p. 029 533 7044 (ylitarkastaja Ville Kontinen, paikalla 7.1.2020-)
p. 029 533 7000 (vaihde)

Suojelupoliisi

asiakirjahallintopäällikkö tai arkistonhoitaja, p. 0295 480 131 (vaihde)
viestintä, p. 050 402 6981 (median yhteydenotot)

]]>

Ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat aiempaa kiinnostuneempia Suomen kriittisestä infrastruktuurista

Thu, 05 Dec 2019 07:00:00 GMT

Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä. Lisäksi vuosittain arviolta saman verran ulkovaltojen tiedusteluorganisaatioiden työntekijöitä käy lyhyillä operatiivisilla tehtävillä Suomessa. Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluita.

Ulkomaiset tiedustelupalvelut toimivat Suomessa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

Ajankohtaisia ilmiöitä koskevat tiedustelukysymykset vaihtelevat, mutta toiminnan keskeisimpiin päämääriin kuuluvat Suomen harjoittaman politiikan ennakoiminen ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen.

"Tiedustelupalveluilla on tietyt kestoseurantakohteet. Niiden lisäksi viime aikoina keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet muun muassa Suomen toiminta EU:n puheenjohtajamaana, Suomen asema EU:n pakotepolitiikassa, kansallinen innovaatiotoiminta sekä korkean teknologian tuotteet", kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Henkilötiedustelun lisäksi Suomeen kohdistuu jatkuvasti kyberoperaatioita, joiden tavoitteena on valtiollinen vakoilu, teknisen ympäristön kartoittaminen tai vaikuttaminen. Julkishallinnon lisäksi kohteena on ollut myös yritysten keskeinen tuotekehitystieto ja yksittäisten henkilöiden luottamuksellinen viestintä.

Kriittisen infrastruktuurin päätyminen kybervakoilua tai -vaikuttamista aktiivisesti harjoittavan valtion hallintaan aiheuttaa uhkan kansalliselle turvallisuudelle jo ennen kuin vakoilua harjoittava valtio päättää käyttää voimaansa.

"Tämä on syytä ottaa jo ennakolta huomioon kriittistä infrastruktuuria koskevissa hankkeissa, kuten 5G-verkkoon liittyvissä investoinneissa", Pelttari sanoo.

Kansallisen turvallisuuden katsauksessa käsitellään myös terrorismitilannetta ja hybridivaikuttamista. Koko katsauksen voi lukea Suojelupoliisin verkkosivuilla.

]]>

Milla Meretniemi Suojelupoliisin viestintäpäälliköksi

Tue, 05 Nov 2019 07:00:00 GMT

Aiemmin Meretniemi on toiminut viestintäpäällikön tehtävissä myös sisäministeriössä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri. Meretniemi aloittaa Suojelupoliisissa joulukuun alussa.

Meretniemen mukaan Suojelupoliisi tekee tärkeää työtä kansallisen turvallisuuden ytimessä ja se asettaa myös viestinnälle poikkeukselliset reunaehdot.

"Viestinnällä on suuri rooli siinä, että suomalaiset ymmärtävät Suojelupoliisin työn merkityksen. Toimimme suomalaisten luottamuksen varassa ja tätä luottamusta haluan jatkossakin viestinnällä ylläpitää", Meretniemi sanoo.

"On innostavaa aloittaa Suojelupoliisissa juuri nyt, kun virasto on tiedusteluvaltuuksien myötä uuden edessä", hän lisää.

Viestintäpäällikön virka tuli auki, kun Jyri Rantala siirtyi kesäkuun alussa esikuntapäällikön tehtäviin.

]]>

Suojelupoliisin toimivaltuudet uudistuvat

Fri, 31 May 2019 06:00:00 GMT

Suojelupoliisin toiminta uudistuu uusien toimivaltuuksien myötä merkittävästi. Uudistus tähtää siihen, että Suojelupoliisi pystyy entistä paremmin paljastamaan ja estämään kansallista turvallisuutta uhkaavia hankkeita ja antamaan valtionjohdolle aiempaa laadukkaampaa tietoa aiempaa nopeammin.

Kun lait astuvat voimaan, Suojelupoliisille tulee mahdollisuus tietoliikennetiedusteluun ja uudenlaisiin tiedustelumenetelmiin Suomessa ja ulkomailla. Uusia toimivaltuuksia otetaan käyttöön heti lain tullessa voimaan, mutta täyden toimintakyvyn luominen tulee viemään aikansa.

Suojelupoliisia kehitetään henkilöstöä kouluttamalla ja uusien osaajien rekrytoinneilla. Lisäksi organisaatiota ja toimintatapoja uudistetaan.

Suojelupoliisi jakautuu uudessa organisaatiossa yhdeksään yksikköön, joista täysin uusia yksiköitä ovat esikunta, tiedustelu sekä digitaaliset palvelut. Muut yksiköt ovat sisäiset palvelut, terrorismintorjunta, vastatiedustelu, alue, turvallisuusselvitykset ja tiedonhankinta.

Uusien lakien myötä myös Suojelupoliisin valvonta uudistuu. Uusi tiedusteluvalvontavaltuutettu alkaa valvoa Suojelupoliisin toimintaa. Samalla myös Suojelupoliisin omaa sisäistä laillisuusvalvontaa vahvistetaan. Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta puolestaan aloittaa parlamentaarisen valvonnan. Lisäksi Supoa valvoo sisäministeriö.

]]>

Suojelupoliisin ylietsivää epäillään virkarikoksesta

Tue, 26 Mar 2019 07:00:00 GMT

Tapauksen tutkinta alkoi, kun Suojelupoliisi sai vihjeen poliisimiehen mahdollisesta yritystoiminnasta. Suojelupoliisin johto ilmoitti asiasta viipymättä valtakunnansyyttäjänvirastoon, joka vastaa poliisirikosten tutkinnasta.

"Suojelupoliisin toiminta perustuu luottamukseen, ja kaikenlaisille väärinkäytöksille on nollatoleranssi. Heti kun saimme tietoa asiasta, toimitimme tietomme valtakunnansyyttäjänviraston selvitettäviksi. Annamme tutkinnalle täyden tukemme", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Poliisimiehen epäillään osallistuneen esteellisenä työhönsä kuuluviin yritysturvallisuustarkastuksiin. Esteellisyyden epäillään syntyneen siitä, että ylietsivä on ollut samaan aikaan mukana turvallisuusalan yrityksessä, joka on myynyt palveluita tarkastuksen kohteena olleelle yritykselle. Ylietsivä ei ollut hakenut sivutoimilupaa.

"On täysin selvää, ettei virkamiehillämme voi olla yritystoimintaa, joka liittyy millään tavalla virkatoimiin", Pelttari sanoo.

Tapauksen tutkintaa johtaa kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen, joka myös vastaa tutkintaan liittyvästä tiedottamisesta. Suojelupoliisilla ei ole tässä vaiheessa enempää kerrottavaa asiasta.

]]>

Uudet tiedustelulait tahdittavat Suojelupoliisin juhlavuotta – mahdollisuudet torjua kansallisen turvallisuuden uhkia paranevat tuntuvasti

Thu, 21 Mar 2019 07:00:00 GMT

Suojelupoliisin uudesta vuosikirjasta ilmenee, että varsinkin valtiollinen kybervakoilu oli aktiivista vuonna 2018. Tiedustelullisesti Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

Suojelupoliisi täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja sen kunniaksi tänään julkaistu vuosikirja on tavanomaista laajempi.

Uudet tiedustelulait parantavat merkittävästi Suojelupoliisin tiedustelukykyä

Suojelupoliisin keskeinen tehtävä on tulevaisuudessakin estää ennalta valtion turvallisuuteen kohdistuvia uhkia, kuten vakoilua ja terrorismia. Jatkossa korostuu kuitenkin myös Suojelupoliisin rooli tuottaa valtionjohdolle ja muille viranomaisille ennakoivaa ja analysoitua tiedustelutietoa.

"Suojelupoliisi on viime vuosina muuttunut nopeasti ja uusien lakien myötä Suposta tulee aidosti nykyaikainen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Muutos on välttämätön, sillä Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut nopeasti.

"Terrorismin uhka kohosi muutamassa vuodessa, ja samaan aikaan lähialueidemme kehitys voimisti entisestään Suomeen kohdistuvaa ulkovaltojen laitonta tiedustelua. Meidän tehtävämme on pitää osaltamme huolta siitä, että Suomi on jatkossakin maailman turvallisin maa", Pelttari sanoo.

Suojelupoliisi täyttää kuluvana vuonna 70 vuotta ja samalla vietetään suomalaisen turvallisuuspoliisin 100-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden kunniaksi Suojelupoliisi julkisti tänään tavanomaista laajemman vuosikirjan, joka sisältää myös professori Kimmo Rentolan laatiman katsauksen viraston historiaan.

Kybervakoilumaailma on muuttunut aggressiivisemmaksi

Tiedustelulait tehostavat merkittävästi Supon toimintaa esimerkiksi kyber- eli verkkovakoilun torjunnassa, kun tietoliikennetiedustelulla kyetään itse havaitsemaan vieraiden valtioiden kybervakoilua tietoverkoissa.

"Kybervakoilumaailma on muuttunut aggressiivisemmaksi ja järjestelmiin tunkeudutaan vaikka väkisin sisään", sanoo Suojelupoliisin kybertoiminnon päällikkö Jyrki Kaipanen Suojelupoliisin vuosikirjassa.

Suojelupoliisin tietoon tuli vuonna 2018 useita kybervakoilutapauksia, joiden taustalla arvioidaan olleen valtiollinen taho. Vakoilua kohdistui Suomen valtioon, yrityksiin ja yksityishenkilöihin.

Kybervakoilu ei välttämättä enää kohdistu suoraan kiinnostuksen kohteena olevaan organisaatioon, vaan kohdetta lähellä oleviin organisaatioihin ja henkilöihin, jotka eivät ole yhtä tietoisia tietoturvan merkityksestä. Kohdeorganisaatiota lähellä olevia tahoja voidaan hyödyntää joko suoraan tiedon hankinnassa tai väylänä varsinaisen kohteen järjestelmiin.

Erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalvelut ovat kiinnostuneita Suomesta

Suomessa on edelleen maan kokoon suhteutettuna varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä. Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluita.

Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnan tavoitteina on Suomen politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Ulkomaisen tiedustelun keskeisiä kiinnostuksen kohteita Suomessa vuoden 2018 aikana olivat edellisvuosien tapaan muun muassa Nato-keskustelu, ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset, Suomen asema EU:n pakotepolitiikassa ja Itämeren alueen turvallisuustilanne.

Lisäksi Suojelupoliisi havaitsi viime vuonna, että ulkomaiset tiedustelupalvelut olivat kiinnostuneita myös Suomen toiminnasta Arktisen neuvoston puheenjohtajana, valmisteilla olleesta tiedustelulainsäädännöstä sekä Suomen harjoittamasta kansainvälisestä sotilasyhteistyöstä.

Vaikka kybervakoilu on aiempaa vilkkaampaa, tiedustelupalvelut pyrkivät edelleen löytämään ja hankkimaan myös salaisia henkilötietolähteitä toimittamaan tietoja, jotka eivät muutoin olisi saatavilla. Lisäksi vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen ihmisiä, joiden avulla on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon sekä yleiseen mielipiteeseen.

Terrorismin uhka pysyi kohonneella tasolla

Terrorismin uhka-arvio säilyi vuonna 2018 neliportaisen asteikon tasolla 2, eli kohonnut. Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa muodostavat edelleen yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta tai terroristijärjestöjen kehotuksista. Näillä henkilöillä on todennäköisesti joko suoria tai välillisiä yhteyksiä radikaali-islamistisiin verkostoihin tai järjestöihin.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on noin 370. Yhä suurempi osa heistä on joko osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai vastaanottanut terroristista koulutusta. Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita on noussut erityisesti ISILissä merkittäviin asemiin, ja heillä on laaja suhdeverkosto järjestön sisällä.

Lisätietoja

Suojelupoliisin vuosikirjasta löytyy syventävää tietoa kaikista edellä mainituista teemoista. Lisäksi vuosikirjassa kerrotaan myös esimerkiksi, miksi Suojelupoliisi on kiinnostunut ilmastonmuutoksesta ja kuinka tarkkailun avulla päästiin vieraan valtion vakoiluoperaation jäljille, sekä luodaan katse historiaan.

]]>

Suojelupoliisin toiminta kehittyy merkittävästi uusien toimivaltuuksien myötä

Mon, 11 Mar 2019 07:00:00 GMT

Kun lait tulevat voimaan, Suojelupoliisille tulee mahdollisuus uudenlaisten tiedustelumenetelmien, kuten tietoliikennetiedustelun, käyttöön Suomessa ja ulkomailla.

Uusien valtuuksien myötä Suojelupoliisi pystyy puuttumaan erilaisiin kansallista turvallisuutta uhkaaviin hankkeisiin, kuten vakoiluun ja terrorismiin, aiempaa tehokkaammin ja varhaisemmassa vaiheessa. Jatkossa Suojelupoliisi pystyy myös raportoimaan valtionjohdolle ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan vaikuttavista asioista aiempaa laadukkaammin ja nopeammin. Lisäksi Suojelupoliisin kyky paljastaa ja torjua kybervakoilua paranee merkittävästi.

”Suojelupoliisin tehtävä on suojella Suomea ja sen kansaa sekä turvata demokratian toteutuminen. Tämä päivä on historiallinen Suomen kansalliselle turvallisuudelle, sillä uusien toimivaltuuksien myötä saamme paremmat työkalut tehtävämme hoitamiseen”, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Suojelupoliisi on jo aloittanut valmistautumisen siihen, että uudet tiedustelulait tulevat voimaan ja esimerkiksi päällystön koulutus uusien toimivaltuuksien käyttöön on alkanut. Suojelupoliisia kehitetään myös rekrytoimalla uusia osaajia sekä uudistamalla organisaatiota ja toimintatapoja.

Pelttarin mukaan muutos aiempaan on niin merkittävä, että uudistus ottaa väkisinkin aikansa. Uusia toimivaltuuksia otetaan kuitenkin käyttöön vaiheittain jo tämän vuoden aikana.

”Edessä on mittava muutos ja Suojelupoliisi tekee parhaansa lunastaakseen eduskunnan ja kansalaisten odotukset”, Pelttari sanoo.

]]>

Suomeen kohdistuva vakoilu jatkuu aktiivisena

Mon, 10 Dec 2018 07:00:00 GMT

Suojelupoliisi on laatinut uudesta kansallisen turvallisuuden katsauksestaan myös julkisen version. Katsauksessa tarkastellaan Suojelupoliisin toimialaan kuuluvia ilmiöitä ja arvioidaan niiden kehitystä.

Katsauksen mukaan Suomeen ja suomalaisiin kohdistuva vieraiden valtioiden tiedustelu jatkuu aktiivisena lähivuodet.

"Useat ulkomaiset tiedustelupalvelut toimivat aktiivisesti Suomen maaperällä. Lisäksi Suomeen kohdistuu koko ajan kybervakoilua. Tekniikan nopea kehitys vaikeuttaa vakoilun torjumista", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Suojelupoliisi arvioi, että terrorismin uhka säilyy lyhyellä aikavälillä tasolla kaksi eli kohonnut. On todennäköistä, että Suomessa toimivien terrorismia tukevien verkostojen tavoitteena on radikalisoida ja värvätä lisää kannattajia.

Myös Suomeen kohdistuva hybridivaikuttaminen on aktiivista. Katsauksessa ennakoidaan, että valtiollisten toimijoiden valmius käyttää voimakkaitakin vaikuttamiskeinoja säilyy korkeana.

]]>

Suojelupoliisi Suomi Areenalla: Tulevaisuuden uhkat ovat virtuaalimaailmassa

Thu, 19 Jul 2018 06:00:00 GMT

Terrorismin tulevaisuus

Suojelupoliisin erikoistutkija Saana Nilsson puhui terrorismin tulevaisuudesta. Nilssonin arviossa tulevaisuuden terroristi on "innovatiivinen diginatiivi", joka verkostoituu ja myös toimii virtuaalimaailmassa.

"Entistä vaarallisemmat verkostot ja mentorit ohjaavat radikaalille ideologialle alttiita nuoria, jotka toimivat virtuaalimaailmassa ja hyödyntävät uudella tavalla sen tuomia mahdollisuuksia toiminnassaan. Viranomaisten on välttämätöntä lähestyä ilmiötä kokonaisvaltaisesti, ja siirtää torjuntatoimet siihen maailmaan, jossa nuoret elävät. Tarvitsemme myös innovatiivista viranomaistoimintaa", Nilsson toteaa puheenvuorossaan.

Vakoilu ja vaikuttaminen

Suojelupoliisin tutkija Pekka Iivari puhui vaikuttamisen ja vakoilun tulevaisuudesta. Viime aikoina vaikuttamisen yhteydessä on puhuttu erityisesti Venäjän vaikuttamisesta.

"Erilaiset verkossa tehtävät informaatio-operaatiot sekä verkkovakoilu ovat tulleet osaksi uhkakuvia kuluvan vuosikymmenen aikana. Ensi vuosikymmenellä verkkomaailmassa tapahtuvat operaatiot nousevat yhä strategisempaan asemaan. Tärkeää on ilmiön tunnistaminen, taustalla olevien rakenteiden ja tavoitteiden paljastaminen sekä avoin keskustelu. Vieraiden valtioiden vaikuttamistoiminnan tehokkuus riippuu paljon meistä itsestämme, torjuntatoimiemme tehokkuudesta ja uskottavuudesta sekä siitä, minkä verran haluamme tulla vaikutetuiksi", Iivari arvioi puheenvuorossaan.

]]>

Suojelupoliisin vuosi 2017: kyberhyökkäykset arkipäivää myös Suomessa

Wed, 21 Mar 2018 07:00:00 GMT

Vieraat valtiot haluavat varastaa tietoverkoista tietoa muun muassa Suomen kriittisestä infrastruktuurista ja suomalaisesta tuotekehityksestä. Tiedot ilmenevät Suojelupoliisin vuoden 2017 vuosikirjasta, joka julkaistaan tänään keskiviikkona.

"Kybervakoilu on vakava uhka suomalaiselle tietopääomalle. Jos tuotekehitystiedot varastetaan toiseen maahan, yritys voi menettää koko tulevaisuutensa", sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Uhkien torjuminen on aiempaa vaikeampaa, koska yritykset ulkoistavat tiedon hallinnointia. Myös viranomaisten kyvyssä torjua kyberhyökkäyksiä on puutteita.

"Meillä ei ole pääsyä verkkoihin, joten kykymme tunnistaa kybervakoilua on täysin riittämätön. Tiedustelulainsäädäntö toisi tähän parannuksen", Pelttari sanoo.

Perinteinen vakoilu edelleen aktiivista

Kybervakoilun lisäksi perinteinen vakoilu jatkui aktiivisena. Vieraiden valtojen tiedustelupalvelut pyrkivät värväämään suomalaisia toimittamaan heille tietoja, jotka eivät ole julkisesti saatavilla. Erityisesti Venäjän tiedusteluorganisaatiot ovat Suomessa aktiivisia.

Ulkomaista tiedustelua kiinnostaa edelleen etenkin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Vuonna 2017 kiinnostuksen kohteita olivat myös valmisteilla oleva tiedustelulainsäädäntö, kyberturvallisuusrakenteet ja suojautuminen informaatiovaikuttamiselta.

Turvallisuusselvitysten määrä kasvussa

Suojelupoliisi teki vuonna 2017 yhteensä yli 61 000 turvallisuusselvitystä. Nopeasti muuttuvan turvallisuusympäristön takia Suojelupoliisin asiakkaaksi tulee koko ajan uusia yhteisöjä ja yrityksiä, joilla on tarve teettää turvallisuusselvityksiä. Eniten turvallisuusselvityksiä tehdään valtiolle.

Turvallisuusselvityksissä löytyy huomautettavaa harvoin. Vain kahdessa prosentissa selvityksistä nousee esiin tietoja, jotka ilmoitetaan työnantajalle. Suojelupoliisi ei koskaan ota kantaa rekrytointiin, vaan päätöksen tekee aina työnantaja.

Luottamus Suojelupoliisiin ennätyskorkealla

Suojelupoliisi tekee vuosittain kyselytutkimuksen kansalaisten käsityksestä Suojelupoliisin toiminnasta. Nyt 89 prosenttia kertoi luottavansa Suojelupoliisiin paljon tai melko paljon, mikä on korkein tulos sinä aikana, kun tutkimuksia on tehty.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 4026 981, media@supo.fi

]]>

Tutkimuslupa myönnetään – Tiitisen listaa ei voida luovuttaa

Mon, 19 Feb 2018 07:00:00 GMT

Tutkimuslupa myönnetään suomalaisten ja entisen DDR:n tiedustelupalvelun Stasin välistä yhteistyötä koskevaan aineistoon, mutta yksilöidysti pyydettyä aineistoa eli niin kutsuttua Tiitisen listaa tai niin kutsuttuun Rosenholz-aineistoon liittyviä tietoja ei voida luovuttaa tutkimuskäyttöön.

Tutkimuslupaa on haettu tutkimukseen, joka käsittelee DDR:n ulkomaantiedustelua Itämeren alueella vuosien 1969 ja 1990 välillä. Suojelupoliisista pyydetyn aineiston voidaan katsoa liittyvän perustellusti ja kiinteästi tutkimusaiheeseen. Tästä syystä Suojelupoliisi myöntää tutkijalle tutkimusluvan.

Sen sijaan yksilöidysti pyydettyjä aineistoja ei voida luovuttaa tutkimuskäyttöön. Syynä tähän on se, että ei ole kiistattomasti selvää, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle. Päätöksessä on otettu huomioon se, että tietojen luovuttaminen voisi vaarantaa Suojelupoliisin kansainvälisen yhteistyön edellytykset. Tiedusteluyhteistyö perustuu luottamukselle, eikä saatuja tietoja lähtökohtaisesti voi luovuttaa eteenpäin, jotta luottamus Suojelupoliisiin säilyy.

Suojelupoliisin aineiston salassapitoaika on 60 vuotta, mutta tutkimuslupa on tietyin edellytyksin mahdollista saada myös tätä uudempaan aineistoon. Jokainen tutkimuslupahakemus harkitaan tapauskohtaisesti. Yksittäistapauksessa salassa pidettävästä asiakirjasta voidaan myöntää lupa saada tietoja, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Tausta: Mikä Tiitisen lista?

Niin kutsuttu Tiitisen lista on asiakirja, jonka Suojelupoliisi on saanut haltuunsa kansainvälisistä tiedustelulähteistä. Asiakirja sisältää henkilöiden nimiä ja muita yksilöintitietoja. Tiedot ovat luonteeltaan vihjetietoja.
Asiakirja on salassa pidettävä julkisuuslain (24 §, 1 momentin 2 ja 9 kohtien) mukaan ja sen salassapitoaika on 60 vuotta. Asiasta on voimassa korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2010. Asiakirja tulee yleisöjulkiseksi 2050.

]]>

Suojelupoliisille suunnitteilla uudet toimitilat Helsingissä

Wed, 29 Nov 2017 07:00:00 GMT

Tänään keskiviikkona päättyi hankkeen kaupunkikuvallinen ideakilpailu, jossa kutsutut neljä arkkitehtitoimistoa antoivat ehdotuksensa uudisrakennuksen ulkoasusta. Kilpailun tavoitteena oli löytää uudisrakennukselle ympäristöön sopiva ja kestävä kaupunkikuvallinen ratkaisu. Kaartin kortteli ympäristöineen on osa Helsingin historiallista ydinaluetta.

Kutsukilpailun järjesti Senaatti-kiinteistöt yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailuun kutsuttiin Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Arkkitehtitoimisto SARC Oy ja JKMM Arkkitehdit Oy.

Kaikki neljä ehdotusta olivat palkintolautakunnan mielestä korkeatasoisia ja ammattitaidolla tehtyjä.

Ideakilpailun voitti Anttinen Oiva Arkkitehtien eli AOA:n ehdotus nimeltä Adagio. Palkintolautakunta perusteli voittajan valintaa ehdotuksen vähäeleisen, klassisen arkkitehtuurin luontevalla sopeutumisella Kaartin kaupunkikuvaan. Ehdotuksen todettiin myös olevan teknisesti kehityskelpoinen ja kustannustasoltaan tavoitteiden mukainen.

Päätöstä rakentamisesta ei vielä ole tehty. Suunnitteluvaiheen perusteella päätetään hankkeen rahoituksesta ja toteutusaikataulusta. Toimitilat voisivat olla käytössä aikaisintaan vuonna 2021.

Suojelupoliisin toimitilat Helsingin Ratakadulla ovat tällä hetkellä kiinteistöissä, joista vanhimmat on rakennettu 1800-luvun lopussa. Tilat eivät täytä nykyaikaisia vaatimuksia.

Ratakadun kiinteistöt ovat valtion ja niitä hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Jos Suojelupoliisi siirtyy pois kiinteistöistä, alkaa Senaatti hakea tiloille uutta käyttötarkoitusta.

]]>

Suojelupoliisissa avautuu kymmeniä uusia työpaikkoja

Wed, 27 Sep 2017 06:00:00 GMT

Suojelupoliisille on esitetty lisää määrärahoja valtion budjettia koskevissa neuvotteluissa huhti- ja elokuussa. Lisärahalla on määrä vahvistaa ennen kaikkea terrorismintorjuntaa.

"Suojelupoliisin toimiala on ollut viime vuodet historiallisessa muutoksessa. Virasto kehittää toimintaansa aktiivisella otteella ja panostaa henkilöstönsä kouluttamiseen, jotta se voi vastata muutokseen", sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Suojelupoliisi hakee poliisien lisäksi myös useiden muiden alojen osaajia, kuten tutkijoita ja järjestelmäasiantuntijoita.

]]>

Viranomaisilla oli yksittäinen vihje Turun epäillystä tekijästä – iskusta ei viitteitä

Mon, 21 Aug 2017 06:00:00 GMT

Vihjeen mukaan Turun teosta epäilty vaikuttaa radikalisoituneelta ja on kiinnostunut ääriajattelusta. Vihjeeseen ei liittynyt tietoa isku-uhasta.

Vastaavia vihjeitä on viranomaisille tullut parin viime vuoden kuluessa yli tuhat. Kaikki vihjeet pyritään tarkistamaan, mutta niiden läpikäynti edellyttää voimakasta priorisointia. Etusijalla ovat vihjeet, joihin liittyy tietoa konkreettisesta uhasta.

Turun teosta epäilty henkilö ei ole ollut Suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehenkilö. Suojelupoliisilla on noin 350 terrorismintorjunnan kohdehenkilöä, jotka ovat toimintansa, yhteyksiensä tai radikalisoitumisensa takia Suojelupoliisin erityisen tiedonhankinnan kohteita.

Kohdehenkilöiden määrä on noussut muutamassa vuodessa yli 80 prosenttia. Suojelupoliisi kohdistaa suurimman osan terrorismintorjunnan resursseista kohdehenkilöiden valvontaan ja tiedonhankintaan heistä.

]]>