Suojelupoliisi - Kolumnit

Päällikön kolumni: Taloudellinen turvallisuus korostuu transaktionaalisessa maailmassa

Mon, 15 Dec 2025 08:18:00 GMT

Talouden ja elinkeinoelämän merkitys kansalliselle turvallisuudelle kasvaa, kun maiden väliset suhteet muuttuvat arvopohjaisista kumppanuuksista entistä transaktionaalisempaan suuntaan. Erityisesti kilpailu murrosteknologioista saa autoritääriset maat, ennen kaikkea Kiinan ja Venäjän, käyttämään kaikkia keinoja oman kilpailuasemansa parantamiseksi.

Murrosteknologiat ovat nopeasti kehittyviä teknologioita, jotka muuttavat käyttöön tullessaan käsityksemme kriittistä resursseista. Esimerkiksi sähkömoottorien vallatessa alaa polttomoottoreilta, öljyn merkitys maailman keskeisimpänä resurssina heikkenee, ja akuissa tarvittavien harvinaisten maametallien merkitys kasvaa. Kvanttiteknologia on esimerkki murrosteknologiasta, jossa Suomi on poikkeuksellisen vahva.

Kiina ja Venäjä pyrkivät hankkimaan teknologisia innovaatioita sekä laillisin että laittomin keinoin myös Suomesta. Investoinnit, yritysostot, vakoilu ja tutkimusyhteistyön avulla tehtävät teknologiasiirrot ovat kaikki esimerkiksi Kiinan työkalupakissa.

Startupilta kybervakoilu voi viedä tulevan menestyksen

Erityisen haavoittuvia Suomen turvallisuuden ja etujen vastaiselle toiminnalle ovat usein aloittelevat startup-yritykset, joiden turvallisuuskulttuuri ja resurssit eivät ole vielä suojautumiseen harjaantuneiden suuryritysten tasolla.

Jos startupin kehittelemä innovaatio viedään esimerkiksi kybervakoilun avulla, yritykseltä viedään usein koko tulevaisuus. Samalla Suomen kansallinen etu kärsii, jos Suomi menettää tulevaisuuden menestyvän vientiyrityksen, mahdollisen alihankintaketjun rakentajan ja talouskasvun kirittäjän.

Tiedustelu- ja turvallisuuspalveluna suojelupoliisi sekä hankkii Suomen valtiojohdolle tietoa suurvaltojen tavoitteista että torjuu suomalaiseen elinkeinoelämään kohdistuvia kansallisen turvallisuuden uhkia.

Talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvien uhkien torjunta edellyttää yritysten ja viranomaisten yhteistyötä. Pelkästään kriittisen infran suojaaminen ei riitä, vaan meidän kyettävä suojaamaan myös kriittisiä tuotanto- ja arvoketjuja. Yrityksiltä saatava tieto parantaa viranomaisten ymmärrystä taloudellisen turvallisuuden ilmiöistä, ja suojelupoliisin tiedustelutieto auttaa yrityksiä suojautumaan tehokkaasti.

Suojelupoliisin on pystyttävä hyödyntämään teknologista kehitystä myös omassa työssään, mikä vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän strategisia kumppanuuksia teknologiayritysten kanssa.

Juha Martelius
Suojelupoliisin päällikkö

Teksti on julkaistu aiemmin GSD Nordicin Puolustus & Kokonaisturvallisuus -liitteessä 5.12.2025.

]]>

Kolumni: Imperialistinen Venäjä tavoittelee Ukrainan alistamista ja lännen heikentämistä

Thu, 06 Mar 2025 08:00:00 GMT

Venäjä pyrkii pysyvästi ja omavaltaisesti ratkaisemaan kysymyksen Ukrainan tulevaisuudesta. Sodan voittaminen tarkoittaisi sen näkökulmasta ennen kaikkea Ukrainan sotilaallista liittoutumattomuutta ja puolustuskyvyn rajoittamista. Venäjä näkee sodan Ukrainassa osana laajempaa kysymystä vallan jakautumisesta maailmassa. Se tavoittelee vaikutusvaltaisempaa kansainvälistä asemaa ja luo vastakkainasettelua lännen kanssa. Lisäksi Venäjä pyrkii vaikuttamaan demokraattisiin yhteiskuntiin, lännen yhtenäisyyteen ja Ukraina-tukeen kaikin keinoin.

Vaikka viime aikojen uutiset Yhdysvalloista ovat erittäin poikkeuksellisia, Venäjä ei näe Yhdysvaltoja kumppanina vaan sen tavoite on Yhdysvaltojen hegemonian heikentäminen. Tässä sen tavoitteet ja toiminta ovat pitkäaikaisia ja pitkäjänteisiä. Venäjä yrittää lyödä kiilaa Yhdysvaltojen ja Euroopan välille ja heikentää Naton yhtenäisyyttä. Venäjän strateginen tavoite on lännen heikentäminen ja kansainvälisen sopimusperusteisen maailmanjärjestyksen murtaminen.

Ukrainalle sodassa on kyse sen itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden ja väestön suojelemisesta. Maa pyrkii palauttamaan kansainvälisesti tunnustetut rajansa ja torjumaan Venäjän uhkan sen turvallisuudelle. Ukrainalle osoitettu tuki on välttämätöntä Venäjän materiaalisen ylivoiman tasoittamiseksi. Materiaalinen tuki ei kuitenkaan poista asetelmaa, jossa väestöään kyynisesti rintamalla uhraavalla Venäjällä on suhteellinen ja jatkuva ylivoima. Tällä on ratkaiseva merkitys kulutussodassa. Asetelma ei oleellisesti muutu ilman materiaalisen tuen merkittävää kasvua, länsimaiden osallistumista sotaan tai vallanvaihtoa Venäjällä.

Venäjä käy kulutussotaa ja tavoittelee Ukrainan alistamista

Venäjä tavoittelee loppuasetelmaa, jossa Ukraina on lyöty ja sen ohjailtavissa. Venäjä erittäin todennäköisesti jatkaa hyökkäyssotaansa, ellei se saa neuvoteltua sopimusta Ukrainan puolustuskyvyn heikentämisestä. Lisäksi on lähes varmaa, että Venäjä ei nykytilanteessa hyväksyisi sellaista rauhansopimusta, jossa Ukrainalle annetaan uskottavat turvatakuut.

Vaikka Ukraina jaettaisiin mahdollisessa sopimuksessa tämänhetkisiä rintamalinjoja mukaillen, ei se todennäköisesti yksinään olisi Venäjän näkökulmasta riittävä sodan lopputulos, koska Ukrainan kokonaisvaltainen alistaminen on sille alueiden valtaamista tärkeämpi päämäärä.

Venäjä käy kulutussotaa, jolla se on pyrkinyt aiheuttamaan mahdollisimman paljon tappioita Ukrainalle. Samalla sen omat tappiot ovat olleet suuria ja sen on ajoittain ollut vaikeaa rekrytoida riittävästi sotilaita kaatuneiden ja haavoittuneiden tilalle. Venäjä on lisännyt merkittävästi omaa sotatarvikkeiden tuotantoaan, eikä se ole enää ainakaan vuoteen kärsinyt sotatarvikkeiden vakavista puutteista. Kiinasta hankittavilla tuotteilla on ollut ratkaiseva merkitys Venäjän sodankäyntikyvyn kannalta. Jos Venäjänvastaisia pakotteita puretaan, Kiinan kauppa ja sotatarvikkeiden vienti Venäjälle helpottuu huomattavasti.

Venäjän talous erittäin todennäköisesti kestää hyökkäyssodan aiheuttamat haasteet ainakin lyhyellä aikavälillä. Maan talous on alistettu poliittiselle päätöksenteolle, mikä on mahdollistanut sodankäynnin jatkamisen talousongelmista huolimatta. Sotatalous on myös hyödyttänyt Venäjän julkista taloutta. Nämä hyödyt jäävät kuitenkin todennäköisesti lyhytaikaisiksi, ja maan pitkän aikavälin talousnäkymät ovat synkkiä. Vaikka pakotteet todennäköisesti heikentävät Venäjän taloutta ainakin keskipitkällä aikavälillä, kehittävät venäläiset kuitenkin jatkuvasti uusia keinoja pakotteiden kiertämiseksi. Maa kykenee todennäköisesti rakentamaan myös pitkäkestoisia ja korvaavia toimitusketjuja useimmille tarvitsemilleen tuontituotteille.

Ukraina haluaa säilyttää itsemääräämisoikeutensa

Ukraina tavoittelee Venäjän joukkojen vetäytymistä ja rajojen palauttamista Krimin valtausta edeltävään tilaan. Alueiden hallintaa keskeisempi tavoite on, ettei Venäjä enää uhkaisi sen itsenäisyyttä, poliittista itsemääräämisoikeutta ja väestön elinmahdollisuuksia. Ukraina pyrkii myös säilyttämään mahdollisuutensa valita oman ulkopoliittisen suuntansa. Ukraina tavoittelee näitä oikeutettuja päämääriä, mutta ilman merkittävää lisätukea sen on vaikeaa pitkäaikaisesti torjua Venäjän uhkaa.

Määrältään ja laadultaan riittävän puolustusmateriaalituen jatkuminen on Ukrainalle keskeistä. Lyhyellä aikavälillä Ukraina tarvitsee aseistusta, kalustoa ja koulutusapua, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä korostuu tarve turvatakuille ja jälleenrakennusavulle. Ukraina haluaa olla osa länttä, mutta kehittää suhteita myös muihin maihin.

Sodan lopputuloksella on suuri merkitys Suomen turvallisuudelle

Suomen kansalliselle turvallisuudelle sodan lopputuloksella on iso merkitys. Venäjän voitolla Ukrainassa olisi vaarallisia seurauksia Ukrainalle, Suomelle ja Euroopan turvallisuudelle, koska se osoittaisi, että Venäjän sallitaan edistää imperiaalisia tavoitteitaan voimakeinoin. Jos taistelut Ukrainassa päättyvät, Venäjä siirtää vapautuvat resurssinsa muualle. Venäjän rajamaana ja Itämeren valtiona Suomen on varauduttava Venäjän vaikuttamisen kasvuun.

Petteri Lalu
erikoistutkija

]]>

Päällikön kolumni: Suojelupoliisi antoi sisäministeriölle selvityksen Matti Saarelaisen toiminnasta

Mon, 13 Feb 2023 15:08:00 GMT

Viime kuukausina julkisuudessa on käsitelty laajasti Suojelupoliisin entisen työntekijän Matti Saarelaisen uran vaiheita. Jutuissa ja niitä seuranneessa keskustelussa on kyseenalaistettu myös Suojelupoliisin luotettavuutta. Olemme Suojelupoliisissa ottaneet Saarelaiseen julkisuudessa kohdistuneet epäilykset vakavasti. Vaikka emme voi sekä yksityisyydensuojan että kansalliseen turvallisuuteen liittyvien salassapitosäännösten vuoksi käsitellä asiaa kuin osin julkisuudessa, olemme olleet valmiita selvittämään asiaa yksityiskohtaisesti Supoa valvoville tahoille.

Sisäministeriön pyynnöstä olemme koonneet Saarelaiseen liittyvän aineiston yhteen. Selvitys on nyt luovutettu sisäministeriölle, ja julkiset osat tästä selvityksestä ovat luonnollisesti myös median käytettävissä. Osa käsitellyistä asioista on tapahtunut yli kaksikymmentä vuotta sitten, joten tietoa on koottu muun muassa keskusteluilla Suojelupoliisissa tuolloin työskennelleiden ihmisten kanssa. On selvää, että näin vanhojen tapahtumien selvittämiseen liittyy merkittävää epävarmuutta.

Tieto Saarelaisen mahdollisesta roolista Timtshenkon kansalaisuuden käsittelyssä on ristiriitaista

Julkisessa keskustelussa esiin on noussut erityisesti yksi Saarelaiseen kohdistuva epäily. Se koskee Saarelaisen roolia Ulkomaalaisviraston ylijohtajana, kun Gennadi Timtshenkolle myönnettiin Suomen kansalaisuus vuonna 1999. Suojelupoliisi ei antanut kansalaisuushakemuksesta lausuntoa.

On hyvin vaikea saada luotettavaa kuvaa siitä, minkälaisia keskusteluja Suojelupoliisissa on käyty Gennadi Timtshenkon kansalaisuushakemuksesta 1990-luvun lopulla, kun Saarelainen työskenteli Ulkomaalaisviraston johtajana. Selvityksessä toteamme, että tiedot Timtshenkon kansalaisuuden myöntämisen taustoista poikkeavat toisistaan eikä selvityksessä voitu saada lopullista selvyyttä asiaan.

Työnantaja ei voi puuttua toisen työnantajan palveluksessa tapahtuneisiin asioihin

Työnantajana Suojelupoliisilla on velvollisuus puuttua virkamiestensä toimintaan, jos he rikkovat lakia tai toimivat muuten epäasiallisesti. Puuttuminen edellyttää, että työnantaja on toiminnasta tietoinen. Toisen työnantajan palveluksessa tapahtuneita asioita ei uusi työnantaja voi selvittää tai niistä rangaista.

Jälkikäteen, erityisesti pidemmän ajan kuluttua, selvittämis- ja puuttumismahdollisuudet ovat heikot tai niitä ei ole. Yksittäisen virkamiehen oikeusturva edellyttää myös aina vahvaa näyttöä epäilysten tueksi.

Mediassa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa Saarelaisen roolista on esitetty faktojen lisäksi myös paljon spekulaatioita. Mikään Saarelaisen toiminnasta Supossa tehty havainto ei viittaa siihen, että hänellä olisi ollut haitallista yhteydenpitoa vieraiden valtioiden tiedusteluviranomaisten kanssa.

Supo toimii suomalaisten luottamuksen varassa

Suojelupoliisi toimii suomalaisen yhteiskunnan luottamuksen varassa. Meille on tärkeää, että tiedusteluvalvontavaltuutettu, sisäministeriö, eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta ja ylimmät laillisuusvalvojat valvovat Suojelupoliisia tiukasti ja kattavasti, jotta Suomessa asuvat ihmiset voivat luottaa siihen, että Suojelupoliisi toimii aina lain ja säännösten mukaisesti.

Nyt sisäministeriö arvioi antamaamme selvitystä, ja odotamme heidän tarkastusraporttiaan. Myös tästä tapauksesta keräämme opit, joiden pohjalta arvioimme ja muutamme toimintaamme.

Antti Pelttari
Suojelupoliisin päällikkö

]]>

Päällikön kolumni: Kyberympäristön uhkatason nousun taustalla on myös Venäjä

Mon, 12 Sep 2022 10:00:00 GMT

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus tiedotti tänään, että kyberympäristön uhkataso on noussut. Hiljaisemman kevään jälkeen Traficomiin tulleiden kyberhyökkäyksiä koskevien ilmoitusten määrä on kasvanut. Myös tietoturvatalojen viesti on sama, ja kesällä EU:kin kertoi kyberhyökkäysten määrän lisääntyneen koko EU:n alueella.

Kyberympäristön uhkataso on noussut - aktiviteetti Suomeakin kohtaan on lisääntynyt (Traficomin tiedote 12.9.2022)

Kyberturvallisuuskeskuksen analyysin mukaan suomalaisiin organisaatioihin kohdistuvat hyökkäykset vaikuttavat aiempaa räätälöidymmiltä ja tarkemmin kohdistetuilta. Kybervakoilun ja kybervaikuttamisen yritysten osalta Suojelupoliisi vahvistaa Kyberturvallisuuskeskuksen arvion. Suojelupoliisi ja Kyberturvallisuuskeskus tekevät jatkuvasti tiivistä yhteistyötä, ja Suojelupoliisin tehtävä on tuottaa tietoa Kyberturvallisuuskeskukselle.

Sekä venäläinen verkkorikollisuus että vakoilu aktivoituvat verkossa

Suojelupoliisi varoitti suomalaisia organisaatioita kyberuhkista pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan viime keväänä. Keväällä kyberympäristössä oli kuitenkin jopa poikkeuksellisen rauhallista, Venäjä keskitti voimavaransa Ukrainaan. Kesän kuluessa tilanne muuttui, ja myös kansallista turvallisuutta vaarantava kybertoiminta on jälleen lisääntynyt.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutus tuntuu Suomessa nyt ennen muuta energian hinnassa, ja Venäjä hyödyntää sen informaatiovaikuttamisessaan. Vallitsevassa maailmantilanteessa energia-ase onkin Venäjälle helpompi käyttää kuin kyberase, ja informaatiovaikuttaminen on helpompaa kuin kybervaikuttaminen.

Suurin osa verkkohyökkäyksistä on palvelunestohyökkäyksiä, jotka ovat enemmän mielenosoituksia kuin kybervaikuttamista. Suomalaisiin verkkopalveluihin niitä kohdistuu nyt ja jatkossakin. Vaikka niiden toteuttaminen on tavattoman helppoa, yhteiskunnan toimintaa lamauttavan kyberoperaation suunnittelu ja toteutus ei ole. Siksi sellaiset operaatiot eivät ole todennäköisiä, vaikka uhka on koholla.

Kybervakoilun osalta tilanne on toinen. Venäjä erittäin todennäköisesti pyrkii talven aikana suuntaamaan laitonta tiedusteluaan kyberympäristöön. Venäjän yhteydet länteen ovat paljolti katkenneet, ja Venäjän edellytykset saada tietoa laillisia kanavia pitkin ovat heikot. On myös mahdollista, että Venäjä laajentaa kybervakoilua suomalaisiin tuotekehitystä tekeviin yrityksiin yrittäessään kiertää sodan vuoksi asetettuja pakotteita.

Pakotteet heikentävät olosuhteita Venäjällä, mikä osaltaan aktivoi myös venäläistä taloudellista hyötyä hakevaa verkkorikollisuutta. Kiristyshaittaohjelmarikollisuuden toimintamalli on muuttaa kohdeorganisaation data käyttökelvottomaksi ja vaatia rahaa vastineeksi datan palauttamisesta. Suomalaisen yhteiskunnan toiminta perustuu pitkälti datan reaaliaikaiseen saatavuuteen. Sen vuoksi kiristyshaittaohjelma voi sivuvaikutuksenaan vaarantaa vakavastikin kansallista turvallisuutta, jos sen kohteeksi sattuu huoltovarmuuden kannalta kriittinen organisaatio.

Muut kyberuhkat säilyvät

Yleinen huomio on nyt Venäjässä, ja niin kuuluukin olla Venäjän brutaalin hyökkäyksen jälkeen. Silti Suojelupoliisi seuraa myös muita uhkia. Kiina ei ole keskeyttänyt länsimaihin kohdistamaansa kybertoimintaa. Vaikuttamisen ja vakoilun torjunta verkossa edellyttää organisaatiolta huolellista tietoturvatyötä, johon Traficom on julkaissut ohjeita.

Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturvaohjeita yksityishenkilöille, yrityksille ja tietoturva-ammattilaisille

Antti Pelttari
Suojelupoliisin päällikkö

]]>

Päällikön kolumni: Suomi torjuu terrorismia ideologiasta riippumatta

Tue, 21 Jun 2022 13:00:00 GMT

Suomen Nato-jäsenyyden hakemisen yhteydessä Turkki on nostanut hieman yllättäen keskusteluun myös terrorismin torjunnan Suomessa. Suojelupoliisin päällikkönä voin vakuuttaa, että Suomi ottaa terrorismin torjunnan erittäin vakavasti. Suojelupoliisin tehtävänä on paljastaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Suomessa tapahtuva ja täältä ulkomaille suuntautuva terroristinen toiminta.

Kannamme huolta sekä Suomen että muiden maiden turvallisuudesta. Olemme valmiita tukemaan omassa roolissamme Suomen, Ruotsin ja Turkin välisiä keskusteluja Turkin kansallisen turvallisuuden huolista.

Suomi tuomitsee kaikenlaisen terrorismin ideologiasta riippumatta eli sen taustalla oleva ideologialla ei ole merkitystä. Viime vuosina suurimman uhkan ovat meillä aiheuttaneet äärioikeistolainen ja radikaali-islamistinen terrorismi. Viranomaiset ovat luonnollisesti joutuneet keskittymään erityisesti näihin konkreettisimman uhkan muodostaviin ilmiöihin.

Suojelupoliisi ja muut turvallisuusviranomaiset torjuvat terrorismia kaikissa sen muodoissa. Suurin osa terrorismiin liittyvästä toiminnasta on erilaista tukitoimintaa, kuten radikalisoimista ja terroristisen ideologian ja propagandan levittämistä. Suojelupoliisi pyrkii paljastamaan terroristista toimintaa omilla operaatioillaan ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Selvää on tietysti se, että Suomi on oikeusvaltio, jossa kaikkien viranomaisten toiminta perustuu lakiin.

Terrorismilainsäädäntö on kehittynyt hyvään suuntaan

Eri maiden välillä on eroavaisuuksia siinä, millaiset teot tulkitaan terroristisiksi. YK ja EU ylläpitävät listoja terroristisista järjestöistä. Suomi on toimeenpannut tarkasti YK:n ja EU:n kriminalisointivelvoitteet ja huomioinut myös Financial Action Task Forcen (FATF) suositukset terrorismin rahoituksesta lainsäädännössään. Suomessa terrorismirikokset on määritelty rikoslaissa.

Terrorismilainsäädäntöä on muutettu vuosien varrella useasti. Erityisen hyviä ovat tämän vuoden alusta voimaan tulleet muutokset, joilla kriminalisoitiin muun muassa terroristiryhmän toimintaan osallistuminen ja julkinen kehottaminen terrorismirikokseen. Myös nyt kolme vuotta voimassa ollut tiedustelulainsäädäntö on parantanut Suojelupoliisin mahdollisuuksia hankkia tietoa terrorismista.

Rahoittaminen on yksi keskeinen tapa tukea terrorismia. Varoja voidaan kerätä esimerkiksi iskuhankkeiden rahoittamiseen, terroristiseen toimintaan osallistuvien yksilöiden ja ryhmittymien rahalliseen tukemiseen, palkanmaksuun tai materiaalihankintoihin. Rahan keräämiseen voi liittyä myös painostamista ja pakottamista. Myös terrorismin rahoittamista koskeva lainsäädäntö on Suomessa viime vuosina uudistettu entistä aukottomammaksi, mikä antaa viranomaisille selkeästi paremmat edellytykset puuttua toimintaan.

Lukuisten eri aikoina tehtyjen muutosten vuoksi terrorismilainsäädännöstä on kuitenkin tullut monimutkainen ja vaikeaselkoinen, ja siksi se kaipaa kokonaisuudistusta ja yksinkertaistamista.

Suomi on turvallisuuden tuottaja, myös terrorismin torjunnassa

Terroristijärjestöt toimivat käytännössä aina kansainvälisesti. Terrorismin torjunnassa korostuu samoin vastuu rajat ylittävien vaikutusten torjumisesta. Suomi on turvallisuuden tuottaja paitsi omalla alueellaan, myös kumppanimaille. Tämä koskee myös terrorismia.

Antti Pelttari
Suojelupoliisin päällikkö

]]>

Päällikön kolumni: Venäjän vaikuttamisen uhka säilyy, vaikka Suomen Nato-päätös on tehty

Mon, 16 May 2022 08:05:00 GMT

Nato-keskustelu ja sen seurauksena Suomen päätös jäsenyyden hakemisesta ovat edenneet ripeästi ja johdonmukaisesti. Suomalaisten enemmistön mielipide kääntyi jäsenyyden kannalle käytännössä yhdessä yössä. Muutoksen nopeus on saattanut yllättää Venäjän hallinnon.

Kun Venäjä haluaa vaikuttaa toiseen valtioon, se pyrkii aina edistämään Venäjän omia etuja. Uudessa tilanteessa Venäjän on muodostettava näkemys siitä, mikä on Venäjän etu ja paras toimintatapa, kun Suomesta todennäköisesti tulee Naton jäsen.

Suojelupoliisi varoitti maaliskuussa, että Venäjällä on tahto vaikuttaa Suomen Nato-päätökseen ja erilaisia vaikuttamisyrityksiä on odotettavissa. Tämä asetelma ei ole muuttunut, vaikka päätös jäsenyyden hakemisesta on tehty. Venäjä vastustaa Naton laajenemista, ja haluaa varmasti jatkossakin näyttää mielipiteensä sanoin ja teoin.

Suomi tekee turvallisuuttaan koskevat ratkaisunsa itsenäisesti eikä niihin voi vaikuttaa ulkopuolelta. Viranomaisten tehtävä on turvata se, että ratkaisut voidaan tehdä rauhassa ilman ulkopuolista painostusta.

Varautuminen on tärkeä osa suojautumista

Vaikka merkittäviä kyberhyökkäyksiä tai voimakasta informaatiovaikuttamista Suomea vastaan ei ole toistaiseksi nähty, Venäjän vaikuttamisen uhka säilyy. Tällaisessa turvallisuustilanteessa varautuminen ei ole koskaan turhaa, vaan se on tärkeä osa suojautumista. Venäjän vaikuttamiselle on tyypillistä pyrkimys yllätyksellisyyteen.

Vaikuttamisen kohteena voivat Suomen lisäksi olla muut Nato-maat, joiden pitää vahvistaa Suomen jäsenyys. Venäjän tavoitteena säilyy myös eripuran kylväminen EU:n jäsenvaltioiden sisällä ja välillä unionin heikentämiseksi.

Venäjä saattaa erilaisilla keinoilla pyrkiä häiritsemään suomalaisten arkea, esimerkiksi jokin verkkopalvelu voi olla tilapäisesti pois käytöstä. Tällaisiin palvelunestohyökkäysten aiheuttamiin häiriöihin on varauduttu hyvin eikä niistä aiheudu pysyvää vahinkoa.

Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset järjestelmät on Suomessa suojattu varsin hyvin, mutta on mahdollista, että myös niitä yritetään häiritä. Tällaisetkin häiriöt ovat useimmiten ohimeneviä ja varajärjestelmiä on olemassa.

Informaatiovaikuttamisella lyödään kiilaa suomalaisten välille

Informaatiovaikuttamisella pyritään tyypillisesti luomaan ja vahvistamaan erilaisia yhteiskunnallisia jakolinjoja, esimerkiksi kantaväestön ja maahanmuuttajien tai erilaisten ideologisten ryhmien välillä. Tällä hetkellä erityisesti energian ja ruoan hinta nousee ja inflaatio kiihtyy. Elinkustannusten nousu voi lisätä väestössä eriarvoisuuden kokemusta, mikä voi tarjota Venäjälle yhden sellaisen sisäisen jakolinjan, jota se pyrkii jatkossa hyödyntämään.

Suomea koskeva negatiivinen uutisointi Venäjän mediassa on kevään aikana jonkin verran lisääntynyt. Tämä kehitys todennäköisesti jatkuu. Jo aiemmin käytetyt toisen maailmansodan historiaan ja Suomeen liittyvät sepitetyt narratiivit nousevat taas esiin. Samoin todennäköisesti väitetään, että suomalaiset päättäjät eivät noudata kansan enemmistön näkemysten mukaista politiikkaa. Tällainen uutisointi on tarkoitettu ensisijaisesti venäläiselle yleisölle, jonka mielikuvaa Suomesta halutaan heikentää.

Usein vihamielisen vaikuttamisen halutaan olevan näkyvää ja näyttävää, ja sen avulla pyritään luomaan pelkoa ja epävarmuutta yhteiskunnassa. Suomalaisten tänä keväänä osoittama yhtenäisyys turvallisuusratkaisuja käsiteltäessä on vakuuttanut minut siitä, että kestämme hyvin mahdolliset häirintä- ja vaikuttamisyritykset.

]]>

Päällikön kolumni: Suomen turvallisuuden murros korostaa tiedustelun merkitystä

Mon, 07 Mar 2022 08:03:00 GMT

Euroopan ja Suomen turvallisuusjärjestys on Venäjän hyökkäyksen vuoksi olennaisella tavalla muuttunut. Tilanne on haastavin kylmän sodan päättymisen jälkeen. Venäjän toiminta on suurin uhka myös Suomen kansalliselle turvallisuudelle nyt ja todennäköisesti myös pidemmällä aikavälillä.

Jännittyneessä tilanteessa tiedontarve on suuri. Suojelupoliisi hankkii tietoa, analysoi sitä ja raportoi tilannekuvasta ja erityisesti tulevista kehityskuluista valtiojohdolle. Suomen uusi tiedustelulainsäädäntö on osoittautunut tehokkaaksi ja toimivaksi – sekä siviili- että sotilaspuolella.

Sotilaallinen valmius on Suomessa hyvällä tasolla, mutta nykyaikainen valtioleirien välinen kamppailu käydään suurelta osin muuten kuin sotilaallisin keinoin. Sodan ja rauhan välillä on laaja alue, jolla Suomen on välttämätöntä suojautua vakoilulta, kyberuhkilta, informaatiovaikuttamiselta ja muulta laaja-alaiselta vaikuttamiselta.

Tiedustelutiedon julkaisemisella pohjustettiin länsimaiden varautumista Venäjän hyökkäykseen

Yhdysvaltojen päätös julkaista oman tiedustelukoneistonsa arvioita Ukrainan tilanteen eskaloitumisesta oli hyvin poikkeuksellinen. Marraskuusta 2021 lähtien läntiset tiedustelupalvelut kertoivat myös julkisesti, että Venäjällä on salainen suunnitelma hyökätä Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Varoituksista huolimatta täysimittainen sotilaallinen hyökkäys yllätti monet, mutta länsimaat olivat joka tapauksessa paremmin varautuneita, yhtenäisempiä ja toimivat nopeammin kuin aiemmissa tapauksissa.

Selvää on, että tiedustelutiedon merkitys vain kasvaa, kun Suomi ja muut länsimaat varautuvat tuleviin uhkiin. Oman tiedonhankinnan lisäksi tarvitsemme kykyä vastata laaja-alaiseen valtiolliseen vaikuttamiseen, joka voi olla esimerkiksi siirtolaisvirtojen ohjaamista, kriittisen infrastruktuurin lamauttamista tai väärän tiedon levittämistä.

Epädemokraattisissa valtioissa, kuten Venäjällä, tiedustelupalveluilla on hyvin merkittävä rooli muihin valtioihin vaikuttamisessa. Tyypillisesti ne yrittävät luoda kohdemaassa eripuraisuutta, heikentää vastarintaa ja valmistaa maaperää valtiolliselle vaikuttamiselle.

Suomessa asuvat venäläiset eivät ole syyllisiä sotaan

Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu voimakasta informaatiovaikuttamista. Kansalaisten heikentynyt turvallisuuden tunne lisää kuitenkin haavoittuvuutta ja potentiaalia pelkojen lietsonnalle. Suomessakin on väärää tietoa levittäviä sosiaalisen median kanavia ja vaikuttajia. Havaintoja suorasta valtiollisesta ohjauksesta ei ole, ja näiden kanavien vaikuttavuus Suomessa on nyt vähäistä.

Sekä länsimaat että niiden kansalaiset tuomitsevat tiukasti Venäjän ja Putinin toiminnan. On kuitenkin tärkeää, että emme kohdista minkäänlaista häirintää tai vihaa Suomessa asuviin venäläisiin. He eivät ole syyllisiä sotaan. Yhteiskunnan sisäisten jakolinjojen kaivaminen ja venäläistaustaisten ihmisten epäasiallinen kohtelu heikentävät Suomea sisäisesti ja antavat aseita Venäjän valtiojohdon propagandakoneiston käyttöön.

Suomessa ei onneksi tingitty varautumisesta kylmän sodan jälkeisinä aikoina, ja tämä luo hyvän pohjan selviytymiselle – myös uudessa tilanteessa ja myös uudentyyppisten ei-sotilaallisten uhkien torjunnalle. Näiden uhkien torjunta on Suojelupoliisin jokapäiväistä työtä, jonka tekemiseen vuonna 2019 yksimielisesti eduskunnassa hyväksytyt tiedustelulait antoivat entistä paremmat työkalut.

]]>

Kolumni: Korkeakouluyhteistyö Kiinan kanssa – mahdollisuuksia ja uhkakuvia

Thu, 02 Dec 2021 12:09:00 GMT

Talous ja teknologia ovat keskeisessä roolissa, kun Kiinan kansantasavalta tähyää tulevaisuuteen. Kiinan kansantasavalta viettää vuonna 2049 satavuotisjuhlaansa – ja on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet juhlavuotta ajatellen. Maailman suurin kansantalous Kiinasta tulee todennäköisesti jo seuraavien 10 vuoden aikana. Yhdysvaltojen näkökulmasta kyse on strategisesta, kahden suurvallan välisestä kamppailusta. Seuraavat vuosikymmenet ovatkin suurvaltakilpailun tiukkaa ydintä – etulyöntiaseman moninapaisessa maailmassa saa se valtio, joka paremmin hallitsee teknologiaa ja dataa; tekoälyä, kvanttiteknologiaa, robotiikkaa ja televerkkoja.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla on tärkeä rooli näissä Kiinan strategisissa suunnitelmissa. Kiinan johto keskittää voimakkaasti tutkimusrahoitustaan tärkeimmiksi katsomilleen aloille sekä Kiinassa että maan ulkopuolella. Kiina on jo pitkään pyrkinyt – paitsi kehittämään omaa teknologiaa – myös hankkimaan tarvitsemaansa osaamista ulkomailta.

Suomalaisten toimijoiden on hyvä tunnistaa riskit

Suomessa on runsaasti sellaista teknologista osaamista, jota Kiina haluaa. Ei liene kenellekään yllätys, että Kiina on valmis hankkimaan tätä osaamista monin eri keinoin, myös tiedustelun keinoin. Autoritaaristen valtioiden tiedustelutoimijoilla on käytössään demokraattisten valtioiden tiedustelupalveluita huomattavasti laajempi keinovalikoima.

Kiinalaisten toimijoiden taustalla voivat olla – paitsi tieteelliset, taloudelliset ja inhimilliset intressit – myös valtiovallan intressit. Kiina on valtiokeskeinen, kommunistisen puolueen hallitsema suurvalta, jolla on halutessaan mahdollisuus kontrolloida maan yrityksiä, yliopistoja ja yksittäisiä tutkijoita. Presidentti Xi Jinpingin uuden linjan mukaisesti valtion kynnys puuttua yksityisten yritysten tai järjestöjen toimintaan on entistä matalampi, kun Kiina pyrkii saamaan takaisin suurvalta-asemansa maailman johtavana valtiona.

Myös Kiinan lainsäädäntöä on kehitetty näitä tavoitteita tukevaan suuntaan. Esimerkkinä toimii Kiinan kesällä 2017 asettama tiedustelulaki, joka velvoittaa kiinalaiset organisaatiot ja yksilöt avustamaan maan tiedustelutoimijoita.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi keskiviikkona korkeakouluille toimintasuosituksen Kiinan kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Toimintatapasuosituksia akateemiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa

Ministeriön viesti on, että akateeminen yhteistyö Kiinan kanssa on tärkeää, mutta siihen liittyvät riskit on syytä tiedostaa. Suojelupoliisissa ministeriön viestiä pidetään tervetulleena.

Kiinassa tutkimus ei ole vapaata

Kiinan kanssa yhteistyötä tehtäessä on hyvä muistaa, että maahan kohdistuu vientirajoitteita, joihin Suomi on sitoutunut osana laajempaa kansainvälistä yhteisöä. Nämä rajoitteet ulottuvat myös aineettomaan osaamiseen, jos kyseessä on esimerkiksi aseisiin tai valvonnanalaisiin kaksikäyttötuotteisiin liittyvä tieto. Siksi on tärkeää, että suomalaisilla toimijoilla on kattava näkemys siitä, mihin tutkimusyhteistyön tuloksia voidaan käyttää Kiinassa.

Monet kiinalaiset yliopistot toimivat joko Kiinan asevoimien tai Kiinan kansallisen puolustuksen tieteen, teknologian ja teollisuuden viraston alaisuudessa tai ovat muuten kiinteästi kytköksissä niihin. Vakavimmillaan hyvää tarkoittava tieteellinen yhteistyö voi johtaa esimerkiksi tilanteeseen, jossa tutkimusta käytetään suomalaisen korkeakoulun tietämättä suoraan sotilaallisiin tarkoituksiin Kiinassa, sillä edistetään valvonnanalaisten kaksikäyttötuotteiden kansainvälistä leviämistä tai edesautetaan Kiinassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia.

Muita riskejä liittyy esimerkiksi tutkimuseettisiin kysymyksiin, akateemiseen vapauteen, korkeakoulujen taloudellisiin kytköksiin tai sensuuriin. Kiinassa tutkimus ei ole vapaata, vaan kiinalaisten korkeakoulujen on yhä tiukemmin seurattava maata hallitsevan kommunistisen puolueen ohjeita ja määräyksiä.

Suomalaisten tutkijoiden osaaminen ei välttämättä päädy kyseenalaisin keinoin Kiinaan tiedustelijoiden, vaan myös tavallisen tutkimusyhteistyön kautta. Tutkijoilla itsellään ei välttämättä ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten ja missä yhteydessä heidän tietojaan käytetään.

Intressit eivät aina kohtaa

Tutkimus- ja korkeakoulumaailmalle kansainvälinen yhteistyö on aivan välttämätöntä. Yhteistyötä maailman johtavien valtioiden kanssa kannattaa tietysti tehdä, mutta mahdolliset riskit tunnistaen. Tämä koskee myös Kiinaa. Kun suomalainen tiedeyhteisö kehittää yhteistyötään kiinalaisten korkeakoulujen kanssa, on hyvä tunnistaa tilanteet, joissa Suomen ja Kiinan intressit tutkimustoiminnassa eivät välttämättä kohtaa.

Ei ole erityisen yllättävää, että Suojelupoliisin kirjoituksessa korostetaan kansallisen turvallisuuden uhkia. Samaan aikaan on hyvä pitää mielessä, että Suomen kansallinen etu Kiinan suhteen ei ole mustavalkoinen. Kuten opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksissa todetaan, niitä noudattamalla "suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset voivat jatkossakin toimia kiinalaisten kumppanien kanssa johdonmukaisesti omista lähtökohdistaan ja intresseistään käsin."

Suurvaltakilpailun edelleen kiristyessä seuraavien vuosikymmenten aikana on entistäkin tärkeämpää ylläpitää toimivia yhteyksiä ja vuoropuhelua sekä pyrkiä rajoittamaan tiukan blokkiutumisen haittavaikutuksia. Molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä voi tehdä myös Kiinan kanssa, mutta liian sinisilmäinen ei kannata olla.

]]>

Kolumni: Onko organisaatiosi suojautunut toimitusketjuhyökkäykseltä? Näillä vinkeillä pääset alkuun

Thu, 28 Oct 2021 10:42:00 GMT

Toimitusketjuhyökkäys voi kuulostaa etäiseltä ja hankalalta asialta. Se on kuitenkin hyvin konkreettinen nykypäivän kyberuhka, johon suomalaistenkin yritysten ja julkisten organisaatioiden on syytä varautua. Jos toimitusketjuhyökkäys kohdistuu kriittiseen toimijaan, sillä voi olla vaikutuksia isojenkin ihmisjoukkojen elämään myös Suomessa.

Toimitusketjuhyökkäyksessä kohdeyritykseen pyritään tunkeutumaan yhteistyökumppanien kautta. Kohteena ovat varsinaisen kohdeyrityksen yhteistyökumppanit, kuten tavarantoimittajat tai huoltoyhtiö.

Ensin murtaudutaan yhteistyökumppanin verkkoon, minkä jälkeen voidaan edetä kohdeyrityksen verkkoa kohti hyödyntämällä kohdeyrityksen ja yhteistyökumppanin välistä luottamussuhdetta.

Kyberturvallisuuden hallitsemisesta onkin tullut yrityksille ja julkisille organisaatioille yhä monimutkaisempi kokonaisuus. Yksittäisen organisaation toimintaan voivat vaikuttaa lukuisat alihankkijat ja yhteistyökumppanit. Kyberturvallisuus on harvemmin enää vain yhden organisaation sisäinen asia. On tärkeää varmistaa, että koko ketjun turvallisuus on kunnossa.

Myös Supon Kansallisen turvallisuuden katsaus 2021 nosti esille kyberuhat sekä ulkoistuksiin liittyvät mahdolliset haavoittuvuudet ja riskit.

Kun ketju pettää, ongelma voi levitä laajallekin

Yksi tunnettu esimerkki toimitusketjuhyökkäyksestä oli heinäkuussa etähallintapalveluintarjoajiin kohdistunut tunkeutuminen, jossa hyödynnettiin yhdysvaltalaistaustaisen teknologiayritys Kaseyan etähallintaohjelmiston haavoittuvuutta. Ohjelmistoilla ohjataan miljoonia järjestelmiä eri puolilla maailmaa. Lukuisat palveluntarjoajat käyttävät Kaseyan tuottamia etähallintaohjelmistoilla omien asiakkaidensa järjestelmien etähallintaan.

Tunkeutuja välitti Kaseyan ohjelmiston mahdollistaman etäpäivitystoiminnon kautta haitallista koodia joillekin Kaseyan asiakkaista. Vaikka kohteiden määrä ei ollut suuri, ne olivat palveluntarjoajia, joilla on edelleen suuri määrä asiakkaita.

Kaseya irrotti palvelunsa verkosta, jotta tunkeutuja ei pystyisi vaikuttamaan muihin asiakkaisiin. Tällöin kaikkien palveluista riippuvaisten asiakasketjujen toiminta pysähtyi, vaikkeivat ne olleet tunkeutujan kohteena. Esimerkiksi Euroopassa suuren päivittäistavarakaupan kassajärjestelmä lakkasi toimimasta, ja kauppa joutui sulkemaan kaikki myymälänsä.

Tapaus kuvaa hyvin, miksi kaikenkokoisten organisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota oman toimitusketjunsa turvallisuuteen.

Mitä yritys tai julkinen organisaatio voi tehdä suojautuakseen?

Vaikka kyberuhkat ovat käyneet monimutkaisemmiksi, voi organisaatio myös tehdä paljon suojautuakseen. Turvallisuutta voi parantaa yksinkertaisin askelin. Tarkastelun voi aloittaa esimerkiksi kartoittamalla yhteistyökumppanit, joilla on pääsy organisaation järjestelmiin tai toimitiloihin.

Yhteistyökumppanien kanssa voi olla tarpeen sopia turvallisuuskäytännöistä tekemällä sopimus, johon on kirjattu turvallisuuteen liittyvät käytännöt ja vaatimukset. Yhteistyökumppaneilta voi pyytää selvityksen heidän turvallisuusprosesseistaan ja arvioida, onko niissä parantamisen varaa. Esimerkiksi lokitietojen keräämisen ja tallettamisen merkitystä ei voi kyllin korostaa, sillä ne ovat avain poikkeaman selvittämiseen jälkikäteen.

Yhteistyökumppanien osalta on syytä pohtia turvallisuuskäytäntöjen lisäksi myös käytännön työn tekemistä. Erilaisten käyttöoikeuksien suhteen on syytä varmistaa, että niitä on vain ihmisillä, jotka tarvitsevat niitä työnsä tekemiseen. Tämä koskee sekä digitaalisen että fyysisen ympäristön pääsy- ja käyttöoikeuksia. Oikeuksien ajantasaisuus tulisi tarkistaa säännöllisesti.

Harjoittele etukäteen, jotta asiat toimivat tositilanteessa

Harjoittelemalla tunkeutumistilanteita edes ajatuksen tasolla voidaan minimoida – ja parhaassa tapauksessa estää – vahingot kokonaan. Ajatustapa on sama kuin esimerkiksi poistumisharjoittelussa. Tositilanteen sattuessa ei ole aikaa miettiä, miten pitää toimia, vaan rajoittaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä viipymättä.

Aikaa ei tulisi tuhlata sen miettimiseen, kenelle asiasta pitäisi ilmoittaa ja mihin toimenpiteisiin ryhtyä. Tämän tulisi olla kaikilla tiedossa. Oikeilla toimenpiteillä voidaan myös mahdollistaa tunkeutujan jäljittäminen, kun taas pahimmillaan voidaan tuhota hyödyllistä tietoa.

Kybermaailman uhkat monimutkaistuvat, eivätkä ne tule katoamaan lähitulevaisuudessa. Uhkien suhteen ei kannata kuitenkaan missään nimessä lannistua. Kyberturvallisuutta voidaan parantaa jokaisessa yrityksessä ja organisaatiossa yksinkertaisin askelin. Niiden laiminlyöntiin ei kenelläkään ole tänä päivänä varaa

]]>

Kolumni: Pysähtynyt tehdas tai polttoaineen jakelu ovat varoitusmerkkejä - kyberrikollisuudella voi olla vakavia yhteiskunnallisia seurauksia

Tue, 12 Oct 2021 10:56:00 GMT

Polttoaineen jakelu jalostamoilta huoltoasemille on seisahtanut. Ruokakauppaketju Ruotsissa on sulkenut ovensa kassajärjestelmän mentyä epäkuntoon. Kulutuselektroniikan komponentteja tekevä tehdas pysähtyy.

Näitä kaikkia kolmea todellista esimerkkiä yhdistää se, että toiminnan pysähtyminen on johtunut tietojärjestelmien saastumisesta haittaohjelmalla – nimenomaisesti kiristyshaittaohjelmalla.

Kiristyshaittaohjelmat pyrkivät leviämään tietokoneiden käyttöjärjestelmissä tai niihin asennetuissa sovelluksissa olevien tunnistettujen haavoittuvuuksien kautta. Päästyään sisään esimerkiksi yrityksen tietoverkossa olevaan järjestelmään, kiristyshaittaohjelma pyrkii mahdollisimman nopeasti levittämään itseään yrityksen verkossa muille haavoittuville laitteille.

Saastutettuaan tietokoneen, kiristyshaittaohjelma salaa koneeseen tallennetut tiedot ja lukitsee koneen niin, etteivät käyttäjät tai ylläpitäjät pääse enää koneen tietoihin käsiksi – paitsi maksamalla haittaohjelman liikkeelle panneille rikollisille. Tästä juontaakin juurensa nimi kiristyshaittaohjelma, englanniksi ransomware.

Milloin kiristyshaittaohjelma uhkaa kansallista turvallisuutta?

Vaikka lähtökohtaisesti kiristyshaittaohjelmissa taustalla ovat rikollisten taloudelliset motiivit, ne voivat saada aikaan myös kansallisen turvallisuuden vaikutuksia. Yhtenä tuoreena esimerkkinä tästä on Etelä-Afrikan satamissa heinäkuussa 2021 ilmennyt tapaus, jossa konttirahdin purkuun liittyvät järjestelmät lakkasivat toimimasta. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella kyseessä oli jälleen kiristyshaittaohjelma.

Jos tämän tyyppisen tapauksen seurauksena esimerkiksi sairaaloiden käyttämät järjestelmät tai ruokahuolto häiriintyisivät, voidaan puhua jo yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvasta uhkasta.

Myös muualla on herätty uhkaan. Yhdysvalloissa alkuvuonna 2021, juuri ennen Colonial Pipeline -yhtiöön kohdistunutta ransomware-tapausta, ryhmä asiantuntijoita esittikin kiristyshaittaohjelmien muodostavan kansallisen turvallisuuden uhkan, kun ne kohdistuvat esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin.

Yhdysvaltojen oikeusviranomaiset ovat myös perustaneet erillisen työryhmän vastaamaan kiristyshaittaohjelmauhkaan Viranomaiset ovat korostaneet kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä tapausten tutkimisessa ja syyllisten saattamisessa vastuuseen.

Kyberuhkien torjuminen on jatkuvaa kilpajuoksua

Kyberturvallisuus vaatii monen viranomaisen yhteystyötä. Suomessa Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus tutkii tietoturvapoikkeamia sekä havainnoi ja ylläpitää kyberturvallisuuden tilannekuvaa. Keskusrikospoliisi ja poliisilaitokset puolestaan tutkivat kyberrikoksia eli esimerkiksi tietoliikenteen häirintää, tietomurtoja ja kiristystapauksia.

Suojelupoliisin työtä on torjua kansallista turvallisuutta eli yhteiskuntaan laajemmin kohdistuvia uhkia myös kybermaailmassa. Supo tekee aktiivista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa muun muassa kybervakoilun ennaltaehkäisyssä sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa.

Suomessa kriittinen infrastruktuuri on usein yksityisessä omistuksessa, joten yritysten ja järjestelmien haltijoiden rooli kyberturvallisuudessa on keskeinen. Viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä kyberturvallisuuden parantamiseksi on syytä syventää entisestään.

Kyberosaajia tarvitaan entistä enemmän sekä julkisella että yksityisellä puolella. Kyberturvallisuus ei voi jäädä missään organisaatiossa it-osaston huoleksi, vaan sen merkitys pitää tiedostaa johdosta ruohonjuuritasolle.

Kyberturvallisuus on jatkuvaa kilpajuoksua, jossa niin valtiolliset kuin rikolliset toimijat etsivät jatkuvasti haavoittuvuuksia. Viranomaisten ja yritysten tehtävä on pysyä askeleen edellä tässä kilpajuoksussa.

Lue lisää kyberuhkista Kansallisen turvallisuuden katsauksesta

]]>

Päällikön kolumni: Terrorismin torjunta on kilpajuoksua – ja näkyy vain epäonnistuessaan

Fri, 10 Sep 2021 10:04:00 GMT

Syyskuun 11. päivän iskut vuonna 2001 olivat merkittävä käänne ja muutos kansainvälisen terrorismin historiassa. Terrorismi on kuitenkin ehtinyt muuttaa muotoaan myös vuoden 2001 jälkeen. Mikä on muuttunut kahdessa vuosikymmenessä?

Syyskuun 11. päivän iskut toteuttaneen al-Qaidan rinnalle merkittäväksi radikaali-islamistiseksi toimijaksi nousi 2010-luvun alkupuolella ”Islamilainen valtio” Isil, joka veti puoleensa poikkeuksellisen paljon vierastaistelijoita ja toteutti sekä inspiroi iskuja eri puolilla maailmaa 2010-luvulla. Viimeistään vierastaistelijailmiö osoitti, että terrorismi koskettaa myös Suomea.

Radikaali-islamistisen terrorismin saama kansainvälinen huomio siirtyi al-Qaidan 2000-luvun alun tukialueelta Afganistanista Irakiin, Syyriaan ja myöhemmin Afrikkaan. Nyt maailman katseet ovat tosin jälleen Afganistanissa.

Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Uusi merkittävä kehitys on ollut äärioikeistolaisen terrorismin uhkan nousu länsimaissa. Myös Suomessa on vakavasta äärioikeistolaisesta ideologiasta ammentavia henkilöitä, joilla on halua toteuttaa iskuja.

Samaan aikaan radikaali-islamistinen ideologia ja verkostot eivät ole kadonneet minnekään. Pahimmillaan äärioikeistolainen ja radikaali-islamistinen terrorismi voivat lietsoa tulevaisuudessa toisiaan.

Nykyään tyypillinen isku on yksinkertainen – ja vaikea torjua

Myös toimintatavat muuttuvat. Syyskuun 11. päivän iskut olivat pitkää valmistelua vaatineita, monimutkaisia iskuja. Nykyään tavallisin länsimaissa tehtävä terrori-isku toteutetaan nopeasti ja yksinkertaisin välinein. Todennäköisimmin iskun takana on yksittäinen tekijä tai pienryhmä.

Tällaiset iskut vaativat tyypillisesti vähemmän uhreja, mutta ovat viranomaisille toteutustapansa takia hyvin vaikeita estää. Jotta iskuja kyetään torjumaan, radikalisoitumiseen ja potentiaalisten terrori-iskujen tekijöiden toimintaan on kyettävä puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Se vaatii sujuvaa tiedonkulkua viranomaisten kesken sekä kansainvälisesti että kansallisesti.

Terrorismia ei voi torjua ilman kansainvälistä yhteistyötä

Terrorismi ylittää valtioiden rajat. Kansainvälisen politiikan tapahtumat ja erityisesti konfliktit ovat aina vaikuttaneet terrorismin kehitykseen.

Tällä hetkellä kansainvälinen yhteisö seuraa tiiviisti Afganistanin tilanteen vaikutuksia radikaali-islamistiselle liikehdinnälle. Vaikka talibanien oma toiminta on keskittynyt Afganistaniin, epävakaa maa voi tarjota toimintaympäristön erilaisille terroristisille toimijoille.

Terrorismin kansainvälinen luonne on kahdessa vuosikymmenessä syventynyt entisestään. Vierastaistelijaksi lähteminen ei ole itsessään uusi ilmiö, mutta Syyriaan ja Irakiin matkustettiin poikkeuksellisen paljon ympäri maailmaa, erityisesti Euroopasta. Alueella on syntynyt entistä syvempiä, rajat ylittäviä verkostoja.

Tietoliikenneverkoilla on tänä päivänä yhä keskeisempi rooli terrorististen ilmiöiden taustalla. Verkossa saman mieliset niin äärioikeistolaista kuin radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat ihmiset löytävät toisensa entistä helpommin. Propaganda ja iskuohjeet leviävät eri vauhdilla kuin vielä kaksikymmentä vuotta sitten.

Tällaisessa maailmassa yhteistyön merkitys koostuu. Terrorismin torjuntaan tarvitaan jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä. Tähän Supo onkin panostanut. Osallistumme esimerkiksi jatkuvasti Euroopan maiden turvallisuuspalvelujen yhteenliittymän, Counter Terrorism Groupin, kansainvälisen terrorismin tilannekeskuksen toimintaan Hollannissa.

Terrorismin torjunta kehittyy, vaikka muuttuu näkyväksi vasta epäonnistuessaan

Syyskuun 11. päivän perintö on monimutkainen. Iskujen jälkimainingeissa käynnistyivät sodat Afganistanissa ja Irakissa. Terrorismin vastaisessa sodassa tehtiin virheitä, eikä ylilyönneiltä vältytty. Kun Afganistanin sota muutamia viikkoja sitten käytännössä päättyi Talibanin uuteen valtaannousuun, olisi helppoa todeta, ettei kahdessa vuosikymmenessä ole menty eteenpäin.

Näin ei kuitenkaan ole. Myös hyvää on tapahtunut sitten 2000-luvun alkupuolen. Hyvä on tapahtunut arkisessa terrorismin torjunnassa, jota Suomessakin jatkuvasti tehdään. Sekä kansallinen että kansainvälinen yhteistyö terrorismin torjunnassa ovat aivan eri tasolla tänä päivänä.

Myös Supon mahdollisuudet torjua terrorismia ovat parantuneet. Supo on nykyään myös tiedustelupalvelu, joten roolimme on vahvasti tiedustelullinen. Tärkeää on, että tiedusteluvaltuudet valmisteltiin huolellisesti perus- ja ihmisoikeudet huomioiden.

Suojelupoliisin työtä on kaivaa ennakoivaa tietoa terroristisista ilmiöistä Suomen valtiojohdolle ja muille viranomaisille. Jos terroristiset ilmiöt voidaan tunnistaa etukäteen, niihin voidaan myös puuttua paremmin.

Terrorismin torjunta on jatkuvaa kilpajuoksua muuttuvassa toimintaympäristössä. Yleensä se muuttuu näkyväksi epäonnistuessaan. Nyt 20 vuoden takainen syyskuun 11. päivä on siitä yksi synkimmistä esimerkeistä.

Onnistumisiakin toki on, mutta niistä ei juuri puhuta. Esimerkiksi Suomen puheenjohtajakausi EU:ssa olisi muuttunut dramaattisesti, jos Ison-Britannian turvallisuuspalvelu MI5:n johdolla ei olisi elokuussa 2006 kyetty estämään vähintään syyskuun 11. päivää vastaavaa nesteräjähteiden avulla tehtäväksi suunniteltua iskusarjaa Atlantin yllä lentävissä matkustajakoneissa. Onnistuminen näkyy kyllä arjessa edelleen siinä, että nesteitä emme me lentomatkustajat saa edelleenkään vapaasti viedä koneeseen. Mutta julkisuudessa tämä 15-vuotispäivä ei ole näkynyt.

]]>

Kolumni: Informaation määrä ei takaa tiedon laatua

Wed, 23 Jun 2021 07:33:00 GMT

Informaation määrä on kasvanut valtavasti, kuten myös sen saatavuus. Avoimista lähteistä saatavilla oleva informaation määrä ylittää usein ihmisen käsittelykyvyn ja joskus haastaa teknisiä järjestelmiäkin. Tiedustelun maailmassa tähän lisätään vielä salaisella tiedonhankinnalla saatu informaatio, jolloin koossa alkaa olla melkoinen vuori.

Toki joissain tapauksissa tiedustelu käsittelee kysymyksiä, joista minkäänlaisen informaation saaminen on vaikeaa ja jokainen jyvänen vaatii määrätietoista esiin kaivamista. Tällöin keskeinen haaste on luotettavuuden ja kattavuuden arviointi.

Usein kuitenkin saatavilla olevan informaation määrä on suuri – avoimet ja salaiset lähteet tuottavat runsaasti materiaalia. Tällöin on syytä olla tarkkana; suuri määrä informaatiota ei aina tarkoita sitä, että meillä olisi käsissämme oikeaa tai merkityksellistä tietoa. Päinvastoin, informaation määrä saattaa luoda harhakuvan siitä, että asiasta tiedetään ”tarpeeksi”, eikä lisää ole enää syytä kaivaa esiin. Tosiasiassa suurikaan määrä informaatiota ei välttämättä vastaa oikeisiin kysymyksiin tai tuota merkityksellistä tietoa, jolloin harha oman tiedon kattavuudesta saattaa johtaa ikäviin yllätyksiin.

Erityisesti informaation runsauden äärellä on syytä aina palata olennaisiin kysymyksiin:

Mitä me haluamme tietää ja mitkä ovat keskeiset kysymyksemme?
Ovatko kysymykset edelleen ajan tasalla?
Onko kysymyksillämme diagnostista arvoa?
Vastaako saamamme tieto näihin kysymyksiin?
Voimmeko luottaa tietoon, jota meillä on?

Vauhtisokeuden lisäksi on olemassa myös määräsokeutta. Tarkan tilannekuvan säilyttäminen vaatii jatkuvaa työtä sekä olennaisen erottamista epäolennaisesta.

Tiedusteluanalyysissä on usein kyse oikeanlaisten kysymysten esittämisestä ja analyysin koostamisesta pienistä tiedonmuruista. Supon analyysipäällikkö Pekka Hiltunen raottaa kolumneissaan, mitä tiedusteluanalyysillä tarkoitetaan ja kenelle sitä tuotetaan. Toisinaan Hiltunen kertoo, miltä ajankohtaiset turvallisuuspoliittiset kysymykset näyttävät analyytikon silmin.

]]>

Päällikön kolumni: Demokratian suojaaminen on kovaa turvallisuuspolitiikkaa

Fri, 28 May 2021 06:56:00 GMT

Suomen tavoitteena on olla maailman turvallisin maa. Valtioneuvoston viime viikolla hyväksymä sisäisen turvallisuuden selonteko asettaa kunnianhimoisen tavoitteen turvallisuusviranomaisille.

Onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät. Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä vertailuissa, kun mitataan arjen turvallisuutta tai yhteiskuntarauhaa. Suomalaiset luottavat viranomaisiin ja oikeusjärjestelmä toimii. 89 prosenttia suomalaisista pitää Suomea turvallisena maana.

Oikeus turvalliseen elämään on kansalaisten perusoikeus, mutta se on myös yhteiskuntaa laajemmin suojaava tekijä. Vahva turvallisuuden tunne ja ihmisten keskinäinen luottamus vahvistavat suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa.

Toimivassa demokratiassa voidaan olla asioista eri mieltä, mutta ihmiset luottavat siihen, että asioihin voi vaikuttaa laillisin keinoin. Parhaillaankin suomalaiset saavat valita itse päättäjänsä vapaissa vaaleissa.

Suomalaisen demokratian suojaaminen on Suojelupoliisin keskeinen tehtävä. Supo suojaa suomalaista yhteiskuntaa kaikkein vakavimmilta uhkilta, kuten ulkomaiden vakoilulta tai terrorismilta. Luottamus on tärkeää myös Suojelupoliisin työn kannalta.

Kun ihmiset kokevat olonsa turvattomaksi, voi polarisaatio yhteiskunnassa kasvaa. Jos keskinäinen luottamuksemme rapautuu, olemme myös alttiimpia ulkopuoliselle, vihamieliselle vaikuttamiselle. Myös ääriliikkeet saavat käyttövoimaa vastakkainasetteluista. Luottamusyhteiskunnan suojaaminen on kovaa turvallisuuspolitiikkaa.

Tiedustelutiedon avulla torjutaan uhkia

Sisäisen turvallisuuden selonteko korostaa, että sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu paljolti ennaltaehkäisyyn. Tiedustelua ei välttämättä mielletä ennaltaehkäiseväksi työksi, mutta tiedustelutieto auttaa ehkäisemään turvallisuusuhkia.

Kun terrori-iskua ei tapahdu tai vieraan valtion tiedustelijan lähestymisyritys pysäytetään, olemme onnistuneet. Kun uhkat torjutaan ajoissa, työmme ei näy tavallisten kansalaisten arjessa. Tiedustelutyön luonteeseen kuuluu, ettei onnistumisista iloita yleensä ulospäin.

Tieto on olennaista ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Yksi Suojelupoliisin päätehtävistä on hankkia päättäjille ja muille viranomaisille ainutlaatuista tietoa Suomeen kohdistuvista vakavimmista uhkista. Supo ei raportoi vain tapahtuneesta, vaan tiedustelu tähystää aina tulevaan.

Ennakoivan tiedon merkitys vain korostuu, kun kansainvälinen toimintaympäristö käy entistä monimutkaisemmaksi. Myös Supolta vaaditaan yhä enemmän osaamista, jotta pystymme pitämään valtiojohtomme ajan tasalla.

Meillä on paljon hyvää mitä suojata. Suomi on luottamusyhteiskunta, jossa moni asia on hyvin. Suojelupoliisi tekee omalta osaltaan kaikkensa, jotta niin olisi myös tulevaisuudessa.

]]>

Päällikön kolumni: Ainutlaatuista tietoa epävarmassa maailmassa

Thu, 20 May 2021 12:28:00 GMT

Olemme kaikki nähneet viime vuosina ja kuukausina merkkejä epävakaudesta eri puolilla maailmaa. Vanhat ja uudet suurvallat etsivät paikkaansa globaalissa valtapelissä. Ne petaavat itselleen mahdollisimman hyviä asemia niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Vaikutusvallan kasvun tavoittelu heijastuu ympäri maailmaa, myös pieniin valtioihin kuten Suomeen.

Venäjän äänenpainot ovat koventuneet niin suhteessa maan oppositioon kuin muihin maihin. Aggressiiviset operaatiot ovat osa Venäjän toimintaa myös toisten valtioiden alueella, kuten viimeksi kuultiin Tšekki. Kiina pyrkii maailmanmahdiksi, mikä on johtanut vastakkainasetteluun erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. Myös Euroopassa ja Suomessa on havaittu Kiinan epätoivottua vaikuttamista.

Demokratiaa ja avointa länsimaista yhteiskuntamallia on haastettu vakavasti myös maissa, joita on pidetty vakaina demokratioina. Yhdysvaltain presidentinvaaleja seuranneet tapahtumat ovat tästä tietenkin näkyvin esimerkki.

Supon tiedustelun tarkoitus on pitää Suomi turvassa

Vaikka Suomi on vakaa ja turvallinen maa, myös meillä näkyvät globaalit turvallisuusuhkat suurvaltakilpailusta terrorismiin. Tällaisessa ajassa tiedustelulla ja tiedustelupalveluilla on erityinen rooli. Kompleksinen ja alueittain kaoottinen maailma vaatii entistä suurempaa kykyä tiedustelulta.

Suomella on ollut oma siviilitiedustelupalvelu pian kaksi vuotta. Tiedustelua ei koskaan ohjaa pelkkä yleinen kiinnostus maailman tapahtumiin, vaikka maailmantilanne näkyy myös tiedustelun kiinnostuksen kohteissa. Suojelupoliisin tiedustelukysymysten punainen lanka on aina se, miten Suomi pidetään turvassa.

Siviilitiedustelu tuottaa Suomen valtiojohdolle ja viranomaisille tietoa, jota ennen ei ollut saatavissa. Tämä erottaa Suojelupoliisin tuottaman tiedon monista muista viranomaisista. Oma kyky hankkia tietoa tekee Suposta myös tiedusteluyhteisössä kiinnostavan kumppanin.

Tiedustelu vakiinnuttaa asemansa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa

Suojelupoliisin raportoimaa tietoa on käytettävä harkiten ja usein diplomaattisesti. Kirjaimellisesti. Tiedon pohjalta tehdyt päätökset, erityisesti julkiset sellaiset, vaikuttavat herkästi Suomen suhteisiin kansainvälisessä yhteisössä.

Siksi esimerkiksi kybervakoiluoperaatioiden julkinen nimeäminen ei ole koskaan yksinkertainen päätös. Hyödyt ja haitat on punnittava aina tapauskohtaisesti. Maaliskuussa Suojelupoliisi nimesi ensimmäisen kerran julkisesti eduskuntaan kohdistuneen kybervakoilukampanjan APT31:ksi.

Myös Suomessa olemme viimeistään nyt siirtymässä aikaan, jossa tiedustelu – myös siviilitiedustelun osalta – on olennainen ja välttämätön osa ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa. Suojelupoliisin on oltava etulinjassa ja mielellään jopa etulinjan edessä.

Kolumni pohjautuu Pelttarin puheeseen Paasikivi-seuran järjestämässä tilaisuudessa. Koko puheen voit katsoa täältä. Tilaisuuus järjestettiin 19.5.2021.

]]>

Kolumni: Tästähän oli tieto, miksei mitään tehty?

Mon, 17 May 2021 08:24:00 GMT

Tiedustelun arki on täynnä valintoja – mihin tiedonjyvään tartutaan, mihin ei. Tämä tehdään tietoisina siitä, että seuraukset vääristä valinnoista voivat olla vakavia. Tiedustelulle on ominaista tietojen epävarmuus ja toimintaympäristön sumeus.

Terrori-iskun jälkeen kuullaan usein lause ”tekijä oli viranomaisten tiedossa”. Tämän jälkeen käydään miltei aina sama keskustelu – miksi iskua ei estetty? Vastaus löytyy usein seuraavista neljästä kohdasta:

1. Tiedon luotettavuus – kuinka luotettavaa tieto on? Mikä lähde on? Onko lähteen intresseissä esittää tietynlaista tietoa? Voidaanko tieto vahvistaa muualta?

2. Tehtävien priorisointi – miltä kokonaiskuva näyttää? Mitä jouduttaisiin jättämään tekemättä, jos tähän tartuttaisiin? Mikä on tiedossa olevien uhkien kokonaisuus?

3. Tiedon sisältö – mitä tarkalleen tiedetään? Onko kyseessä viite kiinnostuksesta vai konkreettisista toimista? Liittyykö tieto uhkaan?

4. Tiedon ajankohta – milloin tieto on saatu ja milloin sen käsittelemä asia on tapahtunut? Onko jommastakummasta jo pidempi aika?

Kun näitä kysymyksiä on punnittu, tehdään käytettävissä olevan tiedon pohjalta paras mahdollinen valinta. Tätä valintaa arvioidaan uudestaan aina uuden tiedon mukaan.

]]>

Kolumni: ”Jos tämä on totta, mitä meidän ei ainakaan pitäisi nähdä?”

Tue, 20 Apr 2021 10:53:00 GMT

Ihmiselle on luonnollisempaa vahvistaa omia arvioitaan kuin kumota niitä. Tämä johtaa ajattelun vinoumiin, ja siihen, että tehdylle arviolle tai oletukselle etsitään vahvistavia todisteita muun jäädessä huomiotta. Joskus tehdystä arviosta tai oletuksesta pidetään kiinni liian pitkään, vaikka päinvastaista todistusaineistoa olisi nähtävissä. Tästä on useita esimerkkejä tiedustelun historiassa – kuten Pearl Harbor.

Kun arviota tehdään, on hyvä kysyä ”jos tämä on totta, mitä meidän ei ainakaan pitäisi nähdä?”. Esimerkiksi jos terroristijärjestö A osallistuu neuvotteluihin täydellä sitoutumisella ja haluaa rauhaa, meidän ei pitäisi nähdä varustautumista, iskusuunnitelmien edistämistä tai iskuindikaattoreita. Sama pätee moneen ilmiöön – jos valtio Y on tehnyt läpimurron energiantuotannossa, meidän ei pitäisi nähdä laajoja uusia investointeja vanhanmallisiin voimalaitoksiin.

Vaikka tämä yksi kysymys voi jo parantaa ajattelun ja analyysin laatua, olisi lähtökohdaksi arvioita laatiessa hyvä ottaa niiden kumoaminen – sen kysyminen, miksi olen väärässä ja mitä todisteita tähän on löydettävissä. Jos kumoaminen ei onnistu eikä vastakkaisia todisteita löydy, ollaan askel lähempänä hyvää arviota.

]]>

Kolumni: Ennakointi tähystää tulevaisuuteen

Wed, 31 Mar 2021 12:07:00 GMT

Tiedustelun arjessa aikaperspektiivi painottuu yleensä lähitulevaisuuteen tai lähivuosiin, mutta ajoittain on syytä katsoa huomattavasti pidemmälle, jopa kymmenien vuosien päähän. Tällöin puhutaan ennakoinnista.

Ennakoinnin tavoitteena on varautua tulevaisuuteen ja vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin hahmottamalla esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen ja toimintaympäristöön vaikuttavia laajoja muutosvoimia, sekä sitä, millaisen maailman nämä muodostavat. Näin muodostunutta kuvaa tulevaisuudesta käytetään oman strategisen suunnittelun sekä päätöksentekijöiden pitkän aikavälin varautumisen tukena. Ennakoinnin avulla kyetään määrätietoisesti kehittämään toimintaa, rakentamaan suorituskykyjä sekä varautumaan haasteisiin hyvissä ajoin.

Haasteena ennakoinnissa voivat olla esim. lineaarisuus ja suppeus – eli se, että nyt havaittavissa olevan kehityksen arvioidaan jatkuvan samansuuntaisena, ja vain sellaiset tekijät, joilla nähdään olevan suoraa vaikutusta, otetaan huomioon.

Hyvin tehty ennakointi yhdistää jo nähtävissä olevat muutokset ja trendit sekä luovuuden. Tavoite ei ole niinkään osua täysin oikeaan vaan valmistaa organisaation ajattelua ja suunnittelua tulevaan.

]]>

Kolumni: Kontekstin tärkeys

Mon, 22 Feb 2021 11:00:00 GMT

Tiedustelun tuottama tieto on usein sirpaleista ja saattaa käsitellä hyvinkin spesifiä kysymystä. Tällaisissa tilanteissa yksi analyysin keskeisiä tehtäviä on kontekstin luominen – miten saatuun ja raportoituun tietoon pitää suhtautua?

Esimerkiksi ”valtio X on lisännyt 50 M€ tiedustelubudjettiinsa” saa hyvin erilaisen merkityksen sen mukaan, onko kokonaisbudjetti ollut aiemmin 10M€ vai 20 mrd. €. Samalla tavalla tieto siitä, että ”jännitteet X:n ja Y:n rajalla ovat kiristyneet ja paikalliset yhteenotot ovat todennäköisiä” saa merkityksensä siitä, ovatko paikalliset selkkaukset kerran kuukaudessa vai kerran vuosisadassa tapahtuva ilmiö.

Pelkän tiedon välittäminen ei vielä täytä tiedustelun tehtävää – vasta sen arvioiminen ja asettaminen kontekstiin tuo asiakkaalle riittävän paketin, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena. Osa analyytikon ammattitaitoa on piirtää kysymyksille relevantti konteksti.

]]>

Kolumni: Epävarman tiedon arviointi

Wed, 17 Feb 2021 11:00:00 GMT

Tiedusteluanalyysin arjessa törmätään joka päivä samaan ongelmaan: voinko luottaa tähän tietoon? Tähän kysymykseen vastaamiseksi on kehitetty useita eri menetelmiä, joista on kirjoitettu laajastikin. Keskeistä näille on kahden tekijän yhdistäminen:

Tiedon lähteen arviointi
Informaatiosisällön luotettavuuden arviointi

Lähteen osalta keskeistä on arvioida juuri kyseisen lähteen historiaa ja luotettavuutta – antaako mikään aihetta epäilyksille? Onko aiempi samasta lähteestä saatu tieto osoittautunut paikkansapitäväksi? Onko tiedon lähde pätevä tuottamaan tiedon, jota väittää hänellä olevan?

Itse infomaatiosisällön osalta arvioidaan tiedon eheyttä, vahvistettavuutta ja kontekstia – voidaanko saatu tieto vahvistaa muilla tavoilla? Onko tieto loogisesti eheää? Tukeeko muu ymmärryksemme aiheesta tätä tietoa? Onko myös kumoavaa tietoa?

Sekä tietoa että sen lähdettä tulisi arvioida aina, tiedon lähteen luonteesta riippumatta. Tämä ei päde vain tiedusteluun, vaan tiedon arvioiminen on keskeinen elementti suhteessa sen käytettävyyteen – jos tietoon tai sen lähteeseen liittyy merkittäviä haasteita, on sen käyttämiseen päätöksenteon pohjana huomattavasti suurempi kynnys.

]]>

Kolumni: Tiedonhankinta kohtaa analyysin

Wed, 03 Feb 2021 11:00:00 GMT

Tiedonhankinnan ja analyysin välillä on ajoittain kuilu. Joiltain osin tämä on perusteltua, kuten tiettyjen tiedonhankintamenetelmien ja tietolähteiden suojaamiseksi, mutta jos kuilu on liian syvä, syntyy ongelmia. Jos tiedonhankinta ei tiedä mihin tietoa kerätään, eikä analyysi mistä ja miten tieto on syntynyt, ollaan suurten väärinymmärrysten tiellä.

Tiedonhankinnan on tunnettava analyysia tarpeeksi ymmärtääkseen sen tarpeet ja toimintatavat muun muassa mihin ja miten tuotettua tietoa käytetään. Tiedonhankinta tarvitsee myös ”isoa kuvaa” siitä, mihin kerättävä tieto liittyy – tämä tukee tiedonhankinnan suuntaamista ja onnistumista.

Analyysin on ymmärrettävä tiedonhankintaa riittävästi osatakseen käyttää tuotettua tietoa – esimerkiksi seuraavien kysymysten valossa: liittyykö tietoon ja keruuseen rajoitteita? Mikä on lähteiden luotettavuus? Miten kattavaa keruu on? Jos tiedon arvioija ei tiedä miten se on kerätty, voidaan väärille seikoille antaa liikaa painoarvoa ja arvio vääristyy. Myös odotuksista voi muodostua epärealistisia.

Keskeistä on tiedonhankinnan ja analyysin jatkuva vuorovaikutus ja toistensa roolien ymmärtäminen. Hyvin käytetty tieto on paras tieto.

]]>

Kolumni: Miten analyysiä tehdään?

Wed, 27 Jan 2021 11:00:00 GMT

Tiedusteluanalyysi koostuu viidestä askeleesta:

Tilannekuva – analyytikon arkeen kuuluu tilannekuvan ylläpito omasta vastuualueestaan. Mitä tapahtuu? Mitä muuttuu? Tilannekuva on kaiken työn pohja. Se mahdollistaa kokonaisuuden arvioinnin ja luo ajan kuluessa asiantuntijuutta.
Kysymys – analyysi lähtee aina kysymyksestä. Kysymys saattaa tulla asiakkaalta, esimiehiltä tai nousta analyytikon havainnosta, kuten ”miksi näen tämän muutoksen tilannekuvassa?”. Hyvä kysymys on hyvän analyysin perusta, edelleen pilkottuna se myös kertoo ”mitä minun on tiedettävä vastatakseni tähän?” Näin voidaan ohjata tiedonhankintaa.
Tiedonhankinta – kysymyksen ollessa selvillä, analyytikko kasaa käytettävissä olevan materiaalin ja tarvittaessa esittää uusia keräystarpeita tiedonhankinnalle.
Materiaalin arviointi ja analyysi – Tässä vaiheessa vastataan mm. kysymyksiin: voidaanko materiaaliin luottaa? Mitä materiaalista voidaan päätellä? Mitä katveita jäi? Millainen kokonaisuus muodostuu ja mitä se tarkoittaa? Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Kirjoittaminen – kun analyysi on valmis, analyytikon on puettava se tiiviiseen ja luettavaan yksiselitteiseen muotoon. Hyväkin analyysi menee hukkaan, jos se ei välity kristallinkirkkaana.

]]>

Kolumni: Vuoden 2020 opit

Tue, 12 Jan 2021 11:00:00 GMT

2020 oli kokonaisuutena erikoinen vuosi. Siitä jäi kuitenkin käteen hyviä oppeja tuleville vuosille. Kokosin tähän muutaman niistä:

Uhat siirtyvät muun yhteiskunnan mukana - vakoilua tehdään siellä, missä tietoa on ja vaikuttaminen siellä, missä ihmiset aikaa viettävät. Myös tiedustelun on oltava muutoskykyistä ja tunnistettava kehitys.
Analyysin on aina tasapainoteltava nykyhetken vauhdin ja pitkän aikavälin strategisten kehitysten välillä - molempiin on varmistettava aikaa.
Huominen yllättää aina. Oman järjestelmän on oltava joustava ja kyettävä nopeaan oppimiseen. "Mitä jos?" on kysyttävä usein ja toimintaa arvioitava säännöllisesti.
Vuosi 2021 alkaa yhä epävakaassa tilanteessa. Pandemian ja muun kehityksen globaalit vaikutukset valtasuhteisiin tai esim. terrorismiin eivät vielä ole selviä. Tiedustelun tehtävä on myös tulevana vuonna katsoa horisonttiin ja pintaa syvemmälle - mitä tapahtuu seuraavaksi?

Kaikesta huolimatta aloitan itse uuden vuoden toiveikkaana ja loman ansiosta levänneenä. Samaa toivon teille!

]]>