Henkilöturvallisuusselvitykset ovat osa rekrytointia

Suojelupoliisi voi tehdä henkilöturvallisuusselvityksen ihmisestä, joka työssään pääsee esimerkiksi turvallisuuden kannalta tärkeään tilaan tai käsittelee salassa pidettävää tietoa. 

Kuvituskuvassa on kaksi ihmistä haastattelutilanteessa.

Suojelupoliisi tekee kaikki suomalaiset turvallisuusselvitykset lukuun ottamatta puolustushallinnon turvallisuusselvityksiä, jotka tekee pääesikunta. 

Kun Suojelupoliisi tekee turvallisuusselvityksiä, se kiinnittää erityistä huomiota henkilön perusoikeuksien toteutumiseen.

Turvallisuusselvitysten tekemisestä säädetään turvallisuusselvityslaissa.

Suojelupoliisi laati vuonna 2019 lähes 69 000 henkilöturvallisuusselvitystä. Noin puolet henkilöturvallisuusselvityksistä tehdään valtion viranomaisille ja toinen puoli yksityisille yrityksille.

Henkilöturvallisuusselvitys on suppea, perusmuotoinen tai laaja

Turvallisuusselvityksen laajuus riippuu ihmisen työtehtävästä ja tarvittavista oikeuksista esimerkiksi salassa pidettävän tiedon käsittelyyn. Selvityksen laajuus ratkaisee, mitä tietolähteitä selvityksen tekemisessä käytetään. Henkilöä itseään voidaan tarvittaessa haastatella.

Turvallisuusselvityksen hakija eli useimmiten työnantaja ja turvallisuusselvityksen kohde eli työntekijä täyttävät aluksi turvallisuusselvitykseen liittyvät lomakkeet ja toimittavat ne Suojelupoliisille.  

Suppea turvallisuusselvitys 

Suppea turvallisuusselvitys voidaan laatia esimerkiksi ihmisestä, joka työtehtävissään pääsee turvallisuuden kannalta merkittävään tilaan, käsittelee ydin- tai räjähdysaineita tai siirtää merkittäviä omaisuuseriä. 

Suppeassa henkilöturvallisuusselvityksessä voidaan tarkistaa

  • väestötietojärjestelmä,
  • rikosrekisteri, sakkorekisteri ja liiketoimintakieltorekisteri,
  • oikeushallinnon tietojärjestelmästä tuomiot ja syyteharkinnassa olevat tai olleet rikosasiat, 
  • poliisin henkilörekisterit,
  • pääesikunnan sotilasoikeudenhoitorekisteri,
  • Rajavartiolaitoksen henkilörekisteri,
  • Tullin tietojärjestelmät,
  • ammatin- ja elinkeinonharjoittajien toimilupia koskevat rekisterit sekä
  • ulkomaalaisrekisteri ja viisumirekisteri.

Perusmuotoinen turvallisuusselvitys

Perusmuotoinen turvallisuusselvitys voidaan tehdä esimerkiksi ihmisestä, joka voisi työtehtävissään merkittävästi vaarantaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, poikkeusoloihin varautumista, kriittistä infrastruktuuria tai kansantaloutta. 

Perusmuotoisessa turvallisuusselvityksessä voidaan käyttää kaikkia samoja tietolähteitä kuin suppeassa selvityksessä. Niiden lisäksi voidaan tarkastaa Suojelupoliisin tietojärjestelmä, Pääesikunnan turvallisuustietorekisteri, ulosottorekisteri, luottotietorekisteri sekä tietyin ehdoin poliisin tiedustelujärjestelmä.

Tiettyjä tehtäviä varten voidaan selvittää myös henkilön ulkomaansidonnaisuudet. Silloin Suojelupoliisi arvioi, onko kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävään tehtävään hakeutuvalla ihmisellä johonkin toiseen valtioon sellaisia sidonnaisuuksia, joiden vuoksi hän voisi altistua hyväksikäytölle, painostukselle, lahjomiselle tai muulle epäasialliselle vaikuttamiselle.

Laaja turvallisuusselvitys 

Laaja henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun työntekijä käsittelee työtehtävissään salaisia tai erittäin salaisia tietoja useammin kuin satunnaisesti.

Laajassa selvityksessä selvitetään rekisteritietojen lisäksi henkilön elinkeinotoimintaan liittyvät tiedot sekä perhe- ja sukulaisuussuhteet. Myös tiedot varallisuudesta, veloista ja muista taloudellisista sidonnaisuuksista selvitetään. Apuna käytetään muun muassa julkisia verotietoja, ja henkilöltä pyydetään suostumus luotto- ja rahoituslaitoksilta saatavien tietojen tarkastamiseen.

Laajaan turvallisuusselvitykseen kuuluu aina ihmisen itsensä haastattelu ja hänen ulkomaansidonnaisuuksiensa selvittäminen.

Laajaan turvallisuusselvitykseen voi kuulua perusmuotoinen turvallisuusselvitys henkilön läheisistä, jos he siihen suostuvat. 

Ulkomaansidonnaisuudet voidaan selvittää

Suojelupoliisi voi tarvittaessa selvittää ihmisen ulkomaansidonnaisuudet. Ne voivat liittyä esimerkiksi kansalaisuuteen, toisessa maassa työskentelyyn, ulkomailla olevaan omaisuuteen tai yritystoimintaan. 

Sidonnaisuudet ulkomaille ovat yhä arkipäiväisempi osa monen suomalaisen elämää eikä niiden olemassaolo ole turvallisuusselvityksessä haitta. Suojelupoliisi arvioi sidonnaisuuksien merkitystä aina kyseessä olevan työtehtävän näkökulmasta. Tarkoitus on löytää sellaiset asiat, jotka voisivat altistaa ihmisen työtehtävässään esimerkiksi painostukselle, hyväksikäytölle, lahjomiselle tai muulle epäasialliselle vaikuttamiselle.

Suojelupoliisi antaa myös Maahanmuuttovirastolle lausuntoja kansalaisuus- ja oleskelulupahakemuksista. 

Arviointikriteerilautakunta antaa suosituksia lain tulkinnasta

Oikeusministeriön yhteydessä toimiva arviointikriteerilautakunta antaa turvallisuusselvityslain tulkintasuosituksia Suojelupoliisille ja pääesikunnalle. 

Korkein hallinto-oikeus antoi vuonna 2020 vuosikirjapäätöksen Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan yhteydessä tehdystä turvallisuusselvityksestä.