Suojelupoliisi - Uutiset ja tiedotteet

Viranomaisten yhteisoperaatio torjui Venäjän kybervakoilua

Wed, 08 Apr 2026 06:46:00 GMT

Viranomaisten kansainvälinen yhteisoperaatio on onnistunut häiritsemään Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:n kybervakoilutoimintaa estämällä murretuista verkkolaitteista koostuvan maailmanlaajuisen kybervakoiluverkoston käyttämisen. Suomesta suojelupoliisi ja Traficomin Kyberturvallisuuskeskus osallistuivat Yhdysvaltojen FBI:n johtamaan operaatioon.

GRU:hun liitetty kyberuhkatoimija, joka tunnetaan myös nimillä APT28, Fancy Bear ja Forest Blizzard, on viime vuosina hyödyntänyt erityisesti heikosti suojattuja kotireitittimiä osana maailmanlaajuista kybervakoiluinfrastruktuuriaan. Kansainvälinen yhteisoperaatio on kohdistunut GRU:n murtamiin TP-Linkin reitittimiin, joissa ei ole korjattu haavoittuvuutta CVE-2023-50224. Tämä haavoittuvuus antaa hyökkääjälle mahdollisuuden tehdä laitteelle tietopyynnön, joka on paljastanut laitteeseen tallennetut salasanat tai avaimet ja näin mahdollistanut laitteen kaappaamisen hyökkääjän käyttöön.

GRU on käyttänyt murrettuja verkkolaitteita laitteiden käyttäjien vakoiluun muuttamalla laitteiden nimipalveluasetuksia (DNS). Tämä on mahdollistanut niin kutsutun välimieshyökkäyksen (adversary-in-the-middle) toteuttamisen ja salatun verkkoliikenteen purkamisen. Murrettuja verkkolaitteita on myös voitu käyttää osana niin kutsuttua toiminnansuojausinfrastruktuuria, joka sekä mahdollistaa kybervakoiluliikenteen naamioimisen tavanomaiseksi verkkoliikenteeksi että vaikeuttaa tekijän havaitsemista, tunnistamista ja jäljittämistä. GRU:n toiminnan kiinnostuksen kohteena on ollut sotilaallista toimintaa, valtionhallintoa ja kriittistä infrastruktuuria koskeva salassa pidettävä tieto.

Suomessa suojelupoliisi ja Kyberturvallisuuskeskus torjuivat yhdessä Suomeen kohdistuvaa ja Suomen kautta toteutettavaa kyberuhkaa. Yhteisoperaation aikana viranomaiset informoivat riskireititinten omistajia, puhdistivat ne laitteet, joille GRU:lla oli kyky murtautua ja estivät GRU:n pääsyn laitteille yhteistyössä laitteiden omistajien kanssa. Venäjän tiedustelupalvelut aiheuttavat kuitenkin jatkuvan ja pitkäkestoisen tiedustelu- ja kyberuhan Suomelle eikä yhden laiteverkoston hajottaminen poista uhkaa.

Jokainen voi ehkäistä kybervakoilua suojaamalla kotilaitteensa

Viranomaiset varoittavat, että Venäjä käyttää tiedonhankintaan heikosti suojattuja internetiin kytkettyjä verkkolaitteita ympäri maailmaa. Varoituksen tarkoitus on kannustaa laitteiden omistajia ja tietoturva-asiantuntijoita vähentämään omilla toimillaan verkkovakoilun mahdollisuuksia.

Heikosti suojattu reititin voi omistajan huomaamatta mahdollistaa kybervakoilun tai muun haitallisen toiminnan. Jokainen suomalainen voi parantaa verkon turvallisuutta huolehtimalla omista verkkolaitteistaan. Laitteet, sovellukset ja ohjelmistot on hyvä pitää ajan tasalla ja asentaa päivitykset säännöllisesti. Kun kotiverkon laitteet ovat ajantasaisia, päivitettyjä ja valmistajan tukemia, riski niiden käyttämisestä kyberhyökkäyksiin pienenee merkittävästi.

Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta löydät lisätietoa omien laitteittesi suojaamisesta:

Kotiverkon ja reitittimen tietoturva | Kyberturvallisuuskeskus

FBI julkaisi viranomaisten yhteisen varoituksen 7.4.2026:

Russian GRU Exploiting Vulnerable Routers to Steal Sensitive Information | Internet Crime Complaint Center

Teknistä tietoa APT28:n toiminnasta:

APT28 exploit routers to enable DNS hijacking operations | NCSC-UK

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi
Traficomin mediapalvelu, p. 029 534 5648

]]>

Venäjän suurvaltatavoitteet säilyvät myös sodan jälkeen

Tue, 10 Mar 2026 08:07:00 GMT

Suojelupoliisin arvio Venäjän uhkan kehityksestä on samankaltainen kuin vuosi sitten: Suomen turvallisuustilanne voi heikentyä entisestään, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyy. Venäjä varautuu palauttamaan sodan myötä heikentynyttä tiedustelukykyään, erityisesti henkilötiedustelua, Euroopassa. Ukrainaan sidottuja tiedustelu- ja vaikuttamisresursseja vapautuu sodan jälkeen käyttöön muualla, ja Suomen sijainti Nato-maana Itämeren ja arktisen alueen välissä takaa Venäjän pysyvän kiinnostuksen. Nykyinen epävarma turvallisuustilanne korostaa suojelupoliisin valtiojohdolle tuottaman tiedustelutiedon merkitystä.

Vaikka sota ei näytä päättyvän lähitulevaisuudessa, länsimaat ja niiden joukossa Suomi joutuvat ratkaisemaan, miten taloudellisia ja poliittisia suhteita Venäjään sodan jälkeen palautetaan. Venäjä haluaa saada jälleen jalansijaa tiedustelun lisäksi poliittisessa ja taloudellisessa vaikuttamisessa, sen yhtenä päätavoitteena on sille asetettujen pakotteiden lieventäminen. Venäjän mahdollinen yhteistyöhalukkuus ei kumoa sen julistamaa vastakkainasettelua lännen kanssa. Sen strategiset tavoitteet suurvalta-asemasta ovat pysyviä. Näkemykset sisältyvät suojelupoliisin Kansallisen turvallisuuden katsaukseen, joka julkistettiin 10. maaliskuuta eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan julkisessa kuulemisessa.

”Jos suhteet palautuvat edes osittain, Venäjän Suomelle aiheuttama tiedustelu-uhka monipuolistuu. Aiempien menetelmien rinnalle nousee nykytilanteessa toimiviksi osoittautuneita toimintatapoja, kuten sijaistoimijoiden laaja hyödyntäminen ja tiedonhankinta Venäjältä käsin”, suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius sanoo.

Suomi tai Pohjoismaat eivät ole toistaiseksi olleet Venäjän vaikuttamisen keskiössä eikä Suomeen ole kohdistunut sabotaasi-iskuja. Venäjän vaikuttaminen Suomea vastaan saattaa näyttää todellista laajemmalta, koska erilaisia tapahtumia tulkitaan herkästi Venäjän aiheuttamiksi. Tällaiset tulkinnat kasvattavat Venäjän pelotetta.

Venäjän lisäksi Kiina kohdistaa Suomeen jatkuvaa tiedustelua. Kiinan kyberoperaatioissa korostuu edelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, mutta viime vuosina ne ovat keskittyneet yhä enemmän länsimaiseen kriittiseen infrastruktuuriin.

Taloudelliset ja teknologiset riippuvuudet antavat suurvalloille vipuvartta painostukseen

Yritysten hallitseman talouden kentän merkitys kansalliselle turvallisuudelle kasvaa, kun valtiot pyrkivät varmistamaan oman asemansa kilpailussa teknologisesta kehityksestä ja sen vaatimista raaka-aineista. Suojelupoliisin tiedossa on viime vuosilta lukuisia onnistuneita kybervakoilutapauksia, joissa valtiolliset toimijat ovat tunkeutuneet suomalaisten start-up-yritysten järjestelmiin. Valtiollisen tiedustelun taustalla on useimmiten Venäjä tai Kiina.

Riippuvuudet energiasta, raaka-aineista, teknologioista sekä toimitus- ja tuotantoketjuista antavat niitä hallitseville suurvalloille vipuvartta muiden maiden painostamiseen. Esimerkiksi Kiina on saanut hallintaansa merkittävän osan kriittisten mineraalien tuotantoketjuista ja käyttää näin hankkimaansa vaikutusvaltaa rajoittamalla kriittisten mineraalien vientiä Kiinasta.

Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta on olennaista turvata se, että Suomen valtiojohto voi tehdä päätöksensä Suomen edun näkökulmasta. Suojelupoliisi on viimeisen vuoden aikana vahvistanut rooliaan taloudellisen turvallisuuden kentällä.

Kansallisen turvallisuuden katsaukseen sisältyy myös päivitetty terrorismin uhka-arvio. Terrorismin uhka on edelleen viisiportaisen asteikon tasolla kolme eli kohonnut.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi etsii kielitaitoisia henkilötiedustelijoita – kerro kiinnostuksestasi kirjeitse

Tue, 03 Mar 2026 10:34:00 GMT

Suojelupoliisi on aloittanut poikkeuksellisen kampanjan, jossa turvallisuus- ja tiedustelupalvelu etsii useita henkilötiedustelijoita töihin vakituisiin virkoihin. Henkilötiedustelutehtäviin etsitään ensisijaisesti venäjän tai kiinan kieltä osaavia henkilöitä, mutta myös ranskan, espanjan tai jonkin harvinaisemman kielen osaaja voi soveltua tehtäviin.

Henkilötiedustelijat toimivat supon tiedusteluoperaatioiden keihäänkärkenä niin kotimaassa kuin ulkomailla hankkien tietoa Suomeen kohdistuvista kansallisen turvallisuuden uhkista. Työssä kerätään tietoa suojelupoliisin henkilötietolähteiltä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kerätty tiedustelutieto voi parhaimmillaan edistää merkittävästi Suomen turvallisuutta.

Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä henkilötiedustelijalle – ei tietty koulutus tai kokemus

Henkilötiedustelu on pitkäjänteistä ja vastuullista työtä varjoissa. Työ sopii aivan tavallisille ihmisille, jotka ovat avoimia ja helposti lähestyttäviä, mutta eivät kaipaa valokeilaan. Kielitaidon lisäksi olennaisia taitoja ovat vuorovaikutustaidot, paineensietokyky, luovuus sekä ryhmätyötaidot.

”Toivomme löytävämme tehtäviin kiinnostuneita hyvin erilaisilla ja monipuolisilla taustoilla. Tiedustelutehtävissä on etua kyvystä sulautua joukkoon. Henkilötiedustelijoilla ei tarvitse olla esimerkiksi aiempaa viranomaiskokemusta”, kertoo suojelupoliisin tiedusteluosaston päällikkö Pekka Hiltunen.

Tehtäviin voi ilmoittaa kiinnostuksensa lähettämällä kirjeen postitse supolle. Kirjeeseen tulostetaan supon verkkosivuilta löytyvä ansioluettelo- ja motivaatiolomake sekä liitetään lyhyt video USB-tikulla. Suojelupoliisi voi tarjota kiinnostuneiden joukosta soveltuville henkilöille vakituista virkaa henkilötiedustelijana. Virkoja on tarjolla useille henkilöille ja ne voivat sijoittua valtakunnallisesti paikkakunnille, joissa on suojelupoliisin toimipiste. Kirjeiden tulee olla perillä supossa viimeistään 27.3.2026.

Tutustu kampanjaan ja lue lisää henkilötiedustelijan tehtävästä:

Vaikuttava työ varjoissa on yhden kirjeen päässä

Lisätiedot medialle ja Pekka Hiltusen haastattelupyynnöt:
Suojelupoliisin viestintä
media@supo.fi ja p. 050 4026 981

]]>

Suojelupoliisi teki vuonna 2025 yli 109 000 turvallisuusselvitystä

Fri, 27 Feb 2026 08:01:00 GMT

Vuonna 2024 suojelupoliisi teki ensimmäistä kertaa yli satatuhatta turvallisuusselvitystä. Raja rikottiin myös viime vuonna, vaikka kokonaismäärä, 109 000 selvitystä, jäi muutamia tuhansia pienemmäksi kuin edellisenä vuonna, jolloin tehtiin lähes 115 000 selvitystä.

Varsinaisia uusia selvityksiä tehtiin noin 88 000 kappaletta. Niiden lisäksi jo olemassa olevia turvallisuusselvityksiä hyödynnettiin ihmisten uusissa työtehtävissä noin 21 000 kertaa.

Yli puolet tehdyistä selvityksistä oli suppeita, noin 47 000 kappaletta. Suppeita turvallisuusselvityksiä tehdään esimerkiksi silloin, kun työntekijä pääsee työtehtävissään turvallisuuden kannalta suojattaviin tiloihin. Perusmuotoisia selvityksiä tehtiin lähes yhtä paljon, noin 40 000 kappaletta. Laajoja turvallisuusselvityksiä tehdään edelleen vain erikoistapauksissa, viime vuonna reilut 600 kappaletta.

Suojelupoliisi on kehittänyt erityisesti haastattelujen hyödyntämistä turvallisuusselvitysmenettelyssä. Niitä voidaan tehdä tarvittaessa kaikissa turvallisuusselvitysten laajuuksissa. Viime vuonna turvallisuusselvityshaastatteluita tehtiin yli 900.

Turvallisuusselvitysten havainnoista ilmoitettiin työnantajille noin kolmessa prosentissa selvityksistä

Turvallisuusselvityksessä tarkastellaan ihmisen taustoja, jotta hänen luotettavuutensa voidaan varmistaa suhteessa siihen työtehtävään, johon selvitys tehdään. Suojelupoliisi käyttää arvioinnissaan kokonaisharkintaa ja ilmoittaa hakijaorganisaatioille ainoastaan työtehtävän kannalta merkityksellisistä asioista.

Viime vuonna suojelupoliisi ilmoitti turvallisuusselvityksissä esiin tulleista seikoista työnantajille noin 2 600 kertaa, eli noin kolmessa prosentissa selvityksistä. Tätä tietoa työnantajat voivat käyttää rekrytointipäätöstensä tukena tai silloin kun he arvioivat, voiko henkilö jatkaa työtehtävässään.

Lähes kaikki selvitykset valmistuivat viime vuonna alle kahdessa kuukaudessa. Keskimäärin turvallisuusselvitykset valmistuivat 12 arkipäivässä, eli hieman yli kahdessa viikossa.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Mirkka Kreus on aloittanut supon esikuntapäällikkönä

Thu, 16 Oct 2025 07:30:00 GMT

Hallintotieteiden lisensiaatti Mirkka Kreus on aloittanut syyskuun alussa suojelupoliisin esikuntapäällikkönä. Hän palasi supoon työskenneltyään vajaat kaksi vuotta sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikössä. Kreusilla on taustallaan pitkä ura supossa monelta eri osastolta. Ennen sisäministeriöön siirtymistään hän työskenteli viimeisimmäksi tiedusteluosaston päällikkönä.

”Olen ottanut tämän tehtävän innostuneena vastaan. Supo on muutoksessa ja teemme parhaillaan valintoja siitä, miten virastoa kehitetään. Nykyisessä turvallisuusympäristössä siviilitiedustelun rooli korostuu, mikä tekee suojelupoliisin työstä erittäin mielenkiintoisen”, Kreus kertoo.

Esikunta tukee suojelupoliisin johtoa ja osastoja strategisesti merkittävissä asioissa ja tarjoaa myös muun muassa oikeudellista tukea sekä koordinoi supon analyysitoimintaa, kansainvälisiä suhteita, kotimaisia kumppanuuksia ja viestintää.

Lisätiedot
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi on muuttanut Kaartinkaupunkiin

Mon, 15 Sep 2025 06:00:00 GMT

Suojelupoliisi (Supo) on muuttanut uuteen toimitaloonsa Helsingin Kaartinkaupungissa. Fabianinkadun varrella sijaitseva uudisrakennus on turvallisuusratkaisuiltaan täysin ainutlaatuinen Suomessa.

"Ensimmäistä kertaa Supon historiassa pääsemme tiloihin, jotka on suunniteltu turvallisuus- ja tiedustelupalvelun työskentelytapoja varten. Tätä rakennusta voi hyvällä syyllä kutsua Suomen turvallisimmaksi taloksi", sanoo Suojelupolisiin päällikkö Juha Martelius.

Rakennuksen arkkitehtuurissa ja ominaisuuksissa on huomioitu Suojelupoliisin toimialan luonteesta johtuvat poikkeukselliset uhkat. Talon työtilojen konseptissa on pyritty tasapainottamaan yhteisöllisyyttä ja Supolle ominaisia erittäin tiukkoja tietoturvavaatimuksia. Muuntojoustavien tilojen on tarkoitus palvella Supoa pitkälle tulevaisuuteen.

"Supolaiset ovat odottaneet nykyaikaisia työtiloja useita vuosikymmeniä, joten aloitamme arjen Kaartin korttelissa innolla", Martelius kertoo.

Supon naapureina korttelissa ovat puolustusministeriö ja Pääesikunta. 140 metriä pitkän uudisrakennuksen paikalla sijaitsi aiemmin Pääesikunnan toimistorakennus.

Ajaton julkisivu historiallisissa puitteissa

Uudisrakennuksen on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit, jonka ehdotus Adagio voitti rakennuksesta järjestetyn ideakilpailun. Talon vaalea tiilimuurattu julkisivu ja klassinen arkkitehtuuri liittävät sen kauniisti Kaartinkaupungin historialliseen kaupunkikuvaan.

Toimitalo on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Supon ja talon rakennuttaneen Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Rakennusurakan toteutti allianssimallilla SRV Rakennus Oy. Talon peruskivi muurattiin syyskuussa 2022. Harjannostajaisia vietettiin reilua vuotta myöhemmin ja Supo vastaanotti rakennuksen helmikuussa 2025.

Aiemmin Suojelupoliisi ja sen edeltäjävirastot toimivat perinteikkäässä Ratakadun kiinteistössä Punavuoressa yli sadan vuoden ajan, kunnes tilat tulivat elinkaarensa päähän. Viime vuodet Supo on työskennellyt väistötiloissa. Kaartin korttelin rakennus merkitsee uutta kotia suomalaiselle siviilitiedustelulle.

Supon uusi käyntiosoite on Kaartinkuja 3

Uudisrakennuksen sisäänkäynti sijaitsee Kaartinkujalla, Tähtitorninvuoren laidalla. Uusi käyntiosoite on Kaartinkuja 3, 00130 Helsinki. Rakennustöiden vuoksi Kaartinkujalla ei ole läpikulkua ja sinne pääsee vain Fabianinkadun puolelta.

Muut yhteystiedot pysyvät ennallaan:

Postiosoite: PL 151, 00121 Helsinki
Puhelinnumero (vaihde): 0295 480 131
Sähköposti: kirjaamo@supo.fi

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Kyberturvallisuuden uhkataso pysynyt koholla – vakavien tapausten määrät kasvussa

Fri, 29 Aug 2025 06:19:00 GMT

Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle ilmoitettujen tapausten perustella suomalaiset organisaatiot ovat edelleen vihamielisen kybertoiminnan kohteena, ja vakavien tietomurtojen sekä niiden yritysten määrä on noussut. Kyberturvallisuuskeskuksen selvittämien vakavien tapausten määrä on yli kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Havainnot ohjelmistojen haavoittuvuuksista ovat myös selvästi lisääntyneet, mikä kasvattaa merkittävästi kyberuhkaa yhteiskunnassa. Traficom ja Suojelupoliisi pitävät yhteiskuntaa laajasti lamauttavien kyberiskujen todennäköisyyttä kuitenkin edelleen pienenä.

Vakavia haavoittuvuuksia hyödynnetään yhä nopeammin

Kyberturvallisuuskeskukselle tehtyjen ilmoitusten perusteella kyberturvallisuuden uhkataso Suomessa on edelleen koholla. Viimeisen vuoden aikana vakavien tapausten määrä on kasvanut selvästi ja esimerkiksi useat organisaatiot ovat joutuneet kiristyshaittaohjelmien kohteiksi.

Myös ohjelmistojen haavoittuvuudet ovat lisääntyneet. Erityisen huolestuttavaa on se, kuinka nopeasti uusia haavoittuvuuksia hyödynnetään hyökkäyksissä. Tämä kehityssuunta on selvä muutos viime vuoteen.

Lisääntyneet tietojenkalastelu- ja huijausviestit ovat kasvava ongelma

Lisääntyneet tietojenkalastelu- ja huijausviestit ovat kasvava ongelma. Edellisen vuosineljänneksen aikana keskukselle ilmoitettujen huijaus- ja kalasteluviestien määrät kasvoivat 64 prosenttia. Lukuihin vaikuttaa kuukausittainen vaihtelu. Tietyt teemat yleistyvät huijauksissa vuodenajan mukaan. Pankkiaiheiset kalasteluviestit ovat vakiinnuttaneet asemaansa. Nämä kyberturvallisuuden uhkakentän muutokset haastavat laajasti yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

"Kyberuhkien muutokset ovat näkynyt Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnassa erityisesti vakaviin tilanteisiin liittyvien tehtävien lisääntymisenä. Kyberrikollisuus on kansainvälistä, jonka toimintamahdollisuuksia teknologinen kehitys lisää. On tärkeää, että yhteiskuntamme toimii ja ihmiset voivat luottaa digitaaliseen yhteiskuntamme myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kyberturvallisuuden riittävien resurssien varmistamista", Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Anssi Kärkkäinen sanoo.

Suomi on varautunut hyvin erilaisiin kyberuhkiin, mutta hereillä on oltava

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus ylläpitää koko yhteiskuntaa koskevaa kyberturvallisuuden tilannekuvaa ja tukee organisaatioita laaja-alaisesti kyberturvallisuuden eri osa-alueilla. Tietoja analysoimalla voidaan tarkastella, minkälaisia vaikutuksia häiriöillä on ollut ja miten kyberturvallisuuden tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä.

Ylijohtaja Kärkkäinen muistuttaa, että Suomi on hyvin varautunut erilaisiin kyberuhkiin, mutta hereillä on oltava jatkuvasti. Yhteistyö yhteiskunnan eri sektorien välillä on tiivistä ja tietoa jaetaan päivittäin. On tapauksia, jossa yritys on itse jakanut aktiivisesti tietoa hyökkääjän toiminnasta, jolloin muut sektorin yritykset ovat kyenneet suojaamaan toimintaansa. Tämä on hyvä esimerkki yritysten ja viranomaisten yhteistyöstä.

Valtiollinen kybertoiminta Suomea kohtaan jatkuu aktiivisena

Suojelupoliisi torjuu ja hankkii tietoa Suomeen kohdistuvasta vieraiden valtioiden kybervakoilusta ja kybervaikuttamisesta sekä tuottaa niistä tiedustelutietoa muun muassa muille viranomaisille. Suojelupoliisin arvion mukaan Suomeen kohdistuvan Venäjän kyberuhkan kehitykseen vaikuttaa erityisesti se, miten Venäjän sotatoimet Ukrainassa jatkuvat.

"Kun sota Ukrainassa laantuu tai päättyy, Venäjä pystyy siirtämään nyt Ukrainaan sidottuja kyberkykyjään myös Suomea vastaan", toteaa Suojelupoliisin vastatiedusteluosaston päällikkö Teemu Liikkanen.

Kiinan Suomeen kohdistuva kybertoiminta jatkuu Suojelupoliisin arvion mukaan aktiivisena. Kiina myös hyödyntää aktiivisesti suomalaista tietoverkkoinfrastruktuuria ja suomalaisia heikosti suojattuja kuluttajaverkkolaitteita kolmansiin maihin kohdistuvissa kyberoperaatioissaan.

Yhteiskunnan on varauduttava uhkakentän muutoksiin koko ajan, myös verkossa

Ylijohtaja Kärkkäisen mukaan yhteiskunnan eri sektorien on varauduttava uhkakentän muutoksiin koko ajan. Tässä tietojen jakaminen, ennakointi ja hyvin toimivan yhteistyön jatkuva kehittäminen ovat avainsanoja.

"Muistutamme organisaatioita ilmoittamaan edelleenkin meille matalalla kynnyksillä kaikista tietoturvapoikkeamista, olivatpa ne tietojenkalasteluviestejä, palvelunestohyökkäyksiä tai tietomurtojen yrityksiä. Tiedon jakaminen auttaa meitä turvaamaan kansalliselle turvallisuudelle tärkeän kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuutta. On tärkeää, että yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset palvelut, kuten energia, tietoliikenne, terveydenhuolto ja viestintä pysyvät suojattuina ja toimivat häiriöttä kaikissa tilanteissa", ylijohtaja Kärkkäinen sanoo.

Lisätietoja
Traficomin mediapalvelu, p. 0295 534 5648
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suomen on varauduttava Venäjän vaikuttamisen kasvuun

Tue, 04 Mar 2025 08:00:00 GMT

Venäjän Suomelle aiheuttama uhka on vakava eikä kehitystä parempaan ole näköpiirissä. Kun sota Ukrainassa päättyy, Venäjän resursseja vapautuu vaikuttamiseen muualla. Venäjällä on halu ajaa poliittisia tavoitteitaan kaikin keinoin, mutta Ukrainan sodan päättyminen parantaa myös sen kykyä vihamieliseen toimintaan muualla Euroopassa.

Sekä tiedustelun että laaja-alaisen vaikuttamisen tilannekuvassa ovat korostuneet viime aikoina eri valtioiden käyttämät sijaistoimijat. Yksi esimerkki sijaistoimijoiden käytöstä on Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:hun kytkeytyvä sabotaasitoiminta Euroopassa. Välikäsiä käyttämällä Venäjä haluaa häivyttää jälkensä. Sabotaaseilla Venäjä pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, kansalaisten turvallisuuden tunteeseen sekä kuormittamaan viranomaisia. Tämänhetkinen päätavoite on heikentää lännen tukea Ukrainalle.

Suomi ei ole toistaiseksi ollut Venäjän voimakkaan vaikuttamisen kohteena, vaan se on kohdistunut ennen kaikkea suuriin EU-maihin ja toisaalta maihin, joissa on suuri venäläisvähemmistö tai venäjämyönteisiä puolueita. Tilanne todennäköisesti kuitenkin muuttuu, kun Venäjä saa suunnattua Ukrainaan sidotut resurssinsa uudelleen.

”Läntisen tiedusteluyhteisön näkemys Venäjän kasvavasta uhasta on hyvin yhtenäinen. Venäjän rajamaana ja Itämeren valtiona Suomen on varauduttava Venäjän vaikuttamisen kasvuun”, Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius toteaa. Suojelupoliisi julkisti Kansallisen turvallisuuden katsauksen 4. maaliskuuta.

Sekä Venäjä että Kiina kohdistavat Suomeen jatkuvaa ja aktiivista vakoilua. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti myös joitakin kolmansia maita, kuten Irania. Venäjän tiedustelupalveluiden Suomeen kohdistama kybertoiminta on lisääntynyt ja tarkentunut entisestään, kohteena on pääosin valtionhallinto ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Terrorismin uhka on hieman noussut

Kansainvälisessä turvallisuustilanteessa on tapahtunut useita samanaikaisia kielteisiä kehityskulkuja, jotka vaikuttavat terrorismin uhkaan myös Suomessa. Näitä ovat muun muassa Lähi-idän konfliktit, Euroopassa aktivoituneet Isilin verkostot, äärioikeiston kansainväliset verkostot ja alaikäisten radikalisoituminen. Myös Suomessa terrorismin uhka on hieman noussut, mutta Suomi ei kuitenkaan nouse kansainvälisessä terrorismissa esiin erityisenä iskukohteena.

Suomessa todennäköisimmän terrori-iskun uhkan aiheuttavat edelleen äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt ja pienryhmät. Todennäköisin on siviiliväestöön julkisella paikalla kohdistuva isku, joka toteutetaan helposti saatavilla tekovälineillä, kuten veitsellä, ajoneuvolla tai ampuma-aseella.

Suojelupoliisi on siirtynyt käyttämään aiemman neliportaisen terrorismin uhka-asteikon sijaan uutta viisiportaista asteikkoa. Uudella asteikolla uhka on tasolla kolme eli kohonnut, mikä on lievä nousu aiemman asteikon tasoon kaksi. Viisiportainen asteikko mahdollistaa aiempaa pienempien muutosten huomioinnin uhka-arviossa. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin Kansallisen turvallisuuden katsaukseen.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Muuttunut toimintaympäristö asettaa vaatimuksia myös PTR-yhteistyölle

Thu, 30 Jan 2025 08:00:00 GMT

Poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Suojelupoliisin päämääränä on edistää yhteiskunnan turvallisuutta joustavasti, nopeasti ja tehokkaasti sekä vaikuttaa osaltaan siihen, että Suomi on maailman turvallisin maa. PTR-viranomaisten työssä korostuvat valvonta ja rikostorjunta sekä kriittisen infrastruktuurin ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen toimivuuden turvaaminen.

"Tullin ja muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten työ takaa luotettavan toimintaympäristön meille kaikille. PTR-yhteistyön merkitys onkin korostunut viime aikoina entisestään yhteiskunnan turvallisuuden ja toimintavarmuuden takaamiseksi. Tämän yhteistyön voima on joustavuudessa ja tehokkuudessa, mitä haastavassa nykytilanteessa tarvitaan", sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.

Yhteisellä tiedolla vaikuttavampia tuloksia

Yhteinen tietopohja toiminnan ja päätöksenteon perustana ohjaa rikostorjunnan, valvonnan ja varautumisen PTR-yhteistoimintaa. Tietojohtoisella PTR-yhteistyöllä voidaan tuottaa lisäarvoa osapuolten toimintaan ja vastata yllättäviin kehityskulkuihin.

Muuttunut toimintaympäristö ja turvallisuustilanne haastavat viranomaisten toimintaa ja se asettaa vaatimuksia myös PTR-yhteistoiminnan kehittämiselle. PTR-viranomaisten toimintaympäristön nähdään suurella todennäköisyydellä olevan muutoksen kohteena myös jatkossa.

"PTR-kumppanuudella on merkittävä vaikutus yhteiskunnan turvallisuuteen ja toimintavarmuuteen muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa korostuvat tiedustelutiedon merkitys sekä yhteinen ja yhteen sovitettu varautuminen. Kyvykkyyksiä, toimivaltuuksia ja lainsäädäntöä kehitetään yhdensuuntaisesti ja yhteistyön näkökulmasta, kunkin viranomaisen rooli ja tehtävät huomioiden", toteaa sisäministeri Mari Rantanen.

PTR-yhteistyön toimintaedellytyksistä ja toimivaltuuksista huolehtiminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Lisätietoja

Tullin mediapalvelu: p. 0295 527 150, viestinta(at)tulli.fi
Poliisihallituksen viestintä: media.poliisihallitus(at)poliisi.fi
Rajavartiolaitoksen mediapalvelu: p. 050 456 2862, viestinta(at)raja.fi
Suojelupoliisin viestintä: p 050 402 6981, media(at)supo.fi

]]>

Turvallisuusselvitysten hinnat nousevat vuonna 2025

Tue, 31 Dec 2024 11:18:00 GMT

Suojelupoliisin tekemien turvallisuusselvitysten hinnat nousevat 1.1.2025. Korotuksen taustalla vaikuttavat hintojen nousu sekä Suojelupoliisin uuteen toimitaloon liittyvät kustannukset.

Hinnat nousevat noin 30 prosentilla. Suppea turvallisuusselvitys maksaa organisaatioille vuoden alusta lähtien 80 euroa, perusmuotoinen 185 euroa ja laaja 790 euroa. Uusi hinnasto löytyy Suojelupoliisin sivuilta.

Suojelupoliisin tekemien turvallisuusselvitysten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2024 selvityksiä on tehty noin 115 000. Selvitysten määrän kasvu on ollut merkittävää, sillä vuonna 2023 selvityksiä tehtiin 96 413.

Turvallisuusselvityksen tarkoitus on estää Suomen turvallisuuden kannalta olennaisten tietojen päätyminen vääriin käsiin. Henkilöturvallisuusselvityksessä tarkastellaan ihmisen taustoja, jotta hänen luotettavuutensa voidaan varmistaa.

]]>

Suojelupoliisin yhteistoimintaneuvottelut päättyivät

Thu, 21 Nov 2024 12:17:00 GMT

Suojelupoliisin yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Henkilöstöön alun perin kohdistunut 4,4 miljoonan euron säästötavoite (60 henkilötyövuotta) pieneni 1,4 miljoonaan euroon, kun Suojelupoliisille myönnettiin tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa viisi miljoonaa euroa toimintakyvyn turvaamiseen.

Työnantaja- ja työntekijäpuoli sopivat yhdessä jäljelle jäävän 1,4 miljoonan euron säästön kattamisesta ilman irtisanomisia ja lomautuksia. Työnantaja ja työntekijät neuvottelevat vielä henkilöstöä koskevan ratkaisun toteuttamistavasta.

Nyt käydyt yt-neuvottelut koskivat vuoden 2025 rahoitusta. Rahoitustilanne on vuodesta 2026 eteenpäin vieläkin vaikeampi.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi aloittaa taloustilanteen vuoksi yhteistoimintaneuvottelut

Thu, 26 Sep 2024 12:04:00 GMT

Suojelupoliisi aloittaa yhteistoimintaneuvottelut viraston talouden tasapainottamiseksi. Tavoitteena on säästää henkilöstömenoista 4,4 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 60 henkilötyövuotta.

Neuvottelut koskevat koko henkilöstöä lukuun ottamatta turvallisuusselvitysosaston henkilöstöä, jonka palkkakulut rahoitetaan kokonaan turvallisuusselvitysten maksutuotoista.

Voimassa olevien valtion määrärahakehysten mukaan Suojelupoliisin taloustilanne heikkenee entisestään vuosina 2026–2028. Sen vuoksi säästöt toteutetaan ensisijaisesti henkilöstön irtisanomisina. Toissijaisina keinoina voidaan käyttää lomauttamisia ja määräaikaisia osa-aikaistamisia. Nämä keinot tuovat kuitenkin vain kertaluonteisen säästön.

Yhteistoimintaneuvottelut alkavat 3.10.2024 ja kestävät vähintään kuusi viikkoa. Neuvottelujen aikana käytettävät toimenpiteet täsmentyvät.

Suojelupoliisi on jo karsinut menojaan kuluvana ja edellisenä vuonna lähes kymmenellä miljoonalla eurolla. Säästöt ovat jo nyt vaikuttaneet Suojelupoliisin suorituskykyyn. Henkilöstöön kohdistuvien säästöjen lisäksi Suojelupoliisi joutuu edelleen ajamaan alas myös teknistä suorituskykyään.

Suojelupoliisissa työskentelee noin 580 työntekijää. Suojelupoliisi on turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, joka torjuu Suomeen kohdistuvaa vakoilua, vihamielistä vaikuttamista ja terrorismia sekä hankkii tiedustelutietoa ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon päätöksenteon tueksi.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi nimitti uuden vastatiedustelun päällikön

Thu, 29 Aug 2024 10:46:00 GMT

Suojelupoliisin vastatiedusteluosaston päälliköksi on nimitetty nykyinen alueosaston osastopäällikkö Teemu Liikkanen. Liikkanen aloittaa viisivuotisen kautensa 1.9.2024.

Liikkanen on johtanut alueosastoa vuodesta 2022. Aikaisemmin hän on ollut esihenkilötehtävissä alueosaston itäisessä yksikössä Lappeenrannassa. Liikkasella on pitkä työhistoria poliisissa.

Vastatiedustelu eli valtiollisen vakoilun ja vaikuttamisen torjuminen on Suojelupoliisin keskeisimpiä tehtäviä. Vastatiedustelulla on Suojelupoliisissa pitkät perinteet. Venäjän laajamittainen hyökkäyssota on muuttanut eurooppalaista turvallisuusympäristöä merkittävällä tavalla, mikä korostaa vastatiedustelun merkitystä entisestään.

”Elämme nyt monellakin tapaa haastavassa ajassa ja toimintaympäristössä. Turvallisuus- ja toimintaympäristön muutokset ovat johtaneet siihen, että esimerkiksi Venäjä on joutunut siirtämään oman tiedustelunsa painopistettä. Muutokset korostavat Suojelupolisiin vastatiedustelutyön merkitystä ja luovat sille uudenlaisia haasteita. Otan uuden tehtäväni vastaan erittäin suurella mielenkiinnolla. Minulle on kunnia-asia päästä johtamaan jatkossa vastatiedustelun ammattilaisia”, Liikkanen sanoo.

Osastopäällikön paikkaa haki 25 henkilöä, joista kaksi peruutti hakemuksensa.

Lisätiedot
Suojelupoliisin viestintä
p. 050 402 6981
media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi juhlii 75-vuotistaivaltaan kirjallisuuskeskustelulla Oodissa

Wed, 07 Aug 2024 10:54:00 GMT

Turvallisuus- ja tiedustelupalvelu Suojelupoliisin perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Tiedustelun maailma on kiehtonut kirjailijoita aina. Suojelupoliisi juhlistaakin syntymäpäiväänsä kirjateemalla.

Supo järjestää yleisölle avoimen keskustelutilaisuuden kirjallisuuden ja tiedustelun vivahteikkaasta suhteesta Helsingin keskustakirjasto Oodin Maijansalissa keskiviikkona 18. syyskuuta kello 17–18. Jännittävä, jännittävämpi, tiedustelu -keskustelun juontaa toimittaja ja kirjailija Matti Rönkä. Puhujina nähdään kirjailijat Max Seeck ja Helena Immonen sekä Supon päällikkö Juha Martelius ja esikuntapäällikkö Saana Nilsson.

Keskustelussa pohditaan muun muassa, miksi tiedustelu kiehtoo kirjailijoita ja onnistuuko kirjallisuus kuvaamaan tiedustelumaailmaa.

Osallistu Supon lukuhaasteeseen

Tiedustelua käsittelevästä kirjallisuudesta kiinnostuneet voivat suorittaa Supon Instagramista löytyvän viiden kirjan lukuhaasteen. Supon työntekijät ovat vinkanneet kiinnostavia kirjoja haastetta varten.

Oodi kokoaa tilaisuuden kunniaksi tiedustelukirjallisuutta käsittelevän näyttelypöydän, joka on nähtävillä kaksi viikkoa ennen keskustelutilaisuutta. Supo haastaa myös muut kirjastot kokoamaan tiedustelua ja vakoilua käsitteleviä kirjanäyttelyitä syyskuun alkupuolella.

]]>

Turvallisuusselvityksiä on tehty kesäksi ennätysvauhtia

Mon, 10 Jun 2024 09:09:00 GMT

Suojelupoliisin tekemien turvallisuusselvitysten määrä on merkittävässä kasvussa tänä vuonna. Viime vuonna turvallisuusselvityksiä tehtiin 96 500. Tänä vuonna turvallisuusselvityksissä rikotaan ensi kertaa sadantuhannen raja. On hyvin todennäköistä, että selvityksiä tehdään on jopa yli 105 000, sillä hakemusten määrät ovat lisääntyneet kuluvan vuoden alkupuoliskolla noin 20 prosentilla. Selvitysten määrä on kasvanut useilla aloilla.

Supon turvallisuusselvitysosastolla esiintyy joka huhti-heinäkuussa ruuhkaa. Tuhansista kesätyöntekijöistä haetaan aina keväisin turvallisuusselvityksiä. Lisäksi monilla teollisilla toimialoilla on keväisin ja kesäisin huoltoseisokkeja, joita erityiset ammattilaiset suorittavat. Myös heidät on selvitettävä ennen kuin he voivat saada kulkuoikeuden turvallisuuskriittisiin tiloihin.

”Olemme varoitelleet asiakkaitamme kevätruuhkasta jo viime syksystä lähtien. Onneksi he ovatkin hajauttaneet hakemuksiaan pidemmälle ajalle, ja tilanne on itse asiassa nyt melko hyvä”, sanoo turvallisuusselvitysosaston asiakkuuspäällikkö Hannu Vahokoski.

Suojelupoliisi tekee selvityksiä eurooppalaisittain nopeasti

Suojelupoliisin tavoite on, että 90 prosenttia selvityksistä valmistuu kahden kuukauden kuluessa. Normaalitilanteessa selvitykset sujuvat nopeammin noin neljässä viikossa. Kevätruuhkan aikaan selvityksiin käytettävä aika venyy lähelle kahta kuukautta.

”Jos vertailemme muita läntisiä turvallisuuspalveluita, Suomi on nopeudessa ja tehokkuudessa aivan omaa luokkaansa. Jos puhutaan perusmuotoisista tai laajoista selvityksistä, niin näyttäisi siltä, että olemme Euroopan nopeimpien joukossa”, Vahokoski sanoo.

Kesäkuun alkupuolella selvitysten laatimisessa on mennyt keskimäärin noin neljä viikkoa. Kevätruuhka on siis ohi, vaikka hakemuksia on tullut paljon viime vuosia enemmän. Vahokosken mukaan Suojelupoliisissa on kehitetty selvitysprosesseja ja järjestelmiä.

”Olemme panostaneet paljon tekemiseemme. Työtä on tehty paljon, joten tulostakin on tullut. Laatu ei silti ole kärsinyt. Annamme joka vuosi tuhansia kirjallisia ilmoituksia löydöksistämme”, Vahokoski toteaa.

]]>

Venäjän Suomeen kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhka säilyy koholla

Tue, 26 Mar 2024 08:00:00 GMT

Venäjän toiminta on edelleen Suomen kansallisen turvallisuuden suurin uhka. Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona ja kohdistaa Suomeen vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista. Nato-jäsenyys kuitenkin suojaa Suomea kaikkein voimakkaimmilta toimilta. Pelotteen luominen ja vaikuttaminen Suomen Nato-jäsenyyden muotoutumiseen ovat Venäjän päätavoitteita Suomeen kohdistuvassa vaikuttamisessa.

Vastatiedustelutyöllä, tiedustelu-upseerien karkotuksilla ja tiukalla viisumipolitiikalla Suomi sai viime vuonna heikennettyä Venäjän henkilötiedustelun toimintamahdollisuuksia, mutta tiedustelu-uhka säilyy. Se voi kohdistua erityisesti Venäjällä edelleen matkustaviin tai oleskeleviin suomalaisiin tai suomalaisiin kolmansissa maissa.

Erityisesti kybermaailmaan sekä kriittiseen infrastruktuuriin liittyy kohonnut tiedustelun ja vaikuttamisen uhka. Sen sijaan massiivinen infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen Suomen alueella ei ole edelleenkään todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Välineellistetty maahanmuutto on Venäjälle tapa osoittaa tyytymättömyyttään Suomen Nato-jäsenyydestä ja ylipäänsä näyttää, mitä Venäjän epäyställiseksi kokemasta toiminnasta seuraa.

Suojelupoliisin arvion mukaan Venäjällä ole mitään syytä muuttaa toimintaansa rajalla lähitulevaisuudessa.

”Uhka on pitkäkestoinen, tämä on Venäjälle helppo tapa pitää Suomi varpaillaan,” toteaa Suojelupoliisin vt. päällikkö Teemu Turunen.

Venäjä muutti viime syksynä vakiintunutta käytäntöään Suomen vastaisella rajalla ja alkoi päästää rajanylityspaikoille henkilöitä ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja.

Suomeen kohdistuvan terrorismin uhkassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia

Terrorismin uhka on edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Todennäköisimmän terrori-iskun uhkan Suomessa aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Radikalisoituminen koskettaa Suomessa todennäköisesti yhä useammin myös alaikäisiä nuoria.

Euroopassa radikaali-islamistisesti motivoituneen terrori-iskun uhka on voimistunut viime vuoden aikana. Uhkan kasvuun vaikuttavat erityisesti Koraanien polttamiset Euroopassa sekä terroristijärjestö Hamasin ja Israelin välinen konflikti. Voimistunut uhka muualla Euroopassa ei ole vaikuttanut merkittävästi uhkatasoon Suomessa. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin vuosikirjaan.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Turvallisuusselvitysten määrän ennakoidaan kasvavan tänä vuonna

Fri, 26 Jan 2024 08:47:00 GMT

Suojelupoliisi teki 96 400 turvallisuusselvitystä vuonna 2023. Selvitysten määrä pysyi tasaisena verrattuna vuoteen 2022 jolloin turvallisuusselvityksiä tehtiin noin 97 000.

Pitkällä aikavälillä turvallisuusselvitysten määrä on noussut. Esimerkiksi vielä vuonna 2020 turvallisuusselvityksiä tehtiin hieman yli 88 300. Suojelupoliisi ennakoi, että vuonna 2024 turvallisuusselvitysten määrä nousee ensimmäistä kertaa yli sadan tuhannen.

”Turvallisuusselvitysprosessien kehittäminen sekä resursointi mahdollistavat sen, että voimme vastaanottaa enemmän hakemuksia”, sanoo asiakkuuspäällikkö Hannu Vahokoski Suojelupoliisin turvallisuusselvitysosastolta.

Kriittisen infrastruktuurin organisaatioiden selvityksiin on kiinnitetty erityistä huomioita

Turvallisuusselvityksissä on kiinnitetty erityistä huomiota kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. Esimerkiksi ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisiä laadittiin aiempaa enemmän. Keskeinen syy on Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan seurauksena muuttunut turvallisuusympäristö.

”Myös kriittisen infrastruktuurin toimijat ovat hakeneet selvityksiä aiempaa aktiivisemmin”, Vahokoski kuvailee.

Suomalaiset viranomaiset varautuvat myös CER-direktiivinen voimaantuloon vuonna 2024. Direktiivin tarkoitus on parantaa kriittisten palveluiden häiriönsietokykyä. Direktiivi velvoittaa kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvia yrityksiä turvallisuusjärjestelyihin, joista yksi merkittävin ovat turvallisuusselvitykset.

Suomen kriittisestä infrastruktuurista suuri osa on yritysten omistuksessa tai ylläpidossa. Niiden merkitys yhteiskunnan häiriöttömälle toiminnalle on keskeinen turvallisuusselvitykset ovat yrityksille tärkeä suojautumisen työväline.

Selvityksille kannattaa varata aikaa

Turvallisuusselvityksen laajuus riippuu tehtävästä, johon selvityksen kohteena oleva ihminen on hakeutunut. Perusmuotoisia turvallisuusselvityksiä tehdään määrällisesti eniten. Viime vuonna perusmuotoisia selvityksiä tehtiin hieman alle 40 900. Suppeita turvallisuusselvityksiä tehtiin noin 35 000. Laajojen turvallisuusselvitysten määrä oli noin 550.

Suojelupoliisin tavoitteena on, että 90 prosenttia selvityksistä valmistuu kahden kuukauden kuluessa. Selvitys voi valmistua myös lyhyemmässä ajassa, mutta työnantajien kannattaa aina varata selvityksen tekemiselle riittävästi aikaa.

]]>

Suojelupoliisin organisaatio tukemaan entistä paremmin tiedustelua

Tue, 02 Jan 2024 08:06:00 GMT

Suojelupoliisissa tuli 1.1.2024 voimaan uusi organisaatio. Tavoitteena on, että hieman hiottu organisaatio tukee entistä paremmin tiedonhankintaa ja Suojelupoliisin toimintaa tiedustelupalveluna. Aiemman yhdeksän yksikön sijaan Suojelupoliisissa on nyt kahdeksan osastoa: alueosasto, esikunta, hallinto- ja kehittäminen, terrorismintorjunta, tiedonhankinta, tiedustelu, turvallisuusselvitykset ja vastatiedustelu.

Osastoja johtavat osastopäälliköt:

Teemu Liikkanen alueosastoa
Saana Nilsson esikuntaa
Teemu Lehti hallinto- ja kehittämisosastoa
Risto Värtö terrorismintorjuntaa
Mikko Kurttila tiedonhankintaa
Pekka Hiltunen tiedustelua
Ilkka Hanski turvallisuusselvityksiä
Pertti Haaksluoto vastatiedustelua

Suojelupoliisin organisaatio on julkinen vain osastotasolla. Esikunta ja hallinto- ja kehittämisosasto toimivat suoraan päällikön alaisuudessa, muut osastot apulaispäälliköiden alaisuudessa.

Vt. päällikkönä toimii Teemu Turunen

Suojelupoliisin päällikkönä toimineen Antti Pelttarin siirryttyä eduskunnan pääsihteeriksi vuoden 2024 alusta, Suojelupoliisin vt. päälliköksi on nimitetty apulaispäällikkö Teemu Turunen. Turunen toimii Suojelupoliisin päällikkönä, kunnes uusi päällikkö on nimitetty. Suojelupoliisin päällikön nimittää valtioneuvosto sisäministerin esittelystä. Apulaispäällikkö Jonna Turunen jatkaa nykyisessä tehtävässään.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisin podcastin uusi tuotantokausi alkaa uusien juontajien voimin

Fri, 01 Dec 2023 09:54:00 GMT

Suojelupoliisin podcastin Supodin kolmas tuotantokausi käynnistyy 1. joulukuuta. Podcastin juontajina toimivat erikoistutkijat Veli-Pekka Kivimäki ja Hannamiina Tanninen. Vieraaksi studioon saapuu kattava joukko Suojelupoliisin asiantuntijoita.

Tuotantokauden kantavana teemana on tiedustelu. Kesällä 2024 tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Suojelupoliisista tuli turvallisuuspalvelun lisäksi myös tiedustelupalvelu. Kauden ensimmäisessä jaksossa pohditaankin, mitä muutos on merkinnyt Suojelupoliisille. Muissakin jaksoissa maailmaa katsotaan tiedustelun näkökulmasta.

”Tällä tuotantokaudella yritämme avata konkreettisemmin, mitä tiedustelupalvelu tekee. Miten monipuolisesti asioita seurataan ja minkälaisia kysymyksiä analyytikot esimerkiksi kysyvät itseltään asioita seuratessaan. Supon analyytikot kertovat muun muassa mitä asioita he seuraavat ja miten muutokset vaikuttavat Suomen kokonaisturvallisuuteen. Puhutaanpa yhdessä jaksossa hieman Tiitisen listastakin”, Tanninen kertoo.

Venäjää käsitellään monesta näkökulmasta

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut eurooppalaista turvallisuusympäristöä olennaisesti. Venäjä onkin toinen Supodin uudella tuotantokaudella useassa jaksossa kuuluva teema. Luvassa on Suojelupoliisin asiantuntijoiden arvioita muun massa Venäjän sisäisestä tilasta, Venäjän ja Kiinan suhteista sekä keinoista, joilla Venäjä pyrkii kiertämään pakotteita.

”Suomen Nato-jäsenyysprosessin yhteydessä puhuttiin paljon siitä, miten Venäjä mahdollisesti pyrkisi vaikuttamaan ja häiritsemään jäsenyysprosessia. Jatkossa Venäjä pyrkii vaikuttamaan siihen, millainen Nato-jäsen Suomesta tulee. Tätä vaikuttamistoimintaa Supodissa avaavat Venäjä-asiantuntijamme. On hienoa, että saamme jaettua virastossa olevaa asiantuntijuutta myös julkisesti”, sanoo Kivimäki.

Supodia voi kuunnella yleisimmiltä podcast-alustoilta. Jaksot julkaistaan kahden viikon välein perjantaiaamuisin.

]]>

Nämä asiat Supo toivoo sinun muistavan, kun hankit uutta verkkolaitetta

Mon, 20 Nov 2023 10:15:00 GMT

Mikä tahansa puutteellisesti suojattu verkkolaite voi olla mahdollistamassa vieraiden valtioiden kybervakoilua. Tietoomme on tullut useita tapauksia, joissa tiedustelupalvelun kyberoperaatioon liittyvää tietoliikennettä on reititetty suomalaisen kuluttajan verkkolaitteen kautta. Tyypillisesti kybervakoilussa hyödynnetään ohjelmistohaavoittuvuuden sisältäviä huonosti suojattuja reitittimiä, mutta vakoilukäyttöön voi joutua muukin Internetiin yhdistetty laite, joka ei ole suojattu tai jossa on laitteen hyväksikäytön mahdollistava ohjelmistohaavoittuvuus.

Näin kyberhyökkäys etenee

Vakoilevan valtion tiedustelupalvelu murtautuu suomalaisen organisaation tai kuluttajan reitittimelle, jonka kautta hän ohjaa kyberhyökkäyksensä varsinaiseen kohteeseen Suomessa tai muualla maailmassa. Kybervakoilun varsinaiselle kohteelle vakoiluun liittyvä liikenne näyttää tulevan suomalaisesta IP-osoitteesta. Haitallisen liikenteen havaitseminen on vaikeampaa, jos samasta IP-osoitteesta tulee myös tavallisen Internet-käyttäjän selailuliikennettä.

Suomessa on kymmeniä tuhansia reitittimiä, joissa on etähallinnan mahdollistava avoin yhteys Internetiin. Jos tällaisella laitteella on jokin haavoittuvuus, sen hyväksikäyttö on helppoa. Yhä useammassa kuluttajalaitteessa on internetyhteys, joka sallii laitteen etähallinnan internetistä käsin.

Reititintä käyttävä vakoileva taho ei useimmiten ole kiinnostunut yksittäisen ihmisen tiedoista. Tietoturvatoimet kannattavat kuitenkin myös oman turvallisuuden vuoksi, sillä samat toimet suojaavat laitteen käyttäjää sekä vieraiden valtioiden kybervakoilulta että kyberrikollisuudelta.

Toimi näin hankaloittaaksesi kybervakoilua

Huolehtimalla kotireitittimesi tietoturvasta, vaikeutat Suomeen ja muihin länsimaihin kohdistuvaa vakoilua. Toimi siis näin:

Käytä verkko-operaattorien tarjoamia reitittimiä, jotta laitteesi saa tarvittavat ohjelmistopäivitykset haavoittuvuuksien korjaamiseksi.
Estä laitteen etähallinta Internetistä käsin.
Reitittimien elinikä on tyypillisesti noin 3–5 vuotta, eikä niitä päivitetä sen jälkeen. Tarkista laitteen elinkaari valmistajan sivuilta.
Vaihda laitteen oletussalasanat, käytä riittävän turvallisia salasanoja.
Tarkista reitittimen tietoturva-asetukset Kyberturvallisuuskeskuksen ohjeilla.

Vieraiden valtioiden toimijat etsivät laitteista haavoittuvuuksia jatkuvasti eivätkä epäröi käyttää niitä. Huolehdithan, että sinun reitittimesi on kunnossa.

]]>

Suojelupoliisissa käynnistyy EU:n osarahoittama tekoälyä soveltava järjestelmähanke

Wed, 08 Nov 2023 08:05:00 GMT

Hankkeessa kehitetään työkaluja, jotka ‎parantavat Supon analyysikykyä automatisoimalla Supon ydintietojärjestelmän ‎toiminnallisuuksia koneälyn avulla. Tavoitteena on tunnistaa turvallisuutta ‎uhkaavia ilmiöitä ennalta ‎ja pystyä luomaan entistä luotettavampia tilannearvioita.‎

INTER-hankkeessa (Intelligence Analysis and Research Suite) kehitettävien tiedusteluanalyysi- ja ‎tutkimustyökalujen avulla luokitellaan ja ‎analysoidaan kasvavaa tietomassaa tekoälyavusteisesti.‎ Työvaiheiden automatisointi vähentää manuaalisen työn ‎määrää. Analyysikyvykkyyden parantaminen mahdollistaa tiedolla johtamisen, kun ‎tietoon ‎perustuvia päätöksiä pystytään tekemään perustellusti ja kohdennetusti niin Suojelupoliisin sisällä ‎kuin kumppanien kanssa.‎

Automaattisella jäsentelyllä voidaan löytää yhteyksiä ja heikkoja signaaleja, joita ‎‎manuaalisella tiedon haulla ei välttämättä löydetä. Samalla pienennetään sitä operatiivista riskiä, ‎‎että jokin tärkeä yhteys jää huomaamatta. Onnistumisen mittareita ovat muun muassa koulutettavien määrä ja asiakaspalaute.‎

Hankkeeseen etsittiin sopiva kumppani julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (29.12.2011/1531) mukaisella neuvottelumenettelyllä. Tarjouskilpailun voitti Reaktor Innovations Oy, joka valittiin hankkeen toteuttajaksi.

Hankinnan arvioitu kokonaishinta kaikkine kuluineen on ilman arvonlisäveroa neljä miljoonaa euroa. Hankkeen työt käynnistyvät marraskuussa 2023 ja hanke päättyy huhtikuussa 2026.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona

Thu, 12 Oct 2023 07:00:00 GMT

Suomen ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet merkittävällä tavalla Venäjän hyökkäyssodan, pakotteiden ja Nato-jäsenyyden myötä. Venäjä kohtelee nykyisin Suomea epäystävällisenä valtiona. Tämä on näkynyt esimerkiksi kielteisenä uutisointina Suomesta Venäjän mediassa ja päätöksenä sulkea Pietarin pääkonsulaatti.

”Venäjä keskittyy tällä hetkellä sodankäyntiin Ukrainassa ja kansainvälisen eristyksen lieventämiseen. Venäjän tiedustelun ja vaikuttamisen uhka Suomessa ei ole kuitenkaan kadonnut. Suomen liittyminen Natoon, sodan jatkuminen Ukrainassa, syvenevä vastakkainasettelu länsimaiden ja Venäjän välillä sekä lisääntyvät pakotteet saattavat voimistaa Venäjän vastatoimia Suomea kohtaan”, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Venäjän vaikuttamisen päätavoitteina on heikentää Naton ja Euroopan unionin yhtenäisyyttä sekä vähentää länsimaiden tukea Ukrainalle. Venäjä tarkkailee Suomen Nato-jäsenyyden kehittymistä ja sitä, miten Suomi toimii Venäjää kohtaan. Se on valmis toimiin Suomea vastaan, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Venäjä esittää omat toimensa vastauksena Suomen toimintaan. Nato-jäsenyys antaa kuitenkin suojaa vaikuttamisen väkivaltaisimpia muotoja vastaan.

Suojelupoliisi arvioi vuosi sitten, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut, mutta infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen Suomen alueella ei ole todennäköistä lähitulevaisuudessa. Merellä sijaitseva infrastruktuuri on haavoittuvampaa kuin maalla. Tämä arvio on edelleen voimassa. Suomi on varautunut uhkiin hyvin.

”Venäjän vaikuttaminen Suomeen on tällä hetkellä pääosin pelotteen luomista, ja esimerkiksi energiasektori on siinä tehokas kohde, vaikka todelliseen lamauttamiseen ei pyrittäisi. Venäjän mahdollisia toimia Suomea vastaan ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen ja jäljellä olevien kahdenvälisten yhteyksien heikentäminen, kuten jäljellä olevista sopimuksista irtautuminen. Myös palvelunestohyökkäyksillä voi luoda mielikuvaa infrastruktuurin ja palveluiden haavoittuvuudesta, vaikka niitä ei todellisuudessa vahingoiteta”, Suojelupoliisin erikoistutkija Suvi Alvari sanoo.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Suojelupoliisin viestintä
p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Vastasimme yleisimpiin kysymyksiin turvallisuusselvityksistä

Wed, 13 Sep 2023 06:33:00 GMT

Turvallisuusselvitys on todennäköisin tilanne, jossa tavallinen kansalainen päätyy tekemisiin Suojelupoliisin kanssa. Lähes satatuhatta suomalaista käy tänäkin vuonna läpi turvallisuusselvityksen.

Turvallisuusselvitykset ovat herättäneet viime viikkoina paljon julkista keskustelua, joten kokosimme vastauksia muutamiin kysymyksiin selvityksistä.

Miksi turvallisuusselvityksiä tehdään?

Turvallisuusselvitysten tarkoitus on suojata Suomen kansallista turvallisuutta. Selvityksiä tehdään organisaatioille, joiden toiminta vaikuttaa Suomen kansalliseen turvallisuuteen tai erittäin merkittävään yksityiseen taloudelliseen etuun. Tällaisia toimijoita voivat olla esimerkiksi ministeriöt, virastot tai Suomen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät yritykset. Turvallisuusselvityslaki määrittelee tarkoin, millaiseen toimintaan liittyen turvallisuusselvityksiä voidaan tehdä.

”Suojelupoliisi tarkastelee selvityksessä asioita, jotka voivat tehdä henkilöstä alttiin erilaiselle painostukselle tai joilla voi olla merkitystä arvioitaessa henkilön luotettavuutta tietyssä tehtävässä. Painostusta voivat harjoittaa esimerkiksi vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut tai rikolliset”, kuvailee turvallisuusselvitysyksikön päällikkö Ilkka Hanski.

Voiko Supo estää rekrytoinnin tehtävään?

Jos turvallisuusselvityksen yhteydessä tulee esiin sellaista tietoa, joka saattaa olla merkittävää tehtävän hoitamisen kannalta, Suojelupoliisi harkitsee aina tapauskohtaisesti asian ilmoittamista työnantajalle.

”Työnantaja arvioi tilanteen ja tekee aina päätöksen. Suojelupoliisi ei päätä turvallisuusselvityksen kohteena olevan henkilön rekrytoinnista”, sanoo Hanski.

Millaisia asioita Supo tyypillisesti ilmoittaa työnantajalle?

Turvallisuusselvityksessä ilmoitettavia asioita voivat olla esimerkiksi rikos, merkittävät taloudelliset vaikeudet, elämänhallinnan vaikeudet tai ulkomaansidonnaisuudet, jotka voivat altistaa painostukselle. Yleisesti kaikista turvallisuusselvityksistä noin 2-4 prosentista löytyy työnantajalle ilmoitettavaa tietoa.

Onko tiettyjen maiden kaksoiskansalaisuus automaattisesti turvallisuusselvityksessä ilmoitettava asia?

Minkään maan kansalaisuus ei ole automaattisesti eikä yksinään turvallisuusriski. Tiettyjen itsevaltaisten maiden tiedetään kuitenkin hyödyntävän ihmisten sidonnaisuuksia pyrkiessään painostamaan heitä salaiseen yhteistyöhön Suomen vahingoksi. Tällaisia sidonnaisuuksia voivat olla kohdemaassa olevat läheiset ja omaisuus, taloudellinen toiminta ja myös kansalaisuus osana kokonaisuutta.

”Selvityksellä suojellaan siis myös sen kohteena olevaa ihmistä, jotta hän ei joudu inhimillisesti kohtuuttomaan tilanteeseen painostuksen kohteeksi”, sanoo Hanski.

Kansalaisuuskysymykset eivät ole yksinään ole turvallisuusselvityksessä ilmoitettava tieto. Ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisen yhteydessä tehdään aina kulloiseenkin yksittäistapaukseen liittyvä kokonaisharkinta. Menettelyssä pääsääntöisesti myös kuullaan selvityksen kohteena olevaa henkilöä.

Jos Suojelupoliisi katsoo, että henkilöön liittyy sidonnaisuuksia, joita toinen valtio voi käytännössä hyödyntää painostamisen välineenä, ilmoittaa Suojelupoliisi nämä sidonnaisuudet turvallisuusselvityksen hakijalle, joka tekee päätöksen rekrytoinnista.

Voiko menneisyyden rikos olla ilmoitettava asia?

Jos turvallisuusselvityksen yhteydessä selviää, että henkilö on syyllistynyt rikokseen tai häntä epäillään rikoksesta, Suojelupoliisi harkitsee aina tapauskohtaisesti asian ilmoittamista työnantajalle.

”Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa se, minkä ikäinen ihminen on ollut rikoksen tehdessään ja kuinka kauan rikoksesta on kulunut aikaa. Myös rikoksen merkitystä juuri haettua tehtävää ajatellen punnitaan”, kuvailee Hanski.

Sama tapauskohtainen harkinta tehdään, jos turvallisuusselvityksessä löytyy muuta huomautettavaa, kuten maksuhäiriömerkintä tai ulosotossa olevia velkoja.

Mikä niissä turvallisuusselvityksissä kestää?

Turvallisuusselvitysten käsittelyajat ovat tällä hetkellä tavallista pidempiä. Syynä on hakemusten lisääntyminen. Tehtyjen turvallisuusselvitysten määrä on noussut viime vuosina. Viime vuonna selvityksiä tehtiin 97 000, kun taas vuonna 2021 selvityksiä tehtiin 90 378.

Supon tavoite on, että 90 prosenttia selvityksistä valmistuisi kahden kuukauden sisällä. Tällä hetkellä ollaan suurin piirtein tässä palvelutavoitteessa.

Yksi syy hakemusten määrän kasvuun on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Kansallisen turvallisuuden kannalta keskeiset hakijat, esimerkiksi kriittisestä infrasta vastuussa olevat yritykset ovat parantaneet varautumistaan. Osana varautumistaan organisaatiot hakevat kattavampia selvityksiä ja selvityksiä myös pidetään aktiivisemmin yllä.

”Myös Suojelupoliisin muutto viivästytti hakemusten käsittelyä keväällä. Uskomme, että käsittelyajat lyhentyvät loppuvuoden aikana, koska henkilöstöä tulee lisää ja automatisointikin etenee”, sanoo Ilkka Hanski.

Supon sivuilta löytyy kattava tietopaketti turvallisuusselvityksistä.

]]>

Teknologian kehitys murtaa suurvaltojen ja tiedustelupalveluiden monopolia

Tue, 20 Jun 2023 13:39:00 GMT

Huipputeknologian monopolin murtuminen ravistelee tiedustelupalveluiden toimintaympäristöä perustavanlaatuisella tavalla. Ei ole pitkä aika siitä, kun satelliittiteknologia tai huippuunsa kehittyneet kasvojentunnistusohjelmat olivat harvojen valtioiden ja tiedustelupalveluiden saatavilla. Tänä päivänä tilanne on toinen.

Teknologista kehitystä edistää vahvasti yksityinen sektori. Yksityiset toimijat tuottavat palveluita, joita aiemmin oli vain valtioiden käytössä. Esimerkiksi avaruus ei ole enää hetkeen ollut pelkästään valtiollisten toimijoiden pelikenttää. Toisaalta yritykset tuottavat aivan uudenlaisia palveluita, joita myös valtiolliset toimijat voivat hyödyntää. Tästä esimerkkinä on ollut satelliitti-internet, jolla on tuettu Ukrainassa viestintäyhteyksien toimintaa.

Kyvykkyys hyökkäykselliseen kybertoimintaan löytyy kymmeniltä valtioilta

Yksityiset yritykset levittävät teknologiset innovaatiot nopeasti myös maihin, joilla omaa vastaavan alan osaamista ei välttämättä ole. Lukuisilla mailla ja myös muilla toimijoilla on kyvykkyys ja tahto kybervaikuttamiseen ja -vakoiluun eli käytännössä toisten valtioiden suvereniteetin loukkaamiseen. Toimintaan tarvitaan myös tahto.

Kun teknologia on vapaasti kaikenlaisten toimijoiden saatavilla, oli kyse sitten valtioista, yksilöistä tai rikollisryhmistä, kasvavat mahdollisuudet teknologian hyödyntämiseen joko hyviin tai huonoihin tarkoituksiin. Teknologiaa päätyy myös niiden valtioiden ja muiden tahojen käsiin, jotka käyttävät teknologiaa esimerkiksi ihmisoikeuksien vastaisesti.

Autoritaarisilla valtioilla on oikeusvaltioita vähemmän pidäkkeitä teknologian kehityksessä. Esimerkiksi Kiina voi kehittää ja hyödyntää kasvojentunnistusteknologiaa välittämättä ihmisten yksityisyydensuojasta.

Myös Supo voi tehdä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa

Toisaalta murrosteknologiat tasoittavat kilpailutilannetta Suomen tai Suojelupoliisin kaltaisen pienemmän toimijan näkökulmasta. Kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellistä teknologiaa kehitetään paljon yksityisellä sektorilla ja viranomaisten ja yritysten pitää miettiä, miten tätä osaamista voidaan hyödyntää.

Tiedustelu- ja turvallisuuspalveluna Supon on tietenkin suojattava aina toimintaansa, koska vain siten Supo suojaa Suomea ja suomalaisia. Emme voi ulkoistaa yksityisille toimijoille toimintaamme, sillä viranomainen kantaa aina toiminnastaan vastuun. Lainsäädäntö asettaa tietyt rajat toiminnalle, mutta silti teknologian saralla yhteistyö voisi olla nykyistä syvempää.

Olennaista on myös, miten teknologian kansallista kehittämistä voidaan suojata. Suomalainen osaaminen kiinnostaa vakoilevia valtioita.

Kolumni perustuu Supon esikuntapäällikön Saana Nilssonin puheenvuoroon Kultaranta-keskusteluissa 19.6.

Katso Kultaranta-keskustelu Yle Areenasta.

]]>

Ratakadulla työskennelleet kertovat videolla historiallisesta rakennuksesta

Mon, 22 May 2023 11:06:00 GMT

Kevään aikana Suojelupoliisi on kaikessa hiljaisuudessa jättänyt taakseen Ratakadun legendaarisen korttelin. Suojelupoliisi ja sen edeltäjät ehtivät toimia Ratakadulla yli sadan vuoden ajan. Muutosta kerrottiin julkisuuteen toukokuun alussa.

Ratakatu on nähnyt monta suomalaisen historian tärkeää vaihetta. Rakennukseen on liittynyt jo pitkään vahvoja mielikuvia ja mystiikkaakin. Supolaisillekin Ratakatu on ollut tärkeä paikka. Siksi Suojelupoliisi on julkaissut videon, jolla Ratakadulla vuosia työskennelleet Saana Nilsson, Anna Santaholma Orellana ja Kari Harju, jotka kertovat rakennuksesta.

"Kyllähän siinä iso pala suomalaista turvallisuushistoriaa jää taakse, kun Suojelupoliisi on nimenomaan personoitunut tähän taloon. Uutisissa on näytetty ulko-ovea, kun ei täältä juuri muuta kuvaa ole saatu ja se on ihmisille tullut tutuksi", Suojelupoliisissa pitkän uran tehnyt Harju kuvailee videolla.

Ratakadun sisäpuolelle on päässyt näkemään harva. Videon kautta kansalaiset pääsevät kurkistamaan legendaariseen rakennukseen supolaisten silmin.

"Rakennushan on tosi kaunis. Täällä on todella paljon erilaisia kauniita yksityiskohtia. Erityisesti pidin käytävien ja kattojen maalauksista sekä kaakeliuuneista", kuvailee Orellana Santaholma.

Yli sata vuotta suomalaista turvallisuushistoriaa

Ratakatu 12 valmistui vuonna 1896. Rakennus oli aluksi vuodesta 1897 lähtien asumiskäytössä. Valtaosa asukkaista oli valtion virkamiehiä. Venäjän valtio osti rakennuksen 1900-luvun alussa. Ratakatu 12 muuttui santarmien ja upseerien asunnoiksi.

Suojelupoliisin edeltäjä Etsivä keskuspoliisi (EK) perustettiin vuonna 1919. EK toimi ensimmäiset vuotensa Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa. Ratakadulle virasto muutti vuonna 1921. Siitä lähtien Supo ja sen edeltäjät toiminut rakennuksessa. Ratakatu oli viraston päämaja aina vuoteen 2023 asti.

Ratakadun korttelissa on toiminut vuosikymmenten saatossa paljon muitakin toimijoita, kuten poliisin eri toimintoja sekä kaupungin virastoja. Supon kasvaessa käytännössä koko kortteli päätyi viraston haltuun.

Muuton myötä Suojelupoliisin päämaja on väliaikaisissa tiloissa Katajanokalla. Suojelupoliisi odottaa uuden toimitalon valmistumista vuonna 2025.

]]>

Suojelupoliisi on muuttanut pois Ratakadulta

Tue, 02 May 2023 11:20:00 GMT

Suojelupoliisi on muuttanut pois perinteisestä osoitteestaan Ratakatu 12:ssa. Suojelupoliisi toimii väistötiloissa siihen asti, kunnes pääsee muuttamaan uuteen toimitaloon Kaartinkaupunkiin vuoden 2025 aikana.

Suojelupoliisi ja sen edeltäjävirastot ehtivät toimia Ratakadulla yli sata vuotta, mutta tilat tulivat elinkaarensa päähän eikä niissä enää olisi voinut työskennellä ilman perusteellista remonttia.

Ratakadun tilat siirtyvät vähitellen tilojen vuokranantajan Senaatin haltuun. Senaatti päättää aikanaan tilojen jatkokäytöstä.

Suojelupoliisin käyntiosoite on muuttunut

Suojelupoliisin entinen käyntiosoite Ratakatu 12 on nyt jäänyt historiaan. Uusi käyntiosoitteemme on Katajanokanlaituri 3, 00160 Helsinki.

Muut yhteystietomme pysyvät ennallaan:
• Postiosoite: PL 151, 00121 Helsinki
• Puhelin (vaihde): 0295 480 131

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi tarttuu sisäministeriön tarkastuskertomuksessa esiin nostettuihin muutostarpeisiin

Thu, 27 Apr 2023 07:28:00 GMT

Sisäministeriö pyysi alkuvuodesta Suojelupoliisilta selvitystä Suojelupoliisin toiminnasta ja menettelyistä, jotka liittyvät Suojelupoliisin entiseen virkamieheen Matti Saarelaiseen. Sisäministeriö julkaisi saamansa selvityksen perusteella tarkastusraporttinsa 27. huhtikuuta. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari pitää tärkeänä, että sisäministeriö on perehtynyt julkisuudessa paljon käsiteltyyn aiheeseen ja ottanut huomioon myös salassa pidettävät tiedot kokonaiskuvan saamiseksi.

”Tutustumme raporttiin tarkasti, ja arvioimme sen pohjalta tarvittavat toimenpiteet. Jo nyt voi kuitenkin sanoa, että kehittämistarpeet liittyvät erityisesti riskienhallintaan. Olemme jo nostaneet tämän asian kärkeen sisäisessä tarkastuksessamme, jotta meillä on jatkossa selkeät menettelytavat omaan henkilöstöömme liittyvien riskien käsittelyyn”, Pelttari toteaa.

Suojelupoliisi on kasvanut hyvin nopeasti viime vuosien aikana, ja hallinnollisten prosessin kehittäminen ei ole kaikin osin edennyt samassa tahdissa operatiivisen toiminnan ja tiedustelupalvelutehtävän rakentamisen kanssa. Tiedustelulakien voimaantulosta lähtien Suojelupoliisi on keskittynyt erityisesti operatiivisen toiminnan laillisuusvalvontaan, joka toimiikin hyvin. Nyt parhaillaan käynnistetään Suojelupoliisin uutta sisäisen tarkastuksen toimintoa tukemaan Suojelupoliisia hallintoprosessien ja riskienhallinnan tehokkuuden arvioimisessa ja kehittämisessä.

”Vaikka kyse on pääosin yli 20 vuotta sitten tapahtuneista asioista, on selvää, että asian käsittely olisi voinut mennä Suojelupoliisissa paremmin. Työmme onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että salassa pidettävä tieto pysyy salassa. Yhtä tärkeää on kuitenkin se, että suomalaisen yhteiskunnan luottamus Suojelupoliisiin säilyy. Se edellyttää esimerkiksi sitä, että Suojelupoliisin julkiset asiakirjat ovat myös median käytettävissä,” Pelttari sanoo.

Saarelaisen ja Suojelupoliisin toiminnan käsittely julkisuudessa on vaikuttanut pitkään supolaisten työhön ja herättänyt henkilöstössä paljon keskustelua.

”Suojelupoliisin ydintehtävä on Suomen kansallisen turvallisuuden ja suomalaisten suojaaminen. Vaikka julkisuuteen on välillä näkynyt voimakkaasti yhden entisen työntekijän tilanne, samaan aikaan Supo virastona ja supolaiset ovat saaneet aikaan todella merkittäviä tuloksia työssään. Olen tavattoman ylpeä Supon työntekijöistä”, Pelttari korostaa.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Venäjän henkilötiedustelu on ajettu ahtaalle Suomessa

Thu, 30 Mar 2023 07:00:00 GMT

Venäjä – mutta myös Kiina ja eräät muut valtiot – pyrkivät tiedustelun keinoin keräämään tietoa, jota ne käyttävät omaksi edukseen ja Suomea vastaan. Suojelupoliisi (Supo) onnistui heikentämään Venäjän henkilötiedustelua Suomessa vuoden 2022 aikana merkittävästi.

”Venäjän tiedusteluaseman koko pieneni viimeisen vuoden aikana noin puoleen aiemmasta. Tiedustelu-upseerien määrän laskun pääsyynä olivat Suojelupoliisin aloitteesta tehdyt tiedustelu-upseerien karkotukset ja viisumien epäämiset”, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi Supon vuosikirjan julkistuksen yhteydessä 30. maaliskuuta.

Tiedustelu-upseerien määrän vähentyminen ja Venäjän rajan yli tapahtuvaan matkustamiseen liittyvät rajoitukset ovat heikentäneet merkittävästi Venäjän henkilötiedustelun operatiivisia toimintamahdollisuuksia Suomessa. Diplomaattipeitteellä tehtävä tiedustelu on ollut Venäjän henkilötiedustelun päämenetelmä ulkomailla.

”Venäjä pyrkii edelleen sijoittamaan tiedustelu-upseereitaan diplomaattipeitteelle, mutta ajan myötä sen on pyrittävä korvaamaan henkilötiedusteluun syntynyttä aukkoa esimerkiksi ottamalla käyttöön enemmän muita peitteitä myös ulkomailla. Henkilötiedustelussa kontaktien rakentaminen on kuitenkin erittäin pitkäjänteistä toimintaa eikä korvaavaa toimintamallia saada käyttöön hetkessä”, Pelttari totesi.

Venäjä pyrkii paikkaamaan henkilötiedustelun ongelmia myös kybervakoilulla. Kybervakoilu korvaa henkilötiedustelua kuitenkin vain osittain, koska sillä saatava tieto on luonteeltaan erilaista. Vuoden 2022 toisella puoliskolla Venäjän Suomeen kohdistamat kybervakoiluyritykset olivat entistä aktiivisempia.

Terrorismin uhka on pysynyt pääosin ennallaan

Terrorismin uhka Suomessa on pysynyt Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut, radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt ennallaan. Suomessa on sekä äärioikeistolaisia että radikaali-islamistisia toimijoita, joilla on todennäköisesti halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen.

Todennäköisimmän uhkan aiheuttavat näiden ideologioiden yksittäiset kannattajat ja pienryhmät. Lyhyellä aikavälillä iskut ovat epätodennäköisiä. Ukrainan sota-alueelta leviävät laittomat aseet todennäköisesti kasvattavat ääritoimijoiden väkivaltakyvykkyyttä Euroopassa. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin vuosikirjaan.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Päällikön kolumni: Venäjä hankaloitti tiedusteluaan lännessä aloittamalla sodan Ukrainassa

Fri, 24 Feb 2023 07:07:00 GMT

On kulunut vuosi siitä, kun Venäjä laajensi sotaa Ukrainassa hyökkäämällä massiivisin voimin Ukrainaan useassa kohdassa. Vielä Venäjän hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä monet arvioivat, että sota saattaisi olla nopeasti ohi. Nopeasti kävi selväksi, että ukrainalaiset ovat valmiita suuriinkin uhrauksiin maansa puolesta ja että sota voi jatkua pitkään.

Venäjän hyökkäys on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä pitkäksi aikaa. Turvallisuusuhkat mielletään helposti sotilaallisiksi, mutta ne ovat käytännössä luonteeltaan moninaisempia. Suojelupoliisin tehtävä on hankkia tietoa ja torjua valtiollista vaikuttamista ja vakoilua.

Tiedustelun merkitys kasvaa kiristyneessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä entisestään. Kun diplomaattinen ja muu arkinen kanssakäyminen ovat vähentyneet merkittävästi, tiedustelun merkitys tiedonhankintakeinona korostuu. Molemmin puolin tarvitaan yhä enemmän tietoa tulevista aikeista ja päätöksistä.

Venäjä on kaventanut omaa liikkumatilaansa tiedustelussa

Hyökkäyssota on hankaloittanut Venäjän henkilötiedustelua. Sota johti useissa Euroopan maissa tiedustelu-upseerien karkotuksiin. Venäjän edustajien kanssa tehtävään yhteystyöhön suhtaudutaan nyt paljon varauksellisemmin. Myös Euroopan maiden pyrkimys eroon venäläisestä energiasta heikentää Venäjän mahdollisuuksia vaikuttaa pitkällä tähtäimellä.

Venäjän tiedustelun ja vaikuttamisen uhka ei ole kadonnut, vaikka sen toiminta lännessä on vaikeutunut. Venäjä on perinteisesti hyödyntänyt eniten diplomaattipeitettä henkilötiedustelussaan. On todennäköistä, että Venäjä on pakotettu käyttämään enenevässä määrin tiedustelussaan muita peitteitä. Tietoa voidaan pyrkiä hankkimaan esiintymällä esimerkiksi tutkijoina, toimittajina tai yritysmaailman edustajina.

Venäjä on jo suunnannut tiedusteluaan voimakkaammin kybermaailmaan. Se näkyy tavallista aktiivisempana ja tarkemmin kohdennettuna kybertoimintana myös Suomessa.

Venäjä pyrkii hyödyntämään olemassa olevia ristiriitoja

Venäjän intressinä on nakertaa itseensä kohdistuvien pakotteiden kannatusta Euroopan maissa. Venäjä pyrkii horjuttamaan Euroopassa kansalaisten luottamusta poliitikkoihin ja viranomaisiin. Tyypillisesti tämä tapahtuu tarttumalla yhteiskunnassa jo valmiiksi oleviin ristiriitoihin, sillä Venäjä ei pysty luomaan ilmiöitä tyhjästä.

Venäjän reaktiot Suomen Nato-jäsenyyden hakemiseen ovat olleet toistaiseksi maltillisia. Suomessa Nato-jäsenyydellä on vahva kansan tuki, joten siihen on vaikeaa vaikuttaa. Sen sijaan Venäjä suuntaa todennäköisemmin vaikuttamistaan ja tiedonhankintaansa siihen, millaiseksi Suomen Nato-suhde muodostuu. On mahdollista, että tulevina kuukausina nähdään jyrkkiäkin kannanottoja.

Suomessa Venäjä voi myös pyrkiä vaikuttamaan erityisesti venäjänkieliseen vähemmistöön. Venäjä ei niinkään pyri kääntämään Suomessa asuvia venäjänkielisiä Putinin hallinnon kannattajiksi. Sen sijaan se voi pyrkiä luomaan epäluottamusta suomalaisia päättäjiä ja viranomaisia kohtaan.

Euroopan on tärkeää olla Ukrainan tukena

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on valtava inhimillinen katastrofi, jonka vaikutukset näkyvät Euroopassa pitkään. Euroopalle on tärkeää, ettei Venäjä voita sotaa. Venäjällä uskotaan, että sodan pitkittyessä lännen tuki Ukrainalle heikkenee.

Tuki Ukrainalle on ratkaisevan tärkeää ukrainalaisten, mutta myös Euroopan kannalta. Olen vakuuttunut, että suomalaiset seisovat ukrainalaisten rinnalla myös jatkossa.

Antti Pelttari
Suojelupoliisin päällikkö

]]>

Venäjän hyökkäyssota heijastui turvallisuusselvitysten määrään

Fri, 27 Jan 2023 08:42:00 GMT

Suojelupoliisi teki noin 97 000 turvallisuusselvitystä vuonna 2022. Selvitysten määrä kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen, sillä vuonna 2021 turvallisuusselvityksiä tehtiin kaikkiaan vajaat 90 400.

Suojelupoliisin turvallisuusselvitysyksikön päällikön Ilkka Hanskin mukaan keskeinen syy kasvuun on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Hyökkäyssota muutti Suomen toimintaympäristöä, mikä sai osan organisaatioista hakemaan selvityksiä aktiivisemmin. Selvityksiä myös pidetään aktiivisemmin yllä.

”Ilman Venäjän hyökkäyssotaa kasvu ei olisi ollut näin suurta”, sanoo Hanski. ”On hienoa, että Suomessa kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisissä tehtävissä työskentelevillä on voimassa olevat turvallisuusselvitykset.”

Myös EU:n ilmailulainsäädäntöön perustuva turvallisuusselvityslain muutos vuonna 2020 heijastuu yhä turvallisuusselvitysten määrään. Muutoksen myötä yhä useampi lentokentällä työskentelevä tarvitsee turvallisuusselvityksen. Lisäksi lainsäädäntöön on valmisteilla muitakin muutoksia, jotka tulevat toteutuessaan kasvattamaan turvallisuusselvitysten määrää entisestään.

Keskimääräiset käsittelyajat pysyivät alle palvelulupauksen

Vuonna 2022 tehdyistä turvallisuusselvityksistä vajaat 35 300 oli muodoltaan suppeita ja noin 40 650 perusmuotoisia. Laajoja turvallisuusselvityksiä tehtiin 406. Vajaat 20 700 hakemusta pystyttiin liittämään suoraan samasta henkilöstä aiemmin tehtyyn selvitykseen.

Turvallisuusselvitysten määrän kasvusta huolimatta keskimääräiset käsittelyajat pysyivät alle palvelulupauksen eli 35 päivän vuonna 2022.

Suojelupoliisin turvallisuusselvitysten tarkoitus on estää Suomen turvallisuuden kannalta olennaisten tietojen päätyminen vääriin käsiin. Henkilöturvallisuusselvityksessä tarkastellaan ihmisen taustoja, jotta hänen luotettavuutensa voidaan varmistaa.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981 tai media@supo.fi

]]>

Vakoilutapaukset kuohuttavat Pohjoismaissa – tapahtuuko vastaavaa Suomessa?

Wed, 23 Nov 2022 14:11:00 GMT

Viime viikkoina uutiset ovat kertoneet useista poikkeuksellisista vakoiluepäilyistä Pohjoismaissa. Norjassa otettiin kiinni brasilialaisena tutkijana esiintynyt henkilö, jonka epäillään olevan todellisuudessa venäläinen illegaali. Perinteisellä syvällä peitteellä olevat illegaalit ovat pitkän ja perusteellisen koulutuksen saaneita tiedustelu-upseereita, joille on luotu täydellinen ulkomaalaisen henkilön identiteetti.

Ruotsissa puolestaan nostettiin lokakuussa syytteet kahta veljestä vastaan, joiden epäillään vakoilleen Venäjän sotilastiedustelun GRU:n hyväksi. Toinen heistä on työskennellyt Ruotsin turvallisuuspalvelu Säpossa sekä sotilastiedustelussa. Uusin vakoilu-uutinen saatiin tiistaina, kun Ruotsi pidätti kaksi ihmistä epäiltynä vakoilurikoksista.

Tapaukset ovat yhdistyneet monen mielessä kiristyneeseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Onko vakoilu yhtäkkiä lisääntynyt dramaattisesti Pohjoismaissa?

Yksinkertainen vastaus on ei.

Vaikka tapaukset ovat olleet julkisuudessa nyt samaan aikaan, niiden aikajänne on pitkä. Ruotsissa eilen julkistetussa pidätyksessä rikosten epäillään alkaneen vuonna 2013. Lokakuussa syytteet saaneiden veljesten epäillään vuotaneen tietoja GRU:lle vuosien ajan. Heidät pidätettiin jo vuonna 2021 eli myös tutkinta on kestänyt jo tovin.

Pohjoismaihin kohdistuva tiedustelu ja vakoilu on aktiivista

Muita johtopäätöksiä tapauksista voidaan kuitenkin tehdä. Ne kertovat siitä, että Pohjoismaita tiedustellaan ja vakoillaan aktiivisesti. Vakoilevia valtioita kiinnostaa Pohjoismaissa esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko, arktiset alueet sekä tiettyjen alojen teknologinen osaaminen.

Tapaukset kertovat, että Pohjoismaihin kohdistuvassa toiminnassa käytössä on koko henkilötiedustelun paletti. Venäjä suosii henkilötiedustelussa erityisesti diplomaattipeitettä, sillä se tarjoaa diplomaattisen koskemattomuuden. Illegaalit ja tiedustelupalveluihin ujutetut myyrät ovat huomattavasti harvinaisempia. Norjan ja Ruotsin tapaukset ovat näin ollen – onneksi – harvinaisia.

Myös tämän laatuiset uhkat ovat kuitenkin todellisia, kuten olemme nyt saaneet havaita. Perinteinen henkilötiedustelu eri keinoineen ei ole menettänyt merkitystään.

Voisiko vastaavaa tapahtua Suomessa?

Ruotsi ja Norja ovat Suomen läheisimpiä naapureita. Paljastuneet vakoilutapaukset herättävät monen mielessä kysymyksen, miksi Suomessa ei paljastu vakoojia. Myös Suomeen kohdistuu jatkuvaa ja pitkäjänteistä ulkovaltojen tiedustelutoimintaa ja vakoilua, mutta Suojelupoliisi pyrkii puuttumaan vakoiluyrityksiin varhaisessa vaiheessa, ennen kuin tietoa vaarantuu tai varsinainen rikos ehtii tapahtua. Silti Suomessakaan ei voida täysin sulkea pois vastaavien tapausten paljastumista.

Vakoilu on noussut nyt näyttävästi otsikoihin, mutta Suojelupoliisin työssä se on arkea. Suomeen on kohdistunut aina kokoonsa nähden paljon tiedustelua maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Tänne sijoitettuna on tälläkin hetkellä kymmeniä vieraiden valtioiden tiedustelu-upseereja.

Nyt julkisuuteen tulleet tapaukset osoittavat, että vakoilu on hyvin pitkäjänteistä työtä. Vakoilevien valtioiden aikajänne ulottuu vuosien, joskus jopa vuosikymmenten päähän. Se korostaa pitkäjänteisen torjuntatyön merkitystä. Monissa Länsi-Euroopan maissa vastavakoilutyöstä säästettiin kylmän sodan päätyttyä. Suojelupoliisin vastavakoilua ei koskaan ajettu alas. Se on ollut kaukaa viisas päätös.

]]>

Kansallisen turvallisuuden katsaus: Venäjän tiedustelun toimintatapa muuttuu

Thu, 29 Sep 2022 07:01:00 GMT

Venäjän tiedustelupalvelujen perinteinen päämenetelmä on diplomaattipeitteellä tehtävä henkilötiedustelu. Se on vaikeutunut merkittävästi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa, koska länsimaat ovat karkottaneet venäläisiä diplomaatteja. Vaikka Suomessa tiedustelu-upseereita edelleen toimii, suomalaiset ovat todennäköisesti ainakin toistaiseksi katkaisseet yhteytensä venäläisiin verkostoihinsa ja tietoa on saatavissa tavanomaisia kanavia pitkin vähän.

Venäjän tiedustelupalvelut pyrkivät todennäköisesti muokkaamaan toimintaansa vastaamaan muuttuneita olosuhteita.

”Pidämme erittäin todennäköisenä, että Venäjä suuntaa talven aikana vakoiluaan kyberympäristöön”, päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalvelut kohdistavat aiempaa enemmän tiedonhankintaa Venäjällä oleskeleviin ja vieraileviin ulkomaalaisiin. Myös länsimaissa työskentelevät venäläiset saattavat olla kotimaassaan vieraillessaan tiedonhankinnan kohteena. Kriittisissä tehtävissä Suomessa työskenteleviin Venäjän kansalaisiin voi kohdistua Venäjän viranomaisten painostusta.

Myös Venäjän harjoittaman yritysvakoilun uhka kasvaa, koska pakotteiden vuoksi maalla on tarve käynnistää länsituontia korvaavaa huipputeknologian tuotantoa. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisissa yrityksissä tietoturva on nyt korostuneen tärkeää.

Tuleva Nato-jäsenyys tekee Suomesta Venäjälle aiempaa kiinnostavamman tiedustelun ja vaikuttamisen kohteen. On mahdollista, että Venäjä yrittää hankkia Natoa koskevaa tietoa Suomen kautta. Venäjä arvioi, millainen Naton jäsen Suomi on ja päättää vaikuttamisen tavoitteista ja keinoista sen mukaan.

Sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa että Suomen Nato-jäsenyysprosessi ovat nostaneet Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa uhkaa fyysisessä ja kyberympäristössä.

”Kriittisen infrastruktuurin lamauttaminen kyberhyökkäyksellä ei ole Supon arvion mukaan lähitulevaisuudessa kuitenkaan todennäköistä”, Pelttari kertoo.

Venäjän lisäksi Kiinan vakoilu ja vaikuttaminen muodostavat Suomelle merkittävän kansallisen turvallisuuden uhkan. Kiinan Suomeen kohdistama tiedustelu on edelleen aktiivista, eikä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ole vaikuttanut siihen merkittävästi. Kiina käyttää keinoina edelleen sekä henkilötiedustelua että kybervakoilua.

Itsevaltainen valtio voi saada pääsyn tai vaikutusvaltaa suomalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin esimerkiksi yrityskauppojen tai investointien avulla. Riskinä on, että toinen valtio hankkii näin tietoa suomalaisen yhteiskunnan kriittisten palvelujen tai viranomaisten toiminnasta.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisin uuden toimitalon peruskivi on muurattu

Tue, 13 Sep 2022 10:32:00 GMT

Suojelupoliisin uuden toimitalon peruskivi muurattiin maanantaina 12. syyskuuta. Tilaisuudessa puhuivat sisäministeri Krista Mikkonen, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari, talon rakennuttajan Senaatin konsernijohtaja Jari Sarjo ja toteuttajan SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola.

”Moderni turvallisuus- ja tiedustelupalvelu tarvitsee tässä ajassa paitsi uusia menetelmiä myös uusia välineitä. Yksi tällainen väline on tämä uusi toimitalo”, sanoi sisäministeri Krista Mikkonen.

Työmaalla on tapahtunut tämän vuoden aikana paljon. Varsinaiset työt tontilla pääsivät käyntiin, kun työmaa sai rakennusluvan helmikuussa 2022. Työt aloitettiin puolustusvoimien käytöstä poistuneiden rakennusten purkutöillä. Parhaillaan työmaalla tehdään maanrakennus- ja louhintatöitä. Talon perustusten valutyöt ovat alkaneet ja ne valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Pian on alkamassa rakennuksen elementtirungon asennus.

Rakennushanke etenee tällä hetkellä aikataulussaan ja Suojelupoliisin on tarkoitus muuttaa uuteen taloon vuonna 2025.

”Peruskiven muuraus on konkreettinen askel, joka vie meidät lähemmäksi Suojelupoliisin uuden päämajan valmistumista. Toivon, että myös päämajamme sijainti kuvaa rooliamme yhteiskunnassa: haluamme olla keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tiivis vuorovaikutus päättäjien, muiden viranomaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan kanssa on ainoa keino varmistaa kansallinen turvallisuus”, sanoi Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari tilaisuudessa.

Muuraustilaisuudessa peruskiven aikakapseliin talletettiin tuleville sukupolville muistoksi tästä aikakaudesta päivän sanomalehti, Suojelupoliisin vuosikirja ja strategia sekä usb-muistitikku, joka sisälsi kuvan Suojelupoliisin nykyisestä toimitalosta Ratakatu 12:ssa sekä Suojelupoliisin nykyisen organisaatiokaavion. Aikakapseliin laitettiin myös peruskirja, jossa kerrataan talon suunnittelun ja rakentamisen tähänastisia vaiheita.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suomen kyberturvallisuus vaatii viranomaisilta ennakkoluulotonta yhteistyötä

Tue, 12 Jul 2022 06:00:00 GMT

Suojelupoliisi ja Traficom tiedottavat

Kybermaailma ei piittaa valtioiden rajoista, ja siksi suomalaisen yhteiskunnan suojeleminen verkossa on monimutkaisempaa kuin vaikkapa rajojen koskemattomuuden puolustaminen. Suomen kykyä havaita ja estää valtiollista vakoilua on parannettava.

”Kun puhutaan kyberturvallisuuden parantamisesta, kaivataan usein jotain helppoa ja nopeaa ratkaisua. Mielestäni mitään hopealuotia ei ole, vaan ainoa mahdollisuus on tiivis ja ennakkoluuloton yhteistyö. Yrityksillä on suuri vastuu omien palvelujensa tietoturvasta, ja viranomaisten on vaihdettava havainnoista tietoa niin, että uhkiin voidaan vastata tehokkaasti”, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Itsevaltaisten maiden kybervakoilu voimistui pandemian aikana, eikä toiminnan odoteta laantuvan pitkälläkään aikavälillä. Kireä turvallisuustilanne korostaa suojautumista kyberuhkilta. Suojelupoliisi torjuu Suomeen kohdistuvia kyberuhkia, kuten vieraiden valtioiden vakoilua, jatkuvasti yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Viranomaisten rinnalla kyberuhkia torjuvat Suomessa tuhansien yritysten ja organisaatioiden tietoturva-ammattilaiset.

Suomessa on pitkät perinteet luottamuksellisessa yhteistyössä kyberturvallisuuden edistämiseksi yhteiskunnan eri sektoreiden välillä. Tätä työtä tukee merkittävästi Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.

"Erilaisia kybertapahtumia näkyy päivittäin, ja meille raportoitujen tapausten määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvanut jyrkästi. Meillä Suomessa etuna on kuitenkin korkea osaaminen ja koulutus sekä kansalaisten hyvät perustaidot, jotka voivat vähentävät kyberrikollisuuden ja -huijausten vaikutuksia. Suomen erityisenä etuna on vahva luottamus, yhteistyö ja avunanto niin viranomaisten kuin eri organisaatioidenkin välillä. Nämä kaikki ovat tärkeitä ominaisuuksia, joiden varaan yhteiskunnan varautumista on rakennettava", toteaa Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa.

Supo ja Traficom järjestävät keskustelun kyberturvallisuudesta SuomiAreenalla tänään

Suojelupoliisi ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom järjestävät Porin SuomiAreenalla keskustelun teknologian kehityksen turvallisuusvaikutuksista tänään 12.7. Keskustelua voi seurata paikan päällä Porissa tai verkkolähetyksenä.

Teknologian nopea kehitys näkyy kilpajuoksuna myös tiedustelun maailmassa. On yhä vaikeampaa olla näkymätön, jos esimerkiksi kasvojen tunnistuksella seulotaan esiin henkilöitä väkijoukoista. Jokaisesta jää myös jatkuvasti jälkiä verkkoon, kun yhä suurempi osa palveluista ja vuorovaikutuksesta toimii älypuhelimen välityksellä. Näin syntyvää digitaalista historiaa on vaikea väärentää ja sen puuttuminen on epäilyttävää.

”Myös Suojelupoliisin on pystyttävä sekä vastaamaan uudenlaisiin uhkiin että hyödyntämään uudet mahdollisuudet omassa tiedonhankinnassa. Se tarkoittaa käytännössä jatkuvia investointeja, jotta oma suorituskykymme pysyy yllä”, Pelttari muistuttaa.

"Kyberturvallisuuden kehittämiseksi tarvitaan meidän kaikkien panosta. Yhteistyön lisäksi on panostettava tutkimukseen, koulutukseen ja tiedonvaihtoon. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja niitä hyödyntäviä uusia toimijoita syntyy tälle kentälle – meidän on pidettävä tuntosarvet herkkinä, jotta pysymme tässä kilpajuoksussa ehdottomasti edellä, tai ainakin tasoissa", painottaa Karlamaa.

Teknologia muovaa elämäämme – sujuvampaa arkea vai vakoilijan paratiisi?

• 12.7.2022 klo 17.00-17.45
• Raatihuoneenpuiston lava (Teatterikatu 7, Pori)

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Supo ja Traficom SuomiAreenalla: Teknologia muovaa elämäämme – sujuvampaa arkea vai vakoilijan paratiisi?

Tue, 14 Jun 2022 07:13:00 GMT

SuomiAreenan keskustelu 12.7. pureutuu teknologian muokkaamaan arkeen – saammeko sujavampaa arkea vai tarjoammeko vihamielisille valtiolle avoimen työkalupakin? Miten yhteiskunnan toiminta ja suomalaisten tiedot turvataan, kun liikenne, terveydenhuolto ja sähköntuotanto toimivat tekoälyn varassa verkossa? Voiko tulevaisuuden verkkoympäristö olla vakoilijan paratiisi?

Näistä teemoista keskustelevat

• kansanedustaja Atte Harjanne
• Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa
• Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari
• Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori, tekoälytutkija Teemu Roos
• Metan EU-asioista vastaava yhteiskuntasuhdejohtaja Aura Salla
• kyberturvallisuusjohtaja, valkohattuhakkeri, Benjamin Särkkä

Kaksiosaisen keskustelun juontaa toimittaja Jussi-Pekka Rantanen. Keskustelun ensimmäisessä osassa pohditaan tulevaa – mitä kaikkea teknologian kehitys meille tarjoaa? Toisessa osassa keskitytään yhteiskunnan suojelemiseen mahdollisilta uhkilta. Voiko teknologia myös parantaa yhteiskunnan turvallisuutta?

Teknologia muovaa elämäämme – sujuvampaa arkea vai vakoilijan paratiisi?

• 12.7.2022 klo 17.00
• Raatihuoneenpuiston lava (Teatterikatu 7, Pori)

Tervetuloa Poriin!

Lue lisää keskustelusta

]]>

FIIA Forum 2022 pureutuu pohjoismaisen turvallisuusilmaston muutoksiin ja haasteisiin

Tue, 26 Apr 2022 07:37:00 GMT

FIIA Forum on Ulkopoliittisen instituutin suurin vuosittainen keskustelutilaisuus, jossa tällä kertaa keskustellaan Pohjoismaiden turvallisuusympäristön dramaattisesta muutoksesta ja sen vaikutuksesta Suomen tulevaisuuteen. Mitkä ovat dynamiikat, jotka muokkaavat nykyistä Pohjois-Euroopan turvallisuusilmapiiriä ja miten niitä tulisi hallita? Mikä on turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden rooli, kun pohditaan yhteistä pohjoismaista lähestymistapaa uudenlaisille turvallisuusuhille ja -haasteille?

FIIA Forum 2022: Changes and challenges in the Nordic security climate -seminaarin avauspuheenvuoron pitää eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

Seminaarin ensimmäisessä paneelikeskustelussa Geopolitical outlook to the changed security situation in Finland’s neighbourhood ovat mukana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki, vieraileva vanhempi tutkija Robert Nurick (Scowcroft Center for Strategy and Security) ja Pohjois-Euroopan Atlantti-seuran johtaja Anna Wieslander. Keskustelun juontaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Seminaarin toisessa paneelikeskustelussa Common challenges in the Nordic security and intelligence community muuttuneesta turvallisuustilanteesta keskustelevat Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari, Ruotsin turvallisuuspalvelu Säpon päällikkö Charlotte von Essen ja Norjan turvallisuuspalvelun PST:n päällikkö Hans Sverre Sjøvold. Keskustelun juontaa Katri Makkonen.

Lisätietoja

UIkopoliittinen instituutti: Mar-Leena Kolehmainen, marleena.kolehmainen@fiia.fi
Suojelupoliisi: media@supo.fi

]]>

Seuraa seminaaria 27.4.: Suomen, Ruotsin ja Norjan tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen päälliköt keskustelevat Pohjolan muuttuneesta turvallisuusympäristöstä

Wed, 13 Apr 2022 06:45:00 GMT

FIIA Forum 2022: Changes and challenges in the Nordic security climate -seminaarissa muuttuneesta turvallisuustilanteesta keskustelevat muun muassa Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari, Ruotsin turvallisuuspalvelu Säpon päällikkö Charlotte von Essen ja Norjan turvallisuuspalvelun PST:n päällikkö Hans Sverre Sjøvold. Keskustelun juontaa Katri Makkonen.

Seminaarin toisessa paneelikeskustelussa ovat mukana Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki, vieraileva vanhempi tutkija Robert Nurick (Scowcroft Center for Strategy and Security Transatlantic Security Initiative) ja Pohjois-Euroopan Atlantti-seuran johtaja Anna Wieslander. Keskustelun juontaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä 27.4. klo 13.30 - 16.30.

Seminaarin ohjelma ja ilmoittautuminen

]]>

Supon vuosikirja 2021: Suomalaisten on varauduttava Venäjän vaikuttamisyrityksiin Nato-keskustelun aikana

Tue, 29 Mar 2022 07:08:00 GMT

Venäjän Ukrainassa aloittama sota vaikuttaa Euroopan ja Suomen turvallisuuteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Suurimpia kansallisen turvallisuuden uhkia ovat laaja-alainen eli hybridivaikuttaminen ja laiton tiedustelu. Suomessa vilkastunut Nato-keskustelu ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika näkyvät todennäköisesti Venäjän vaikuttamisyrityksinä.

”Koko suomalaisen yhteiskunnan on syytä varautua erilaisiin toimiin, joilla Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon Nato-kysymyksessä. Viranomaisten tehtävä on turvata se, että avointa keskustelua voidaan käydä ilman pelkoa sekä varmistaa, että ulkopuoliset eivät pääse vaikuttamaan Suomen tekemiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin,” Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Toistaiseksi Venäjän Suomen vastaisessa toiminnassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Venäjän resurssit on tällä hetkellä sidottu vahvasti Ukrainaan ja toisaalta kotimaahan. Tilanne voi kuitenkin muuttua hyvinkin nopeasti.

”Suojelupoliisi arvioi, että Venäjä todennäköisesti laajentaa kyber- ja informaatio-operaatioitaan Ukrainasta länteen. Siksi on todennäköistä, että myös operaatiot Suomea vastaan lisääntyvät tulevina kuukausina”, Pelttari arvioi.

Suurin osa verkon kyberiskuista on palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen töhrintää. Niiden toteuttaja pyrkii luomaan mielikuvaa yhteiskunnan toiminnan lamaantumisesta, vaikka ne eivät todellisuudessa vaaranna tietoa tai kriittisiä prosesseja. Palvelunestohyökkäykset ja niiden torjunta on verkossa toimiville yrityksille arkipäivää.

Tällä hetkellä kuitenkin myös vakavampien vihamielisten kyberiskujen uhka on kohonnut. Yritysten on jatkuvasti huolehdittava, ettei esimerkiksi energiajakelun tai muun kriittisen infrastruktuurin ohjauselektroniikkaan pääse käsiksi suoraan avoimesta verkosta.

Laaja-alaisen vaikuttamisen keinovalikoiman ääripäässä ovat väkivaltaiset teot, joihin Venäjän tiedustelu on viime vuosikymmenellä ollut valmis myös EU-maissa. On selkeää näyttöä esimerkiksi Venäjän sotilastiedustelun toiminnasta asevarastojen tuhoamisessa Tsekissä ja Bulgariassa sekä Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen tekemistä salamurhista ja niiden yrityksistä Saksassa ja Iso-Britanniassa.

Terrorismiuhka kumpuaa edelleen äärioikeistolaisesta ja radikaali-islamistisesta ideologiasta

Suojelupoliisi julkaisi vuoden 2021 vuosikirjansa 29. maaliskuuta. Vuosikirjaan sisältyy päivitetty terrorismin uhka-arvio. Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut.

Yksittäiset äärioikeistolaiset henkilöt ja pienryhmät muodostavat huomionarvoisen terrorismin uhkan Suomessa. Väkivallan uhka kohdistuu erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä poliittisiin päättäjiin.

Sosiaalisen median alustoille painottuva verkostoituminen, propagandan levittäminen ja väkivaltaisen toiminnan edistäminen ovat olennainen osa äärioikeistolaista toimintaa. Myös suomalaisia kytkeytyy Siege-kulttuuriin, jossa valkoisen ylivallan kannattajat yllyttävät väkivaltaan ja rotusotaan yhteiskunnan romahduttamiseksi.

Radikaali-islamistisesti motivoitunut terrorismi Suomessa keskittyy valtaosin toiminnan mahdollistamiseen, kuten värväämiseen, propagandan levittämiseen ja varainkeruuseen. Merkittävin kyky väkivaltaiseen toimintaan on niillä, jotka ovat taistelleet tai muuten toimineet terroristijärjestöjen hyväksi konfliktialueilla, ja niillä, joilla on väkivaltataustaa.

Radikaali-islamistisen terrori-iskun uhkaa aiheuttavat etenkin yksittäiset henkilöt, jotka saavat motivaationsa esimerkiksi terroristisesta propagandasta tai tapahtumista, jotka he kokevat islamia loukkaaviksi. Todennäköisimpiä ovat edelleen yksittäisten henkilöiden helposti hankittavilla välineillä tekemät iskut.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisin uuden toimitilan rakennustyöt alkavat Kaartinkaupungissa

Tue, 15 Feb 2022 09:48:00 GMT

Suojelupoliisin uusi toimitalo rakennetaan osoitteeseen Fabianinkatu 2 niin kutsuttuun Kaartin kortteliin. Rakennustyöt alkavat tontilla sijaitsevien vanhojen rakennusten purulla. Uuden toimitalon rakennustöiden on määrä olla valmiina loppuvuonna 2024, jolloin Suojelupoliisi pääsisi muuttamaan uusiin tiloihin alkuvuodesta 2025.

"On hienoa, että rakennusluvan myötä uuden toimitalon rakennustyöt pääsevät toden teolla vauhtiin. Odotamme jo kovasti sitä, että pääsemme työskentelemään yhteen yhteiseen taloon. Nyt se tuntuu konkreettisemmalta", iloitsee Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Uusi toimitila tukee Suojelupoliisin työtä turvallisuus- ja tiedustelupalveluna, ja rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon Suojelupoliisin tarpeet rakennuksen turvallisuudelle ja toiminnallisuudelle. Toimitilat on suunniteltu myös mahdollisimman tehokkaiksi ja muunneltaviksi, jotta rakennusta voidaan käyttää pitkään.

Toimitilojen rakennuttajana on Senaatti-kiinteistöt ja toteuttajana allianssimallilla SRV Rakennus Oy.

Lisätiedot

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Turvallisuusselvitysten määrä kasvoi edelleen vuonna 2021

Fri, 21 Jan 2022 11:40:00 GMT

Suojelupoliisi teki vuonna 2021 ensimmäistä kertaa yli 90 000 turvallisuusselvitystä. Näistä suppeita turvallisuusselvityksiä oli noin 35 500 ja perusmuotoisia noin 36 700. Laajoja turvallisuusselvityksiä tehtiin noin 410 kappaletta. Lisäksi lähes 17 700 hakemusta pystyttiin liittämään suoraan samasta henkilöstä aiemmin tehtyyn voimassa olevaan selvitykseen. Suppeiden ja laajojen selvitysten määrässä oli hieman laskua, joten kasvu johtui perusmuotoisten ja liitettyjen selvitysten määrästä.

Suojelupoliisin palvelulupauksen mukaisesti turvallisuusselvitykset tehdään 25 arkipäivässä. Vuonna 2021 keskimääräinen käsittelyaika oli määrän kasvusta huolimatta vain 12 arkipäivää eli huomattavasti tavoitetta parempi.

Vuorovaikutuksen kehittäminen painopisteenä asiakkaiden toiveiden mukaisesti

Suojelupoliisi selvitti viime syksynä turvallisuusselvitysasiakkaidensa näkemyksiä palvelustaan. Asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä selvitysten laatuun ja prosessin sujuvuuteen. Kehitettävää on eniten vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa.

”Tänä vuonna parannamme erityisesti asiakasviestintää ja vuorovaikutusta. Myös Suojelupoliisin uusi strategia korostaa vuorovaikutusta kumppaneidemme kanssa. Yhteistyön pitää hyödyttää aina molempia osapuolia. Olen iloinen, että saamamme palautteen perusteella turvallisuusselvitysasiakkaat pitävät selvityksiä hyödyllisinä ja tarpeellisena”, sanoo turvallisuusselvitysyksikön päällikkö Ilkka Hanski.

Turvallisuusselvitysmenettelyn digitalisaatio jatkuu edelleen. Esimerkiksi suppeiden selvitysten käsittelyaikaa on tarkoitus lyhentää entisestään vuonna 2022, kun järjestelmään tehdään teknisiä uudistuksia.

”Saimme asiakkailtamme paljon konkreettisia kehitysehdotuksia sähköiseen asiointiin. Nämä toiveet ovat meille arvokkaita järjestelmän jatkokehityksessä.”

Lisätiedot

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Kankaanpään terrorismitutkinta ei nosta terrorismin uhkatasoa Suomessa

Fri, 03 Dec 2021 16:09:00 GMT

Lounais-Suomen poliisi tiedotti tänään 3.12. tutkivansa laajaa terrorismirikosten kokonaisuutta Satakunnassa. Satakunnan käräjäoikeus vangitsi viisi satakuntalaismiestä epäiltynä terrorismirikoksista. Suojelupoliisi on tukenut Lounais-Suomen poliisin tutkintaa antamalla äärioikeistolaiseen terroristiseen ideologiaan liittyvää asiantuntija-apua.

Kyseessä on ensimmäinen äärioikeistoa koskeva terrorismitutkinta Suomessa. Vaikka tutkittava rikoskokonaisuus on poikkeuksellinen, se ei vaikuta Suojelupoliisin tekemään terrorismin uhka-arvioon. Tutkinta on kestänyt pitkään, ja tapaus on huomioitu uhka-arviossa jo aiemmin.

Tuoreimman terrorismin uhka-arvion mukaan merkittävimmän uhkan muodostavat yksittäiset toimijat ja pienryhmät, jotka inspiroituvat äärioikeistolaisesta tai radikaali-islamistisesta ideologiasta.

Suojelupoliisin erikoistutkija Eero Pietilän mukaan Kankaanpään ryhmä on juuri tällainen pienryhmä ja konkreettinen esimerkki äärioikeistolaisen terrorismin uhkasta Suomessa.

"Tällaiset terroristista väkivaltaa ihannoivat pienryhmät toimivat salassa. Heidän toiminnallaan ei ole yhteyttä julkisesti toimiviin järjestäytyneisiin äärioikeistoryhmiin, joiden toiminta näkyy esimerkiksi mielenosoituksina ja katuväkivaltana", Pietilä kertoo.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi parantaa strategiansa mukaan tiedonhankintaa, toimintakulttuuria ja yhteistyötä

Fri, 15 Oct 2021 07:11:00 GMT

Suojelupoliisi on julkistanut uuden strategiansa. Supo haluaa tulevina vuosina olla yhä parempi tiedonhankinnassa, jotta se voi tarjota päätöksentekijöille parasta mahdollista tiedustelutietoa. Viime vuosina suuren muutoksen läpikäynyt Suojelupoliisi haluaa myös olla entistä parempi työpaikka supolaisille. Sen vuoksi erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja johtamisrakenteeseen.

"Uusi visiomme kannustaa meitä tuottamaan tietoa, joka on välttämätöntä turvallisuusuhkien torjunnassa sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Tarjoamme päättäjille ja muille viranomaisille tietoa, jota he eivät muualta saa", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari toteaa.

Suojelupoliisin sidosryhmiltä saadun palautteen mukaan Suojelupoliisin tuottama tieto on laadukasta ja luotettavaa, mutta yhteistyöltä toivotaan enemmän vuorovaikutusta.

"Otamme asiakkaidemme ja sidosryhmiemme palautteen vakavasti, ja kuuntelemme jatkossa entistä enemmän kumppaneidemme tietotarpeita. Yhteistyön pitää hyödyttää aina molempia osapuolia", päällikkö Pelttari sanoo.

Suojelupoliisin arvoina säilyvät perinteiset laillisuus, luotettavuus ja laatu.

Tutustu Suojelupoliisin strategiaan

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Kansallisen turvallisuuden katsaus: Suomeen kohdistuu jatkuvia kybervakoiluyrityksiä

Mon, 27 Sep 2021 09:30:00 GMT

Suomeen kohdistuu jatkuvia valtiollisia kybervakoiluyrityksiä. Kybervakoilun ei odoteta laantuvan pitkälläkään aikavälillä. Näin todetaan Suojelupoliisin 27. syyskuuta julkaistussa Kansallisen turvallisuuden katsauksessa.

Itsevaltaiset valtiot pyrkivät kybervakoilun keinoin hankkimaan tietoa päätöksenteon tueksi sekä vaikuttaakseen suomalaisten päätöksentekijöiden toimintaan. Kybervakoilulla voidaan pyrkiä hankkimaan myös tuotekehitystietoa yrityksistä, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.

Myös kyberrikollisuus voi pahimmillaan uhata Suomen kansallista turvallisuutta, vaikka rikollisten tavoitteena on ensisijaisesti hankkia rahaa. Jos kiristyksen kohteeksi joutuu yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävä toimija, kuten terveydenhuollon tai vesihuollon organisaatio, voi rikollisella toiminnalla olla vakavia seurauksia laajemmin yhteiskunnalle ja suomalaisille.

Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen tietoturvakulttuuri on varsin hyvää. Riskit kuitenkin kasvavat, kun yhteiskunta tulee yhä riippuvaisemmaksi toimivista tietojärjestelmistä. Yhteiskunnan kannalta kriittisten organisaatioiden tietoturvan merkitys korostuu.

"On todennäköistä, että jokin suomalainen yritys tai julkishallinnon organisaatio joutuu rikollisen kiristyshaittaohjelman uhriksi. Tietoturvallisuudesta on huolehdittava alihankintaketjuja myöten", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari toteaa.

Kybervakoilun lisäksi Suomeen ja suomalaisiin kohdistuu myös perinteistä henkilötiedustelua. Ulkomaisen tiedustelun ja vaikuttamisen uskotaan jatkuvan Suomessa laajamittaisena. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

Suomen kriittinen infrastruktuuri on ollut kiinnostuksen kohteena

Kansallisen turvallisuuden katsauksessa nostetaan esille myös kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat uhkat. Suomen kriittinen infrastruktuuri kiinnostaa itsevaltaisten valtioiden tiedustelua.

Kiinnostus kohdistuu paitsi kiinteään infrastruktuuriin myös suomalaisiin verkkoinfrastruktuurihankkeisiin. Tietoinfrastruktuuriin liittyy erityisiä herkkyyksiä, sillä se voi tarjota itsevaltaisille hallinnoille pääsyn suomalaisten tietoihin.

"Yrityskauppojen ja investointien seurantaa on Suomessa perustellusti lisätty. Seuranta vaikeuttaa itsevaltaisten valtioiden mahdollisuuksia investoida kriittisiin toimintoihin Suomessa", Pelttari toteaa.

Äärioikeistolainen ja radikaali-islamistinen terrorismi vakavimmat uhkat

Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat henkilöt ja pienryhmät. Äärioikeistolaiset terrori-iskut ovat mahdollisia länsimaissa, eikä iskun mahdollisuutta voida sulkea pois Suomessakaan. Supo on saanut viitteitä konkreettisten tekojen valmistelusta.

Kansainvälisesti merkittävimmät radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat yhä Isil ja al-Qaida. Radikaali-islamistiset toimijat ovat pitäneet Talibanin valtaannousua Afganistanissa voittona, mutta tapahtumilla ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen terrorismitilanteeseen. Suomessa radikaali-islamistinen liikehdintä keskittyy pääosin tukitoimintaan, mutta myös iskut ovat mahdollisia.

Lisätietoja
Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Kolumni: Aikajanaa vasemmalle

Fri, 11 Jun 2021 05:46:00 GMT

Omassa kielenkäytössäni toistuu sangen usein lause ”miten tässä päästään aikajanaa vasemmalle?".

Tiedustelun maailmassa on varsin tyypillistä kuvata kehityskulut aikajanana, jossa aika juoksee vasemmalta oikealle. Tälle aikajanalle sijoitetaan erilaisia tapahtumia, jotka voivat päättyä esimerkiksi terrori-iskuun tai muuhun ikävään kehityskulkuun.

Aikajanalla voidaan hahmottaa käännekohtia, toimijoita sekä kokonaisuuksia. Aikajanalla vasemmalle siirtyminen tarkoittaa tapahtumien edelle pääsemistä – mahdollisuutta muuttaa kehityksen suuntaa joko omalla toiminnalla, päätöksillä tai muulla tavalla, ennen kuin negatiivinen tapahtumakulku toteutuu.

Käytännössä siis aikajanalla vasemmalle siirtyminen tuo aikaa ja mahdollisuuden puuttumiseen tai vaikutusten lieventämiseen. Käytännössä se, missä vaiheessa tapahtumiin puututaan voi tarkoittaa eroa ennalta estämisen ja pysäyttämisen välillä.

Toiminnan pysäyttäminen saattaa vaikkapa terrori-iskussa tarkoittaa viranomaisen voimankäyttöä alkaneen iskun pysäyttämiseksi, ennalta estäminen saattaa olla parhaimmillaan matalan kynnyksen keskustelu.

Kyseessä on periaate ja pyrkimys, jonka onnistumisella tai epäonnistumisella on hyvin konkreettisia seurauksia. Tiedustelun yksi tehtävistä on tuoda aikaa toimia, harkita ja päättää - oli kyse sitten pitkän aikavälin strategisista kehityskuluista ja valtiojohdon päätöksenteosta, tai konkreettisten ja akuuttien uhkien torjunnasta.

Jokainen askel aikajanaa vasemmalle tuo mukanaan mahdollisuuksia – mitä varhaisemmassa vaiheessa kehityskulkuun päästään kiinni, sitä enemmän vaihtoehtoja on todennäköisesti käytettävissä.

Tiedusteluanalyysissä on usein kyse oikeanlaisten kysymysten esittämisestä ja analyysin koostamisesta pienistä tiedonmuruista. Supon analyysipäällikkö Pekka Hiltunen raottaa kolumneissaan, mitä tiedusteluanalyysillä tarkoitetaan ja kenelle sitä tuotetaan. Toisinaan Hiltunen kertoo, miltä ajankohtaiset turvallisuuspoliittiset kysymykset näyttävät analyytikon silmin.

]]>

Suojelupoliisin apulaispäälliköiksi nimitettiin Jonna Turunen ja Teemu Turunen

Mon, 07 Jun 2021 10:12:00 GMT

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on nimittänyt varatuomari Jonna Turusen ja oikeustieteen maisteri Teemu Turusen Suojelupoliisin apulaispäälliköiksi viideksi vuodeksi. Jonna Turunen aloittaa virassaan 1.7. ja Teemu Turunen 1.8.

Jonna Turunen siirtyy tehtävään Helsingin poliisilaitokselta, jossa hän johtaa rikostutkintayksikköä. Aiemmin urallaan hän on toiminut erilaisissa vaativissa tehtävissä poliisissa, muun muassa vakavia henkilöön kohdistuvia rikoksia tutkivan toiminnon johtajana, tutkinnanjohtajana vakavissa uhka-asioissa sekä väkivalta- ja seksuaalirikoksissa, laillisuusvalvonnassa sekä poliisin yhdyshenkilönä Europolissa.

Teemu Turunen siirtyy Suojelupoliisiin ulkoministeriöstä, jossa hän työskentelee tällä hetkellä Rauhanvälityskeskuksen johtajana. Suurlähettiläs Turusella on pitkä ura diplomaattina, ennen nykyistä tehtäväänsä hän on työskennellyt useissa Suomen edustustoissa maailmalla sekä johtanut ulkoministeriön konsuliyksikköä.

Suojelupoliisin apulaispäälliköiden virat tulivat hakuun, kun Olli Kolstela jäi eläkkeelle ja Seppo Ruotsalainen virkavapaalle. Tällä hetkellä Suojelupoliisissa on kolme apulaispäällikköä, tehtävistä yksi on liittynyt Suojelupoliisin suurten muutoshankkeiden johtamiseen. Hankkeiden nyt vakiinnuttua siirrytään takaisin kahden apulaispäällikön malliin.

Lisätiedot

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisin apulaispäällikkö Olli Kolstela jää eläkkeelle

Fri, 07 May 2021 12:10:00 GMT

Suojelupoliisin apulaispäällikkönä yli kymmenen vuotta toiminut Olli Kolstela jää eläkkeelle syyskuun alussa. Kolstela on ehtinyt tehdä pitkän uran myös Espoon paikallispoliisissa, Keskusrikospoliisissa ja useissa kansainvälisissä tehtävissä.

KRP:ssä hän oli muun muassa perustamassa vuosituhannen vaihteessa Kansainvälisten asioiden viestiliikennekeskusta, joka on yhä toiminnassa. Hän ehti johtaa myös rahanpesun selvittelykeskusta. Kolstela tuli monille suomalaisille tunnetuksi, kun hän oli käynnistämässä operaatiota suomalaisuhrien tunnistamiseksi Kaakkois-Aasian tsunamin jäljiltä.

Kolstela on ollut mukana monessa isossa muutoksessa

Suojelupoliisin apulaispäällikkönä hän aloitti vuonna 2010. Supo oli vielä melko pieni parinsadan hengen organisaatio, nyt työntekijöitä on noin 500.

Myös työn luonne on muuttunut. Vielä vuosikymmen sitten Supo oli kotimainen turvallisuuspoliisi. Tiedustelulakien voimaan tulon myötä Supo on muuntautunut turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi.
Uransa aikana Kolstela on ehtinyt viedä eteenpäin monta isoa uudistusta Supossa ja poliisin puolella. Johtaminen ja toimintaympäristö muuttuvat vuosikymmenten saatossa, mutta ihmisten käyttäytyminen ei kuitenkaan muutu.

"Organisaatioissa ihmisten vuorovaikutus on voimavara, jolla asioita saa eteenpäin. Toisten ihmisten kunnioittaminen ja heidän ammattitaitonsa arvostaminen on tärkeää. Tarvitsemme toisiamme."

Uralle on mahtunut lukuisia kansainvälisiä tehtäviä

Kolstelan uraa on sävyttänyt myös kansainvälisyys. Kolstela lähti vuonna 1983 ensimmäiselle rauhanturvaajakomennukselleen sisällissotaa käyvään Libanoniin. Sittemmin Kolstela toimi rauhanturvaajatehtävissä myös Syyriassa ja Balkanilla.

Kokemukset konfliktialueilla ovat opettaneet arvostamaan länsimaista oikeusvaltiota. Vaikka poliisityössä näkee paljon pahuutta, rikoksia ja vaikeita tilanteita, hän kertoo kuitenkin uskovansa, että lähtökohtaisesti suurin osa ihmisistä haluaa hyvää.

Supon yhteiskunnallinen rooli on kasvanut

Supon tulevaisuus näyttää Kolstelan mielestä hyvältä. Viraston merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Osaamisen kirjo on aiempaa laajempi. Myös asiakkaat osaavat jo kysyä Supolta tietoa paremmin.

Kolstela kertoo jäävänsä eläkkeellä kaipaamaan työkavereita. Vapaus kuitenkin maistuu 45 vuoden työuran jälkeen. "Kun korona-aika on ohi, pääsen myös mielipuuhani eli taiteen ja kulttuurin pariin."

]]>

Suojelupoliisi valmistelee uutta strategiaansa

Mon, 19 Apr 2021 09:30:00 GMT

Suojelupoliisissa on käynnistetty uuden strategian valmistelu. Strategiassa asetetaan Suojelupoliisin työtä suomalaisen yhteiskunnan turvaamisessa ohjaavat tavoitteet ja arvot tuleville vuosille. Strategiaa valmistellaan sisäisesti Supossa, mutta valmisteluvaiheessa kysytään myös sidosryhmien näkemyksiä Suposta. Strategian on tarkoitus valmistua ensi syksynä.

”Aiempi strategiamme on pääasiassa toteutunut, ja nyt haluamme asettaa itsellemme uusia kunnianhimoisia tavoitteita. Tulevaisuudessa Suojelupoliisin on tarkoitus olla entistä parempi turvallisuus- ja tiedustelupalvelu Suomelle sekä työpaikka supolaisille”, päällikkö Antti Pelttari kertoo.

Suojelupoliisi on viime vuosina elänyt suuren muutoksen aikaa. Vuonna 2019 voimaan tulleet tiedustelulait toivat Suojelupoliisille uusia tehtäviä ja entistä paremmat työkalut niiden toteuttamiseen. Uusien tiedustelutoimivaltuuksien tuomien kyvykkyyksien rakentaminen jatkuu vielä. Suojelupoliisi kehittää edelleen myös rooliaan turvallisuuspalveluna.

]]>

Supon vuosikirja 2020: Terrorismin uhka-arviossa näkyy äärioikeiston muuttunut tilannekuva

Tue, 23 Mar 2021 07:30:00 GMT

Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkataso on säilynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna, mutta äärioikeiston tilannekuva on aiempaa huolestuttavampi. Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin 23. maaliskuuta julkaisemaan vuoden 2020 vuosikirjaan.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut Suomessa. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen. Myös viitteitä konkreettisesta valmistelusta on tullut ilmi.

"Suojelupoliisin tunnistamat äärioikeistolaiset terrorismin torjunnan kohdehenkilöt kytkeytyvät tyypillisesti äärioikeiston kansainväliseen verkkoympäristöön", päällikkö Antti Pelttari kertoo.

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt aiemmalla tasollaan. Terroristijärjestö ”Islamilainen valtio” (Isil) kykenee edelleen inspiroimaan kannattajiaan, ja se pyrkii toteuttamaan iskuja myös Euroopassa. Vierastaistelijailmiö on lisännyt ja vahvistanut Suomen radikaali-islamististen toimijoiden kansainvälisiä yhteyksiä. Syyrian konfliktialueelta palasi Suomeen vuonna 2020 useita henkilöitä. Suurin osa konfliktialueelta palaavista todennäköisesti jatkaa toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa, esimerkiksi rekrytoimalla ja levittämällä ääri-ideologiaa.

Suojelupoliisi seuraa myös äärivasemmistolaisen liikehdinnän ja EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) Suomen turvallisuudelle muodostamaa uhkaa. Suomessa PKK on keskittynyt aktiiviseen toimintansa tukemiseen kurdialueilla. Suomesta on matkustanut Syyrian konfliktialueelle muutamia vapaaehtoisia kurditaustaisiin aseellisiin järjestöihin.

Suomessa havaittiin intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä

Koronapandemian vuoksi monet yhteiskunnan toiminnot siirtyivät etäyhteyksien päähän, ja verkossa oli saatavilla aiempaa enemmän tietoa. Vuonna 2020 havaittiin intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, jotka kohdistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmisteluun.

Suojelupoliisi antoi julkishallinnon organisaatioille ennakkovaroituksia kybervakoiluoperaatioista, joiden tavoitteena näytti olevan tunkeutuminen sähköpostipalveluihin. Suojelupoliisi avusti vahinkojen rajaamisessa ja tuotti tietoa hyökkäyksistä muille viranomaisille. Myös yksityisiin yrityksiin kohdistuvaa kybervakoilua havaittiin, mutta ero normaalivuoteen ei ollut mainittava.

Suojelupoliisi on kasvanut uusien tehtäviensä mukana

Vuosi 2020 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jonka Suojelupoliisi toimi uusin tiedustelutoimivaltuuksin. Supolaisia on nyt noin 500, ja henkilöstömäärä on saavuttanut tiedustelulakien voimaantulon myötä ennakoidun tason.

"Uusien toimintatapojen ja tiedustelumenetelmien täysimääräinen käyttöönotto jatkuu vielä, mutta Suojelupoliisi alkaa näyttää jo modernilta turvallisuus- ja tiedustelupalvelulta", Pelttari toteaa.

Tiedustelulainsäädäntö antoi Suojelupoliisille mahdollisuuden hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden uhkista myös ilman konkreettista rikosepäilyä. Toimivaltuudet ovat osoittautuneet tarpeellisiksi esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien uhkien torjunnassa.

Suomalaisten luottamus Suojelupoliisiin on noussut ennätyksellisen korkealle. Valtaosa (91 %) suomalaisista sanoo luottavansa Suojelupoliisiin joko paljon tai melko paljon.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi tunnisti eduskuntaan kohdistuneen kybervakoiluoperaation APT31:ksi

Thu, 18 Mar 2021 10:00:00 GMT

Pandemiavuosi 2020 oli myös poikkeuksellisen intensiivisten kybervakoiluoperaatioiden vuosi sekä Suomessa että Euroopassa. Suojelupoliisi on tunnistanut viime vuonna eduskuntaan kohdistuneen valtiollisen kybervakoiluoperaation, jossa yritettiin tunkeutua eduskunnan tietojärjestelmiin. Suojelupoliisin tiedustelutietojen mukaan kyseessä oli niin kutsuttu APT31-operaatio.

Suojelupoliisi antoi eduskunnalle tietoja, joiden perusteella eduskunnan tietohallinto saattoi tunnistaa mahdolliset jatkoyritykset. Eduskunta toimi saamiensa ohjeiden mukaisesti ja vahvisti entisestään tietoturvaansa. Eduskunnan tietohallinnon varoittamisen lisäksi Suojelupoliisi toimitti asiasta tietoa toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle eli Kyberturvallisuuskeskukselle, jotta se pystyi tehostamaan omaa havainnointiaan.

Kun eduskunnan omassa teknisessä selvityksessä kävi ilmi, että tunkeutuja oli päässyt järjestelmään, Suojelupoliisi arvioi törkeän rikoksen tunnusmerkistön täyttyneen ja antoi tiedon tapauksesta Keskusrikospoliisille.

Kyse on samasta tapauksesta, josta eduskunta tiedotti joulukuun lopussa 2020. Keskusrikospoliisi vastaa tapauksen esitutkinnasta ja tiedottamisesta.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Ulkomaiset tiedustelupalvelut käyttävät yritysten ja yksityishenkilöiden verkkoreitittimiä kybervakoiluun

Wed, 10 Mar 2021 11:00:00 GMT

Suojelupoliisi on havainnut, että suomalaista infrastruktuuria hyödyntävä kybervakoilu on lisääntynyt. Erityisesti autoritaaristen valtioiden tiedustelupalvelujen kybervakoiluoperaatioissa on käytetty hyväksi kymmeniä suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten verkkolaitteita ja palvelimia liittämällä ne osaksi operaatiossa käytettävää infrastruktuuria.

Näissä tapauksissa tiedustelupalvelun operaatioon liittyvä liikenne on ohjattu suomalaisen verkkolaitteen kautta, jolloin vakoilun kohteena olevalle organisaatiolle hyökkäys näyttää tulevan suomalaisesta organisaatiosta tai yksityishenkilöltä.

Suojelupoliisi on jo ollut yhteydessä osaan niistä yrityksistä ja henkilöistä, joiden laitteille on murtauduttu. Koska tekijä on käyttänyt näitä laitteita vain välineenä päästäkseen varsinaiseen vakoilun kohteeseen, murron kohteeksi joutuneiden laitteiden sisältämän tiedon hankkiminen ei ole ollut tekijän tavoitteena.

Laitteisiin päästään usein sisään oletussalasanojen avulla - tarkista laitteesi asetukset

Tyypillisimpiä murretuksi joutuvia laitteita ovat Suojelupoliisin viimeisimpien havaintojen perusteella kotireitittimet ja verkkotallennusjärjestelmät. Oletussalasanojen käyttö ja turvattomat asetukset ovat mahdollistaneet murtautumisen.

Suojelupoliisi suosittelee varmistamaan, että käytettäviin reitittimiin on tehty vähintään seuraavat toimet laitteen tietoturvan parantamiseksi:

Estä pääsy reitittimen hallintapaneeliin internetistä.
Vaihda reitittimen oletussalasana vaikeasti arvattavaksi ja mahdollisimman pitkäksi. Suosituspituutena on vähintään 20 merkkiä.
Sulje reitittimestä kaikki avoimet portit, joita ei ole välttämätöntä käyttää.
Päivitä reitittimen laiteohjelmisto aina uusimpaan versioon.

Samat toimet kannattaa tehdä aina myös internetistä saatavilla oleville verkkotallennuslaitteille ja muille verkkoon yhdistetyille laitteille, kuten kodinkoneille, kameroille ja pölynimureille.

Kybervakoilu on lisääntynyt koronapandemian aikana

Ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat lisänneet kybervakoilua koronapandemian myötä. Suomea suoraan koskettava kybervakoilu jakaantuu karkeasti kahteen ryhmään: suomalaisiin organisaatioihin suoraan kohdistuvaan kybervakoiluun ja suomalaista infrastruktuuria hyödyntävään kybervakoiluun.

Suomalaisiin organisaatioihin kohdistuvassa kybervakoilussa pyritään hankkimaan organisaatioiden tietoa, jota ei muuten ole saatavilla. Suomalaista infrastruktuuria hyödyntävässä kybervakoilussa pyritään murtautumaan Suomessa sijaitseville verkkolaitteille ja palvelimille ja liittämään ne osaksi kybervakoiluoperaatiossa käytettävää infrastruktuuria.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisissa haettavana kaksi apulaispäällikön paikkaa

Fri, 26 Feb 2021 08:27:00 GMT

Suojelupoliisissa on haettavana kaksi apulaispäällikön paikkaa. Apulaispäälliköiden keskinäistä työnjakoa ei ole vielä päätetty, vaan se määritellään hakuprosessin aikana. Tällä hetkellä Suojelupoliisissa on kolme apulaispäällikköä, tehtävistä yksi on liittynyt Suojelupoliisin suurten muutoshankkeiden johtamiseen. Hankkeiden päätyttyä siirrytään takaisin kahden apulaispäällikön malliin.

Apulaispäälliköt johtavat Suojelupoliisin toimintaa yhdessä päällikkö Antti Pelttarin kanssa. He vastaavat vastuualueensa yleisistä toimintaedellytyksistä ja kehittämishankkeista sekä osaltaan kansainvälisestä yhteistyöstä, sidosryhmäyhteistyöstä ja viestinnästä. Suojelupoliisin päällikkö nimittää apulaispäälliköt viiden vuoden määräajaksi.

Suojelupoliisi on sisäministeriön alainen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu. Sen tehtävänä on hankkia tiedustelutietoa päätöksenteon tueksi, torjua terrorismia, ennaltaehkäistä vakoilua sekä tehdä turvallisuusselvityksiä turvallisuuden kannalta merkittäviin tehtäviin valittavista ihmisistä.

]]>

Pelttari jatkaa Suojelupoliisin päällikkönä

Thu, 28 Jan 2021 11:49:00 GMT

Valtioneuvosto nimitti tänään 28.1.2021 oikeustieteen kandidaatti Antti Pelttarin jatkamaan Suojelupoliisin päällikkönä seuraavan viisivuotiskauden eli 28.2.2026 asti. Pelttari on johtanut Suojelupoliisia vuodesta 2011 lähtien.

"Epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan sitä ainutlaatuista tietoa, jota Suojelupoliisi kerää, analysoi ja raportoi asiakkailleen, ennen kaikkea valtiojohdolle, päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin rooli kansallisen turvallisuuden ylläpitämisessä kasvaa mielestäni edelleen. Haluan jatkaa yhdessä supolaisten kanssa Suojelupoliisin muutosta moderniksi turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi", Pelttari sanoo.

Valtioneuvosto perusteli Pelttarin valintaa jatkokaudelle muun muassa hänen johtamiskokemuksellaan sisäministeriön hallinnonalalta sekä laaja-alaisella näytöllään Suojelupoliisin kehittämishankkeiden läpiviennistä.

Suojelupoliisissa on käynnissä muutos poliisiorganisaatiosta turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi. Suojelupoliisi saa ainoana viranomaisena Suomessa käyttää siviilitiedustelumenetelmiä estääkseen ennalta vakavia kansallisen turvallisuuden uhkia, kuten terrorismia ja vieraiden valtioiden vakoilua.

]]>

Turvallisuusselvityksiä tehtiin ennätysmäärä vuonna 2020

Thu, 14 Jan 2021 07:28:00 GMT

Suojelupoliisi teki vuonna 2020 yli 88 000 turvallisuusselvitystä. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. Näistä suppeita turvallisuusselvityksiä oli yli 40 000 ja perusmuotoisia yli 31 000. Laajoja turvallisuusselvityksiä tehtiin noin 570 kappaletta. Lisäksi yli 16 000 hakemusta pystyttiin liittämään suoraan samasta henkilöstä aiemmin tehtyyn voimassa olevaan selvitykseen.

Käsittelyajat lyhenivät selvästi

Suojelupoliisin palvelulupauksen mukaisesti turvallisuusselvitykset tehdään 25 arkipäivässä. Vuonna 2020 suppeiden ja perusmuotoisten käsittelyaika oli 14 arkipäivää eli huomattavasti tavoitetta parempi. Käsittelyaikojen lyheneminen johtui digitalisaatioon tehdyistä panostuksista. Turvallisuusselvitysrekisteri mahdollistaa uuden hakemuksen liittämisen aiempaan voimassa olevaan selvitykseen ja nopeuttaa käsittelyä tällaisissa tapauksissa murto-osaan aiemmin vaaditusta ajasta. Myös kaikkien asiakkaiden siirtyminen sähköisen asioinnin piiriin lyhensi käsittelyaikoja.

Käsin tehtävää työtä on tarkoitus vähentää edelleen, Supon turvallisuusselvitysyksikön päällikkö Ilkka Hanski kertoo.

"Kolme uutta rekisteriä saadaan liitettyä suorakäyttöön, eli turvallisuusselvityksen tekijä saa yhdellä haulla tarkistettua näistä rekistereistä löytyvät tiedot. Sakko-, rikos- ja ulosottorekisterit tulevat suorakäyttöön vuoden 2021 aikana."

Korona näkyi ilmailualan turvallisuusselvitysten vähenemisenä

Koronan vaikutus näkyi myös turvallisuusselvityksissä. Ilmailualaan liittyviä turvallisuusselvityksiä haettiin vain kymmenesosa normaalivuosien määrästä. Myös yksityisen sektorin rekrytointeihin liittyvien turvallisuusselvitysten määrä kääntyi loppuvuonna laskuun.

]]>

Uusi podcast avaa Suojelupoliisin työtä ja asiantuntemusta

Mon, 16 Nov 2020 10:31:00 GMT

Supodissa haastatellaan vieraita Suojelupoliisin eri tehtävistä. Ensimmäisessä jaksossa kaksi Supon nimetöntä työntekijää kertoo, millaista on tehdä työtä, josta ei saa puhua kenellekään.

Myöhemmin julkaistavissa jaksoissa käsitellään esimerkiksi vakoilua, terrorismia ja avointen lähteiden tiedustelua. Viimeisessä jaksossa vastataan kuulijoiden kysymyksiin.

Supodissa keskustellaan asiantuntijoiden kanssa teemoista, jotka ovat esillä suomalaisessa mediassa päivittäin. Suojelupoliisi haluaa jakaa asiantuntemustaan myös talon ulkopuolelle ja tehdä työtään tutuksi laajemmalle yleisölle. Lisäksi podcastin avulla Suojelupoliisin työntekijät voivat jakaa mielenkiintoisia tarinoita avoimesti mutta anonyymisti.

”Haluamme kertoa Supon asioista ymmärrettävästi ja nostaa esille asiantuntijoitamme”, Saana Nilsson sanoo.

Suojelupoliisin työntekijät kertovat podcastissa esimerkiksi siitä, millaista on nykypäivän vakoilu tai miten ihminen radikalisoituu. Supolaiset raottavat myös omaa elämäänsä – millaista on, kun ei voi kertoa tutuille, missä on oikeasti töissä.

Supodin jaksot julkaistaan kahden viikon välein nettisivuillamme ja yleisimmissä jakelupalveluissa, kuten Spotifyssa. Kysymyksiä ja palautetta voi lähettää osoitteeseen podcast@supo.fi.

]]>

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kohonnut Suomessa

Thu, 29 Oct 2020 07:30:00 GMT

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa, ja uhrimäärän maksimoimiseen pyrkivät iskuhankkeet ovat lisääntyneet viimeisten puolentoista vuoden aikana. Verkossa toimivat kansainväliset äärioikeistoryhmät ja viestintä sosiaalisen median alustoilla vahvistavat äärioikeiston rajat ylittävää luonnetta.

"Myös Suomessa on tunnistettu äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia ihmisiä. Samaan aikaan radikaali-islamististen terrorististen toimijoiden aiheuttama uhka ei ole kadonnut mihinkään", kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on pysynyt ennallaan, heitä on noin 390. Merkittävimmän uhkan muodostavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa terroristisesta propagandasta. Suojelupoliisi on tunnistanut ryhmiä ja henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa.

Terroristijärjestöt Isil ja al-Qaida kannattajineen ovat edelleen maailmanlaajuinen uhka. Ne pyrkivät todennäköisesti kehittämään uusia taktiikoita iskujen toteuttamiseksi ja kannustamaan edelleen iskuihin länsimaissa.

Suomessa esiintyy merkittävää terrorismin tukitoimintaa, joka ilmenee esimerkiksi rahoittamisena ja propagandan levittämisenä. Yhteydet ulkomaalaisiin terroristisiin toimijoihin ja verkostoihin ovat merkittäviä. Suomeen on siirtynyt konfliktialueilta ihmisiä, jotka ovat osallistuneet aseellisten ryhmittymien toimintaan tai tukeneet niiden toimintaa muilla tavoin.

Korona vaikeutti tilapäisesti vieraiden valtioiden tiedustelua Suomessa

Koronaviruspandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 Suomessa käyttöön otetut rajoitukset vaikeuttivat laitonta henkilötiedustelua. Samaan aikaan Suomea vakoileville maille avautui uusia mahdollisuuksia hankkia tietoa tietojärjestelmiin tunkeutumalla. Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

Suuri osa yhteiskunnan keskeisistä toiminnoista siirrettiin verkkoon etäyhteyksien varaan. Etäkäytön mittakaava edellytti nopealla aikataululla tehtyjä tietoturvaratkaisuja, joissa korostui tiedon saatavuus käyttäjille. Kybervakoilua Suomea vastaan harjoittavat maat eivät pystyneet heti täysimääräisesti hyödyntämään avautuneita mahdollisuuksia, sillä koronaviruspandemia vaikutti myös niiden omaan toimintaan. Tällä hetkellä kybervakoilu on tavanomaista aktiivisempaa.

"On erittäin todennäköistä, että aktiivinen kybervakoilu jatkuu, koska pandemia vaikeuttaa yhä matkustamista. Uusia kohteita ovat lääketeollisuus ja virustutkimus", Pelttari toteaa.

Kun rajoituksia purettiin kesällä, henkilötiedustelu palautui Suomessa entiselleen. Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä.

Suojelupoliisi uudisti verkkosivustonsa

Uudistettu supo.fi-verkkopalvelu avattiin 28.10. Samalla Suojelupoliisin visuaalinen ilme päivittyi. Suojelupoliisi jakaa entistä ajankohtaisempaa tietoa kansallista turvallisuutta uhkaavista ilmiöistä ja omasta toiminnastaan myös verkossa.

supo.fi

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, media@supo.fi

]]>

Suojelupoliisi avasi uudet verkkosivunsa – tarjolla entistä ajankohtaisempaa tietoa

Tue, 27 Oct 2020 15:09:00 GMT

Suojelupolisiin tehtävä on torjua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia vakavia uhkia, kuten terrorismia ja vieraiden valtioiden vakoilua. Uusilla verkkosivuillaan Suojelupoliisi jakaa aiempaa ajankohtaisempaa tietoa toiminnastaan ja kansallista turvallisuutta uhkaavista ilmiöistä.

Suojelupoliisi panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän verkkoviestintään esimerkiksi uutisten muodossa.

"Haluamme nostaa meille tärkeitä asioita aktiivisesti keskusteluun myös verkossa. Toivomme myös, että verkkosivumme antavat entistä selkeämmän kuvan Supon tehtävistä", Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Milla Meretniemi sanoo.

Marraskuussa Suojelupoliisi julkaisee myös ensimmäiset jaksot Supodi-podcastista.

Suojelupoliisin ilme päivittyi

Myös Suojelupoliisin visuaalinen ilme ja logo uudistuvat verkkopalvelu-uudistuksen yhteydessä. Kevennetyn visuaalisen ilmeen on suunnitellut mainostoimisto Bob the Robot.

Uuden ilmeen on tarkoitus tukea visuaalisesti Suojelupoliisin roolia luotettavana Suomen kansallisen turvallisuuden takaajana sekä modernina tiedustelupalveluna.

]]>

Suojelupoliisi ja Senaatti-kiinteistöt allekirjoittivat vuokrasopimuksen Suojelupoliisin uusista toimitiloista

Mon, 24 Aug 2020 06:00:00 GMT

Rakennusyhtiö SRV alkaa rakentaa uusia toimitiloja välittömästi. Uusiin tiloihin Suojelupoliisi pääsee muuttamaan keväällä 2024. Rakennushanke toteutetaan Senaatin ns. allianssimallilla, jonka Senaatti on kehittänyt erityisesti suurten ja vaativien rakennushankkeidensa toteuttamiseen. Allianssimalli mahdollistaa vielä toteutusvaiheessa suunnitelmien ja toteutusratkaisujen kehittämisen Suojelupoliisin tarpeet huomioiden.

”Suojelupoliisin toimitilahanke on Suomen oloissa täysin poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen rakennuksen turvallisuuteen ja toiminnallisuuteen tehtävien ratkaisuiden vuoksi”, toteaa Senaatin rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto.

Suojelupoliisi, Senaatti sekä talon suunnittelusta vastaava arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy ovat suunnitelleet uusia toimitiloja yhdessä. Näin uudet tilat palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla Suojelupoliisin toimintaa ja tehtäviä. Uuden toimitilan tilaratkaisut tehdään mahdollisimman tehokkaiksi ja muunneltaviksi, jotta rakennusta voidaan käyttää mahdollisimman pitkään.

”Olemme iloisia, että toimitilojemme tulevaisuuteen on nyt saatu turvallinen ja pitkäkestoinen ratkaisu. Tällä hetkellä henkilöstömme työskentelee useassa rakennuksessa, joista vanhin on yli 100 vuotta vanha. Nykyiset tilamme eivät kaikilta osin vastaa nykypäivän vaatimuksia toiminnallisuuden ja turvallisuuden kannalta. Odotamme myös sitä, että koko Helsingissä työskentelevä henkilöstömme pääsee työskentelemään saman katon alle”, kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Suojelupoliisin uudet tilat osoitteeseen Fabianinkatu 2

Suojelupoliisin toiminta turvallisuus- ja tiedustelupalveluna vaatii erityisiä ratkaisuja toimitiloilta. Suojelupoliisissa käsiteltävälle ja säilytettävälle tiedolle on esimerkiksi annettu tarkat vaatimukset, mitkä vaikuttavat uuteen toimitaloon tehtäviin rakennus- ja materiaaliratkaisuihin. Lisäksi rakennukseen on suunniteltu paljon Suojelupoliisin toiminnan vaatimia erityistiloja.

Uuteen toimitaloon tehtävistä erityisistä ratkaisuista huolimatta rakennuksesta tulee Kaartinkaupungin kaupunkikuvaa kunnioittava eivätkä esimerkiksi kerroskorkeudet nouse nykyisestä. Rakennuksen ulkoasu perustuu hankkeesta järjestettyyn kaupunkikuvalliseen ideakilpailuun, jonka tavoitteena oli löytää uudisrakennukselle ympäristöön sopiva ja kestävä kaupunkikuvallinen ratkaisu.

Suojelupoliisin uusi toimitalo rakennetaan osoitteeseen Fabianinkatu 2. Tontilla on aloitettu elokuussa maanalaiset työt. Uuden toimitalon tieltä tontilta puretaan tyhjinä olevat ja ikääntyneet rakennukset, joiden purkutyöt alkavat helmi-maaliskuussa 2021. Maanrakennustyöt valmistuvat kokonaisuudessaan syksyllä 2021. Uuden toimitilan on määrä valmistua vuodenvaihteessa 2023-2024.

Suojelupoliisin nykyisiä toimitiloja hallinnoi Senaatti-kiinteistöt, joka myös päättää tilojen jatkokäytöstä.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi
Jonni Laitto, rakennuttamisjohtaja, Senaatti-kiinteistöt, puh. 050 533 7025, jonni.laitto@senaatti.fi

]]>

Supon vuosikirja 2019: Terrorismin uhka yhä tasolla 2 eli kohonnut - tilannekuva muuttuu jatkuvasti

Thu, 02 Apr 2020 06:00:00 GMT

Päivitetty terrorismin uhka-arvio sisältyy Suojelupoliisin 2. huhtikuuta julkaisemaan vuoden 2019 vuosikirjaan. Jatkossa uhka-arvio päivitetään vähintään kerran vuodessa.

Matkustaminen ja pitkäaikainen oleskelu Syyrian ja Irakin konfliktialueella ovat voimistaneet erityisesti radikaali-islamistisia verkostoja ja niiden kykyä ja valmiutta väkivaltaan. ISIL on länsimaissa edelleen uhka huolimatta sen aluemenetyksistä Syyriassa ja Irakissa.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kasvanut länsimaissa. Viimeaikaisten iskujen aiheuttaman inspiraatiovaikutuksen, yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja erityisesti verkossa tapahtuvan radikalisoitumisen takia vastaavanlaiset yksittäiset väkivallanteot ovat mahdollisia myös Suomessa.

Terrorismin uhkaa arvioidessaan Suojelupoliisi ottaa huomioon varsinaisten iskujen valmistelun lisäksi erilaiset tukitoimet: propagandan tuottamisen ja levittämisen, muiden ihmisten kannustamisen terrorismin tukemiseen, värväämisen ja rahoittamisen.

Koronaviruspandemian välittömät uhkat kansalliselle turvallisuudelle toistaiseksi vähäisiä
Suomen sisäinen turvallisuustilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta poikkeusolojen pitkittyminen voi kasvattaa kansallisen turvallisuuden uhkia.

Suomi on jatkuvasti ulkovaltojen laittoman tiedustelun kohteena. Suomea vakoilevien valtioiden tavoitteena on etsiä haavoittuvuuksia, joiden kautta ne voivat saada haltuunsa esimerkiksi salassa pidettävää tietoa. Niin valtiolliset kuin ei-valtiolliset toimijat voivat hyödyntää tilannetta yhteiskunnallisen epävakauden lisäämiseksi. Lisäksi poikkeusolojen pitkittyessä ääriliikkeet voivat pyrkiä hyödyntämään voimistuvaa vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Poikkeusoloissa myös tarkoitushakuisesti levitetyn disinformaation määrä ja vaikuttavuus voivat kasvaa.

"Poikkeusolot luovat tilaisuuden ulkovaltojen laittomalle tiedustelulle, kybervakoilulle sekä laaja-alaiselle vaikuttamiselle. Laittoman tiedustelun kiinnostuksenkohteina ovat pandemian vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan", viranomaisten suorituskykyyn, yritysten toimintaan tai huoltovarmuuteen, kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

"Suuri osa suomalaisista on siirtynyt nyt etätöihin, ja myös etätöissä pitää huolehtia tietoturvasta vähintään yhtä hyvin kuin normaalioloissa", Pelttari jatkaa.

Uudet toimivaltuudet on otettu käyttöön

Viime vuosi oli Suojelupoliisille historiallinen, koska uusien tiedustelulakien myötä Supon toimivaltuudet uudistuivat kesäkuussa 2019.

"Teemme parhaamme sen eteen, että valtionjohdolla on käytössään yhä ajantasaisempaa ja merkityksellisempää tietoa. Työ on hyvässä vauhdissa, mutta täyden toimintakyvyn rakentaminen vie oman aikansa. Kun oma osaamisemme kasvaa, olemme aiempaa vähemmän riippuvaisia kansainvälisten kumppaneidemme tiedosta", päällikkö Pelttari toteaa.

Tiedustelulait toivat Suojelupoliisille myös entistä tiukemman valvonnan.

"Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että toimivaltuuksia käytetään lainmukaisesti. Pidämme kattavaa valvontaa työmme ehdottomana edellytyksenä, ja olemme entisestäänkin panostaneet omaan laillisuusvalvontaamme. Laillisuuden takuumies on tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen, jolla on esteetön pääsy Suojelupoliisin salaisimpaankin tietoon."

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Suojelupoliisin vuosikirjan julkistuksen yhteydessä ei järjestetä tänä vuonna koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilan vuoksi erillistä tiedotustilaisuutta.

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 402 6981, media@supo.fi

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on tarvittaessa haastateltavissa torstaina 2.4.2020 puhelimitse.

]]>

Suojelupoliisin vuosien 1960–1969 pysyvästi säilytettävät asiakirjat on siirretty Kansallisarkistoon

Thu, 02 Jan 2020 07:00:00 GMT

Siirretty aineisto käsittää yhteensä 766 arkistokoteloa, jotka sisältävät muun muassa henkilösivuja sekä henkilö- ja asiamappeja. Kansallisarkistoon luovutettiin myös 25 arkistokoteloa Suojelupoliisin edeltäjäviranomaisten Etsivän keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin arkistoihin kuuluvaa aineistoa vuosilta 1919–1948.

Tämän siirron myötä 50 vuotta suomalaisen turvallisuuspoliisin historiaa on taltioitu Kansallisarkistoon, sillä Suojelupoliisin ja sen edeltäjien asiakirjat vuoteen 1959 saakka on pääosin siirretty Kansallisarkistoon jo aiemmin.

Suojelupoliisin asiakirjat ovat salassa pidettäviä 60 vuoden ajan. Suojelupoliisin 60 vuotta vanhemmat asiakirjat tulevat julkisiksi kalenterivuosittain kunkin vuoden alussa. Nyt 2.1.2020 julkiseksi tulevat asiakirjat vuodelta 1960. Käyttöluvat näihin aineistoihin myöntää Kansallisarkisto.

Käyttöluvat salassa pidettäviin alle 60 vuotta vanhoihin asiakirjoihin myöntää Suojelupoliisi. Lisätietoja käyttöluvan hakemisesta on Tutkijoille-sivulla.

Suojelupoliisin arkiston sekä nyt luovutettujen EK-Valpon asiakirjojen luettelotietoihin voi tutustua Kansallisarkiston Rauhankadun tutkijapalvelutiloissa.

Aineiston käyttölupa-asiat ja tietopyynnöt

Kansallisarkisto

p. 029 533 7400 (tietopyynnöt asiakirjoista arkisin klo 10-15)
p. 029 533 7044 (ylitarkastaja Ville Kontinen, paikalla 7.1.2020-)
p. 029 533 7000 (vaihde)

Suojelupoliisi

asiakirjahallintopäällikkö tai arkistonhoitaja, p. 0295 480 131 (vaihde)
viestintä, p. 050 402 6981 (median yhteydenotot)

]]>

Ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat aiempaa kiinnostuneempia Suomen kriittisestä infrastruktuurista

Thu, 05 Dec 2019 07:00:00 GMT

Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä. Lisäksi vuosittain arviolta saman verran ulkovaltojen tiedusteluorganisaatioiden työntekijöitä käy lyhyillä operatiivisilla tehtävillä Suomessa. Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluita.

Ulkomaiset tiedustelupalvelut toimivat Suomessa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

Ajankohtaisia ilmiöitä koskevat tiedustelukysymykset vaihtelevat, mutta toiminnan keskeisimpiin päämääriin kuuluvat Suomen harjoittaman politiikan ennakoiminen ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen.

"Tiedustelupalveluilla on tietyt kestoseurantakohteet. Niiden lisäksi viime aikoina keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet muun muassa Suomen toiminta EU:n puheenjohtajamaana, Suomen asema EU:n pakotepolitiikassa, kansallinen innovaatiotoiminta sekä korkean teknologian tuotteet", kertoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Henkilötiedustelun lisäksi Suomeen kohdistuu jatkuvasti kyberoperaatioita, joiden tavoitteena on valtiollinen vakoilu, teknisen ympäristön kartoittaminen tai vaikuttaminen. Julkishallinnon lisäksi kohteena on ollut myös yritysten keskeinen tuotekehitystieto ja yksittäisten henkilöiden luottamuksellinen viestintä.

Kriittisen infrastruktuurin päätyminen kybervakoilua tai -vaikuttamista aktiivisesti harjoittavan valtion hallintaan aiheuttaa uhkan kansalliselle turvallisuudelle jo ennen kuin vakoilua harjoittava valtio päättää käyttää voimaansa.

"Tämä on syytä ottaa jo ennakolta huomioon kriittistä infrastruktuuria koskevissa hankkeissa, kuten 5G-verkkoon liittyvissä investoinneissa", Pelttari sanoo.

Kansallisen turvallisuuden katsauksessa käsitellään myös terrorismitilannetta ja hybridivaikuttamista. Koko katsauksen voi lukea Suojelupoliisin verkkosivuilla.

]]>

Milla Meretniemi Suojelupoliisin viestintäpäälliköksi

Tue, 05 Nov 2019 07:00:00 GMT

Aiemmin Meretniemi on toiminut viestintäpäällikön tehtävissä myös sisäministeriössä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri. Meretniemi aloittaa Suojelupoliisissa joulukuun alussa.

Meretniemen mukaan Suojelupoliisi tekee tärkeää työtä kansallisen turvallisuuden ytimessä ja se asettaa myös viestinnälle poikkeukselliset reunaehdot.

"Viestinnällä on suuri rooli siinä, että suomalaiset ymmärtävät Suojelupoliisin työn merkityksen. Toimimme suomalaisten luottamuksen varassa ja tätä luottamusta haluan jatkossakin viestinnällä ylläpitää", Meretniemi sanoo.

"On innostavaa aloittaa Suojelupoliisissa juuri nyt, kun virasto on tiedusteluvaltuuksien myötä uuden edessä", hän lisää.

Viestintäpäällikön virka tuli auki, kun Jyri Rantala siirtyi kesäkuun alussa esikuntapäällikön tehtäviin.

]]>

Suojelupoliisin toimivaltuudet uudistuvat

Fri, 31 May 2019 06:00:00 GMT

Suojelupoliisin toiminta uudistuu uusien toimivaltuuksien myötä merkittävästi. Uudistus tähtää siihen, että Suojelupoliisi pystyy entistä paremmin paljastamaan ja estämään kansallista turvallisuutta uhkaavia hankkeita ja antamaan valtionjohdolle aiempaa laadukkaampaa tietoa aiempaa nopeammin.

Kun lait astuvat voimaan, Suojelupoliisille tulee mahdollisuus tietoliikennetiedusteluun ja uudenlaisiin tiedustelumenetelmiin Suomessa ja ulkomailla. Uusia toimivaltuuksia otetaan käyttöön heti lain tullessa voimaan, mutta täyden toimintakyvyn luominen tulee viemään aikansa.

Suojelupoliisia kehitetään henkilöstöä kouluttamalla ja uusien osaajien rekrytoinneilla. Lisäksi organisaatiota ja toimintatapoja uudistetaan.

Suojelupoliisi jakautuu uudessa organisaatiossa yhdeksään yksikköön, joista täysin uusia yksiköitä ovat esikunta, tiedustelu sekä digitaaliset palvelut. Muut yksiköt ovat sisäiset palvelut, terrorismintorjunta, vastatiedustelu, alue, turvallisuusselvitykset ja tiedonhankinta.

Uusien lakien myötä myös Suojelupoliisin valvonta uudistuu. Uusi tiedusteluvalvontavaltuutettu alkaa valvoa Suojelupoliisin toimintaa. Samalla myös Suojelupoliisin omaa sisäistä laillisuusvalvontaa vahvistetaan. Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta puolestaan aloittaa parlamentaarisen valvonnan. Lisäksi Supoa valvoo sisäministeriö.

]]>

Suojelupoliisin ylietsivää epäillään virkarikoksesta

Tue, 26 Mar 2019 07:00:00 GMT

Tapauksen tutkinta alkoi, kun Suojelupoliisi sai vihjeen poliisimiehen mahdollisesta yritystoiminnasta. Suojelupoliisin johto ilmoitti asiasta viipymättä valtakunnansyyttäjänvirastoon, joka vastaa poliisirikosten tutkinnasta.

"Suojelupoliisin toiminta perustuu luottamukseen, ja kaikenlaisille väärinkäytöksille on nollatoleranssi. Heti kun saimme tietoa asiasta, toimitimme tietomme valtakunnansyyttäjänviraston selvitettäviksi. Annamme tutkinnalle täyden tukemme", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Poliisimiehen epäillään osallistuneen esteellisenä työhönsä kuuluviin yritysturvallisuustarkastuksiin. Esteellisyyden epäillään syntyneen siitä, että ylietsivä on ollut samaan aikaan mukana turvallisuusalan yrityksessä, joka on myynyt palveluita tarkastuksen kohteena olleelle yritykselle. Ylietsivä ei ollut hakenut sivutoimilupaa.

"On täysin selvää, ettei virkamiehillämme voi olla yritystoimintaa, joka liittyy millään tavalla virkatoimiin", Pelttari sanoo.

Tapauksen tutkintaa johtaa kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen, joka myös vastaa tutkintaan liittyvästä tiedottamisesta. Suojelupoliisilla ei ole tässä vaiheessa enempää kerrottavaa asiasta.

]]>

Uudet tiedustelulait tahdittavat Suojelupoliisin juhlavuotta – mahdollisuudet torjua kansallisen turvallisuuden uhkia paranevat tuntuvasti

Thu, 21 Mar 2019 07:00:00 GMT

Suojelupoliisin uudesta vuosikirjasta ilmenee, että varsinkin valtiollinen kybervakoilu oli aktiivista vuonna 2018. Tiedustelullisesti Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

Suojelupoliisi täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja sen kunniaksi tänään julkaistu vuosikirja on tavanomaista laajempi.

Uudet tiedustelulait parantavat merkittävästi Suojelupoliisin tiedustelukykyä

Suojelupoliisin keskeinen tehtävä on tulevaisuudessakin estää ennalta valtion turvallisuuteen kohdistuvia uhkia, kuten vakoilua ja terrorismia. Jatkossa korostuu kuitenkin myös Suojelupoliisin rooli tuottaa valtionjohdolle ja muille viranomaisille ennakoivaa ja analysoitua tiedustelutietoa.

"Suojelupoliisi on viime vuosina muuttunut nopeasti ja uusien lakien myötä Suposta tulee aidosti nykyaikainen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Muutos on välttämätön, sillä Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut nopeasti.

"Terrorismin uhka kohosi muutamassa vuodessa, ja samaan aikaan lähialueidemme kehitys voimisti entisestään Suomeen kohdistuvaa ulkovaltojen laitonta tiedustelua. Meidän tehtävämme on pitää osaltamme huolta siitä, että Suomi on jatkossakin maailman turvallisin maa", Pelttari sanoo.

Suojelupoliisi täyttää kuluvana vuonna 70 vuotta ja samalla vietetään suomalaisen turvallisuuspoliisin 100-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden kunniaksi Suojelupoliisi julkisti tänään tavanomaista laajemman vuosikirjan, joka sisältää myös professori Kimmo Rentolan laatiman katsauksen viraston historiaan.

Kybervakoilumaailma on muuttunut aggressiivisemmaksi

Tiedustelulait tehostavat merkittävästi Supon toimintaa esimerkiksi kyber- eli verkkovakoilun torjunnassa, kun tietoliikennetiedustelulla kyetään itse havaitsemaan vieraiden valtioiden kybervakoilua tietoverkoissa.

"Kybervakoilumaailma on muuttunut aggressiivisemmaksi ja järjestelmiin tunkeudutaan vaikka väkisin sisään", sanoo Suojelupoliisin kybertoiminnon päällikkö Jyrki Kaipanen Suojelupoliisin vuosikirjassa.

Suojelupoliisin tietoon tuli vuonna 2018 useita kybervakoilutapauksia, joiden taustalla arvioidaan olleen valtiollinen taho. Vakoilua kohdistui Suomen valtioon, yrityksiin ja yksityishenkilöihin.

Kybervakoilu ei välttämättä enää kohdistu suoraan kiinnostuksen kohteena olevaan organisaatioon, vaan kohdetta lähellä oleviin organisaatioihin ja henkilöihin, jotka eivät ole yhtä tietoisia tietoturvan merkityksestä. Kohdeorganisaatiota lähellä olevia tahoja voidaan hyödyntää joko suoraan tiedon hankinnassa tai väylänä varsinaisen kohteen järjestelmiin.

Erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalvelut ovat kiinnostuneita Suomesta

Suomessa on edelleen maan kokoon suhteutettuna varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä. Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluita.

Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnan tavoitteina on Suomen politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Ulkomaisen tiedustelun keskeisiä kiinnostuksen kohteita Suomessa vuoden 2018 aikana olivat edellisvuosien tapaan muun muassa Nato-keskustelu, ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset, Suomen asema EU:n pakotepolitiikassa ja Itämeren alueen turvallisuustilanne.

Lisäksi Suojelupoliisi havaitsi viime vuonna, että ulkomaiset tiedustelupalvelut olivat kiinnostuneita myös Suomen toiminnasta Arktisen neuvoston puheenjohtajana, valmisteilla olleesta tiedustelulainsäädännöstä sekä Suomen harjoittamasta kansainvälisestä sotilasyhteistyöstä.

Vaikka kybervakoilu on aiempaa vilkkaampaa, tiedustelupalvelut pyrkivät edelleen löytämään ja hankkimaan myös salaisia henkilötietolähteitä toimittamaan tietoja, jotka eivät muutoin olisi saatavilla. Lisäksi vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen ihmisiä, joiden avulla on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon sekä yleiseen mielipiteeseen.

Terrorismin uhka pysyi kohonneella tasolla

Terrorismin uhka-arvio säilyi vuonna 2018 neliportaisen asteikon tasolla 2, eli kohonnut. Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa muodostavat edelleen yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta tai terroristijärjestöjen kehotuksista. Näillä henkilöillä on todennäköisesti joko suoria tai välillisiä yhteyksiä radikaali-islamistisiin verkostoihin tai järjestöihin.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on noin 370. Yhä suurempi osa heistä on joko osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai vastaanottanut terroristista koulutusta. Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita on noussut erityisesti ISILissä merkittäviin asemiin, ja heillä on laaja suhdeverkosto järjestön sisällä.

Lisätietoja

Suojelupoliisin vuosikirjasta löytyy syventävää tietoa kaikista edellä mainituista teemoista. Lisäksi vuosikirjassa kerrotaan myös esimerkiksi, miksi Suojelupoliisi on kiinnostunut ilmastonmuutoksesta ja kuinka tarkkailun avulla päästiin vieraan valtion vakoiluoperaation jäljille, sekä luodaan katse historiaan.

]]>

Suojelupoliisin toiminta kehittyy merkittävästi uusien toimivaltuuksien myötä

Mon, 11 Mar 2019 07:00:00 GMT

Kun lait tulevat voimaan, Suojelupoliisille tulee mahdollisuus uudenlaisten tiedustelumenetelmien, kuten tietoliikennetiedustelun, käyttöön Suomessa ja ulkomailla.

Uusien valtuuksien myötä Suojelupoliisi pystyy puuttumaan erilaisiin kansallista turvallisuutta uhkaaviin hankkeisiin, kuten vakoiluun ja terrorismiin, aiempaa tehokkaammin ja varhaisemmassa vaiheessa. Jatkossa Suojelupoliisi pystyy myös raportoimaan valtionjohdolle ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan vaikuttavista asioista aiempaa laadukkaammin ja nopeammin. Lisäksi Suojelupoliisin kyky paljastaa ja torjua kybervakoilua paranee merkittävästi.

”Suojelupoliisin tehtävä on suojella Suomea ja sen kansaa sekä turvata demokratian toteutuminen. Tämä päivä on historiallinen Suomen kansalliselle turvallisuudelle, sillä uusien toimivaltuuksien myötä saamme paremmat työkalut tehtävämme hoitamiseen”, Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Suojelupoliisi on jo aloittanut valmistautumisen siihen, että uudet tiedustelulait tulevat voimaan ja esimerkiksi päällystön koulutus uusien toimivaltuuksien käyttöön on alkanut. Suojelupoliisia kehitetään myös rekrytoimalla uusia osaajia sekä uudistamalla organisaatiota ja toimintatapoja.

Pelttarin mukaan muutos aiempaan on niin merkittävä, että uudistus ottaa väkisinkin aikansa. Uusia toimivaltuuksia otetaan kuitenkin käyttöön vaiheittain jo tämän vuoden aikana.

”Edessä on mittava muutos ja Suojelupoliisi tekee parhaansa lunastaakseen eduskunnan ja kansalaisten odotukset”, Pelttari sanoo.

]]>

Suomeen kohdistuva vakoilu jatkuu aktiivisena

Mon, 10 Dec 2018 07:00:00 GMT

Suojelupoliisi on laatinut uudesta kansallisen turvallisuuden katsauksestaan myös julkisen version. Katsauksessa tarkastellaan Suojelupoliisin toimialaan kuuluvia ilmiöitä ja arvioidaan niiden kehitystä.

Katsauksen mukaan Suomeen ja suomalaisiin kohdistuva vieraiden valtioiden tiedustelu jatkuu aktiivisena lähivuodet.

"Useat ulkomaiset tiedustelupalvelut toimivat aktiivisesti Suomen maaperällä. Lisäksi Suomeen kohdistuu koko ajan kybervakoilua. Tekniikan nopea kehitys vaikeuttaa vakoilun torjumista", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Suojelupoliisi arvioi, että terrorismin uhka säilyy lyhyellä aikavälillä tasolla kaksi eli kohonnut. On todennäköistä, että Suomessa toimivien terrorismia tukevien verkostojen tavoitteena on radikalisoida ja värvätä lisää kannattajia.

Myös Suomeen kohdistuva hybridivaikuttaminen on aktiivista. Katsauksessa ennakoidaan, että valtiollisten toimijoiden valmius käyttää voimakkaitakin vaikuttamiskeinoja säilyy korkeana.

]]>

Suojelupoliisi Suomi Areenalla: Tulevaisuuden uhkat ovat virtuaalimaailmassa

Thu, 19 Jul 2018 06:00:00 GMT

Terrorismin tulevaisuus

Suojelupoliisin erikoistutkija Saana Nilsson puhui terrorismin tulevaisuudesta. Nilssonin arviossa tulevaisuuden terroristi on "innovatiivinen diginatiivi", joka verkostoituu ja myös toimii virtuaalimaailmassa.

"Entistä vaarallisemmat verkostot ja mentorit ohjaavat radikaalille ideologialle alttiita nuoria, jotka toimivat virtuaalimaailmassa ja hyödyntävät uudella tavalla sen tuomia mahdollisuuksia toiminnassaan. Viranomaisten on välttämätöntä lähestyä ilmiötä kokonaisvaltaisesti, ja siirtää torjuntatoimet siihen maailmaan, jossa nuoret elävät. Tarvitsemme myös innovatiivista viranomaistoimintaa", Nilsson toteaa puheenvuorossaan.

Vakoilu ja vaikuttaminen

Suojelupoliisin tutkija Pekka Iivari puhui vaikuttamisen ja vakoilun tulevaisuudesta. Viime aikoina vaikuttamisen yhteydessä on puhuttu erityisesti Venäjän vaikuttamisesta.

"Erilaiset verkossa tehtävät informaatio-operaatiot sekä verkkovakoilu ovat tulleet osaksi uhkakuvia kuluvan vuosikymmenen aikana. Ensi vuosikymmenellä verkkomaailmassa tapahtuvat operaatiot nousevat yhä strategisempaan asemaan. Tärkeää on ilmiön tunnistaminen, taustalla olevien rakenteiden ja tavoitteiden paljastaminen sekä avoin keskustelu. Vieraiden valtioiden vaikuttamistoiminnan tehokkuus riippuu paljon meistä itsestämme, torjuntatoimiemme tehokkuudesta ja uskottavuudesta sekä siitä, minkä verran haluamme tulla vaikutetuiksi", Iivari arvioi puheenvuorossaan.

]]>

Suojelupoliisin vuosi 2017: kyberhyökkäykset arkipäivää myös Suomessa

Wed, 21 Mar 2018 07:00:00 GMT

Vieraat valtiot haluavat varastaa tietoverkoista tietoa muun muassa Suomen kriittisestä infrastruktuurista ja suomalaisesta tuotekehityksestä. Tiedot ilmenevät Suojelupoliisin vuoden 2017 vuosikirjasta, joka julkaistaan tänään keskiviikkona.

"Kybervakoilu on vakava uhka suomalaiselle tietopääomalle. Jos tuotekehitystiedot varastetaan toiseen maahan, yritys voi menettää koko tulevaisuutensa", sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Uhkien torjuminen on aiempaa vaikeampaa, koska yritykset ulkoistavat tiedon hallinnointia. Myös viranomaisten kyvyssä torjua kyberhyökkäyksiä on puutteita.

"Meillä ei ole pääsyä verkkoihin, joten kykymme tunnistaa kybervakoilua on täysin riittämätön. Tiedustelulainsäädäntö toisi tähän parannuksen", Pelttari sanoo.

Perinteinen vakoilu edelleen aktiivista

Kybervakoilun lisäksi perinteinen vakoilu jatkui aktiivisena. Vieraiden valtojen tiedustelupalvelut pyrkivät värväämään suomalaisia toimittamaan heille tietoja, jotka eivät ole julkisesti saatavilla. Erityisesti Venäjän tiedusteluorganisaatiot ovat Suomessa aktiivisia.

Ulkomaista tiedustelua kiinnostaa edelleen etenkin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Vuonna 2017 kiinnostuksen kohteita olivat myös valmisteilla oleva tiedustelulainsäädäntö, kyberturvallisuusrakenteet ja suojautuminen informaatiovaikuttamiselta.

Turvallisuusselvitysten määrä kasvussa

Suojelupoliisi teki vuonna 2017 yhteensä yli 61 000 turvallisuusselvitystä. Nopeasti muuttuvan turvallisuusympäristön takia Suojelupoliisin asiakkaaksi tulee koko ajan uusia yhteisöjä ja yrityksiä, joilla on tarve teettää turvallisuusselvityksiä. Eniten turvallisuusselvityksiä tehdään valtiolle.

Turvallisuusselvityksissä löytyy huomautettavaa harvoin. Vain kahdessa prosentissa selvityksistä nousee esiin tietoja, jotka ilmoitetaan työnantajalle. Suojelupoliisi ei koskaan ota kantaa rekrytointiin, vaan päätöksen tekee aina työnantaja.

Luottamus Suojelupoliisiin ennätyskorkealla

Suojelupoliisi tekee vuosittain kyselytutkimuksen kansalaisten käsityksestä Suojelupoliisin toiminnasta. Nyt 89 prosenttia kertoi luottavansa Suojelupoliisiin paljon tai melko paljon, mikä on korkein tulos sinä aikana, kun tutkimuksia on tehty.

Lisätietoja

Suojelupoliisin viestintä, p. 050 4026 981, media@supo.fi

]]>

Tutkimuslupa myönnetään – Tiitisen listaa ei voida luovuttaa

Mon, 19 Feb 2018 07:00:00 GMT

Tutkimuslupa myönnetään suomalaisten ja entisen DDR:n tiedustelupalvelun Stasin välistä yhteistyötä koskevaan aineistoon, mutta yksilöidysti pyydettyä aineistoa eli niin kutsuttua Tiitisen listaa tai niin kutsuttuun Rosenholz-aineistoon liittyviä tietoja ei voida luovuttaa tutkimuskäyttöön.

Tutkimuslupaa on haettu tutkimukseen, joka käsittelee DDR:n ulkomaantiedustelua Itämeren alueella vuosien 1969 ja 1990 välillä. Suojelupoliisista pyydetyn aineiston voidaan katsoa liittyvän perustellusti ja kiinteästi tutkimusaiheeseen. Tästä syystä Suojelupoliisi myöntää tutkijalle tutkimusluvan.

Sen sijaan yksilöidysti pyydettyjä aineistoja ei voida luovuttaa tutkimuskäyttöön. Syynä tähän on se, että ei ole kiistattomasti selvää, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle. Päätöksessä on otettu huomioon se, että tietojen luovuttaminen voisi vaarantaa Suojelupoliisin kansainvälisen yhteistyön edellytykset. Tiedusteluyhteistyö perustuu luottamukselle, eikä saatuja tietoja lähtökohtaisesti voi luovuttaa eteenpäin, jotta luottamus Suojelupoliisiin säilyy.

Suojelupoliisin aineiston salassapitoaika on 60 vuotta, mutta tutkimuslupa on tietyin edellytyksin mahdollista saada myös tätä uudempaan aineistoon. Jokainen tutkimuslupahakemus harkitaan tapauskohtaisesti. Yksittäistapauksessa salassa pidettävästä asiakirjasta voidaan myöntää lupa saada tietoja, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Tausta: Mikä Tiitisen lista?

Niin kutsuttu Tiitisen lista on asiakirja, jonka Suojelupoliisi on saanut haltuunsa kansainvälisistä tiedustelulähteistä. Asiakirja sisältää henkilöiden nimiä ja muita yksilöintitietoja. Tiedot ovat luonteeltaan vihjetietoja.
Asiakirja on salassa pidettävä julkisuuslain (24 §, 1 momentin 2 ja 9 kohtien) mukaan ja sen salassapitoaika on 60 vuotta. Asiasta on voimassa korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2010. Asiakirja tulee yleisöjulkiseksi 2050.

]]>

Suojelupoliisille suunnitteilla uudet toimitilat Helsingissä

Wed, 29 Nov 2017 07:00:00 GMT

Tänään keskiviikkona päättyi hankkeen kaupunkikuvallinen ideakilpailu, jossa kutsutut neljä arkkitehtitoimistoa antoivat ehdotuksensa uudisrakennuksen ulkoasusta. Kilpailun tavoitteena oli löytää uudisrakennukselle ympäristöön sopiva ja kestävä kaupunkikuvallinen ratkaisu. Kaartin kortteli ympäristöineen on osa Helsingin historiallista ydinaluetta.

Kutsukilpailun järjesti Senaatti-kiinteistöt yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailuun kutsuttiin Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Arkkitehtitoimisto SARC Oy ja JKMM Arkkitehdit Oy.

Kaikki neljä ehdotusta olivat palkintolautakunnan mielestä korkeatasoisia ja ammattitaidolla tehtyjä.

Ideakilpailun voitti Anttinen Oiva Arkkitehtien eli AOA:n ehdotus nimeltä Adagio. Palkintolautakunta perusteli voittajan valintaa ehdotuksen vähäeleisen, klassisen arkkitehtuurin luontevalla sopeutumisella Kaartin kaupunkikuvaan. Ehdotuksen todettiin myös olevan teknisesti kehityskelpoinen ja kustannustasoltaan tavoitteiden mukainen.

Päätöstä rakentamisesta ei vielä ole tehty. Suunnitteluvaiheen perusteella päätetään hankkeen rahoituksesta ja toteutusaikataulusta. Toimitilat voisivat olla käytössä aikaisintaan vuonna 2021.

Suojelupoliisin toimitilat Helsingin Ratakadulla ovat tällä hetkellä kiinteistöissä, joista vanhimmat on rakennettu 1800-luvun lopussa. Tilat eivät täytä nykyaikaisia vaatimuksia.

Ratakadun kiinteistöt ovat valtion ja niitä hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Jos Suojelupoliisi siirtyy pois kiinteistöistä, alkaa Senaatti hakea tiloille uutta käyttötarkoitusta.

]]>

Suojelupoliisissa avautuu kymmeniä uusia työpaikkoja

Wed, 27 Sep 2017 06:00:00 GMT

Suojelupoliisille on esitetty lisää määrärahoja valtion budjettia koskevissa neuvotteluissa huhti- ja elokuussa. Lisärahalla on määrä vahvistaa ennen kaikkea terrorismintorjuntaa.

"Suojelupoliisin toimiala on ollut viime vuodet historiallisessa muutoksessa. Virasto kehittää toimintaansa aktiivisella otteella ja panostaa henkilöstönsä kouluttamiseen, jotta se voi vastata muutokseen", sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Suojelupoliisi hakee poliisien lisäksi myös useiden muiden alojen osaajia, kuten tutkijoita ja järjestelmäasiantuntijoita.

]]>

Viranomaisilla oli yksittäinen vihje Turun epäillystä tekijästä – iskusta ei viitteitä

Mon, 21 Aug 2017 06:00:00 GMT

Vihjeen mukaan Turun teosta epäilty vaikuttaa radikalisoituneelta ja on kiinnostunut ääriajattelusta. Vihjeeseen ei liittynyt tietoa isku-uhasta.

Vastaavia vihjeitä on viranomaisille tullut parin viime vuoden kuluessa yli tuhat. Kaikki vihjeet pyritään tarkistamaan, mutta niiden läpikäynti edellyttää voimakasta priorisointia. Etusijalla ovat vihjeet, joihin liittyy tietoa konkreettisesta uhasta.

Turun teosta epäilty henkilö ei ole ollut Suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehenkilö. Suojelupoliisilla on noin 350 terrorismintorjunnan kohdehenkilöä, jotka ovat toimintansa, yhteyksiensä tai radikalisoitumisensa takia Suojelupoliisin erityisen tiedonhankinnan kohteita.

Kohdehenkilöiden määrä on noussut muutamassa vuodessa yli 80 prosenttia. Suojelupoliisi kohdistaa suurimman osan terrorismintorjunnan resursseista kohdehenkilöiden valvontaan ja tiedonhankintaan heistä.

]]>

Suojelupoliisi: uhka-arvio toistaiseksi ennallaan

Sat, 19 Aug 2017 06:00:00 GMT

Uhka-arviota nostettiin viimeksi kesäkuun puolivälissä. Uhka on Suomessa tasolla 2, eli kohonnut.

"Turun epäilty terroriteko vastaa uhka-arviotamme. Myös epäillyn profiili on samankaltainen kuin monissa Euroopan viimeaikaisissa radikaali-islamistisissa terroriteoissa", sanoo Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

Suojelupoliisi osallistuu aktiivisesti Turun tapahtumien selvittämiseen yhteistyössä Keskusrikospoliisin ja Lounais-Suomen poliisin kanssa. Lisäksi Suojelupoliisi pitää yhteyttä kansainvälisiin kumppaneihinsa lisätietojen saamiseksi epäillystä tekijästä ja hänen mahdollisista terrorismiyhteyksistään.

Kesäkuussa annetun terrorismin uhka-arvion mukaan Suomeen kohdistuvaa uhkaa ovat nostaneet Suomen profiilin vahvistuminen radikaali-islamistisessa propagandassa ja terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden yhä vakavammat kytkökset terroristiseen toimintaan.

Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa muodostavat yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaatiota radikaali-islamistisesta propagandasta tai terrorijärjestöjen kehotuksista.

]]>

Terroriuhka Suomessa on koholla

Wed, 14 Jun 2017 06:00:00 GMT

Uhkaa ovat entisestään nostaneet Suomen profiilin vahvistuminen radikaali-islamistisessa propagandassa ja terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden yhä vakavammat kytkökset terroristiseen toimintaan.

Samalla on otettu käyttöön uusi neliportainen asteikko uhkatason kuvaamiseksi. Terroriuhka on Suomessa tasolla kohonnut.

Merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa muodostavat edelleen yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaatiota radikaali-islamistisesta propagandasta tai terrorijärjestöjen kehotuksista. Suojelupoliisin tietoon on tullut aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä hankkeita ja suunnitelmia Suomessa.

"Koska terroriuhka Suomea kohtaan on vakavampi kuin koskaan aiemmin, on tärkeää kyetä kertomaan siitä mahdollisimman selkeästi. Terrorismintorjunnan toimintaympäristön jatkuvan muutoksen takia olemme päättäneet ottaa käyttöön neliportaisen asteikon uhkatason kuvaamiseksi", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoo.

Suojelupoliisin aiempi uhka-arvio oli marraskuulta 2015. Sen mukaan yksittäisten väkivallantekojen uhka Suomessa oli kohonnut, mutta terroristijärjestöjen suunnitelmallisten iskujen uhka oli matala.

Uuden uhka-arvion mukaan uhka on kokonaisuudessaan tasolla kohonnut. Muut Suojelupoliisin käytössä olevat uhkatasot ovat matala, korkea ja erittäin korkea.

]]>

Suojelupoliisin vuosi 2016: Tiedustelutoiminta Suomessa jatkui aktiivisena ja aggressiivisena

Wed, 29 Mar 2017 06:00:00 GMT

"Erilaiset vaikuttamis- ja hybridioperaatiot, informaatiovaikuttaminen ja vakoilu tietoverkoissa ovat avanneet aivan uuden ulottuvuuden, missä ennalta-arvattavaa on yhä vähemmän", Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

Tiedustelutoiminta on pitkäjänteistä. Viime vuosina yhteyksiä on pyritty luomaan nuoriin vaikuttajiin, joiden arvioidaan olevan vuosien kuluttua merkittävissä asemissa. Tiedonhankintaa kohdistetaan myös kiinnostavissa tehtävissä olevien henkilöiden siviili-identiteetteihin.

"Vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut etsivät jatkuvasti sellaisia henkilöitä, jotka voisivat toimittaa heille salassa pidettäviä tietoja heitä kiinnostavista aiheista. Ihmisten olisi lisäksi hyvä tiedostaa, minkälaista tietoa he julkaisevat esimerkiksi somessa. Työnantaja tai viranomaiset eivät pysty suojaamaan työntekijöitä tässä asiassa", Pelttari sanoo.

Terrorismintorjunta: iskujen uhka kohonnut

Terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden määrä kasvoi vuoden 2016 aikana. Suojelupoliisin loppuvuodesta 2015 antama terrorismin uhka-arvio on edelleen voimassa. Yksittäisten radikaali-islamististen väkivallantekojen uhka Suomessa samoin kuin muualla Euroopassa on kohonnut.

Turvallisuusselvityksiä ennätysmäärä

Suppeat turvallisuusselvitykset siirtyivät vuoden 2016 alussa paikallispoliisilta Suojelupoliisille, minkä seurauksena Suojelupoliisi teki ennätysmäärän turvallisuusselvityksiä. Selvityksiä tehtiin yhteensä 62 000, joista suppeita oli valtaosa, 44 000.

]]>

Suojelupoliisin vastatiedusteluun uusi päällikkö

Thu, 16 Mar 2017 07:00:00 GMT

Ruotsalainen hoitaa tällä hetkellä Suojelupoliisin apulaispäällikön tehtävää, jossa hän jatkaa ainakin toukokuun loppuun asti.

Ruotsalainen on toiminut Suojelupoliisissa vuodesta 1999 alkaen useissa eri tehtävissä. Lisäksi hän on työskennellyt sisäministeriössä ja poliisihallituksessa. Hänellä on myös laaja kansainvälinen kokemus.

]]>